{"id":13435,"date":"2026-06-20T21:01:05","date_gmt":"2026-06-20T18:01:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=13435"},"modified":"2026-06-20T21:01:06","modified_gmt":"2026-06-20T18:01:06","slug":"jouko-heyno-japani-esiuralilaisen-kielikunnan-jasen-autonomisesti-kielitieteen-metodein-osa-1","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/06\/20\/jouko-heyno-japani-esiuralilaisen-kielikunnan-jasen-autonomisesti-kielitieteen-metodein-osa-1\/","title":{"rendered":"Jouko Heyno: Japani \u2013 esiuralilaisen kielikunnan j\u00e4sen, autonomisesti kielitieteen metodein OSA 1"},"content":{"rendered":"

Alkuaan t\u00e4m\u00e4 piti menn\u00e4 Etymologia<\/em> ryhm\u00e4\u00e4n, jossa keskustelua k\u00e4vin Ante Aikion ja Johanna Laakson kanssa. En saa en\u00e4\u00e4 tuota sivustoa auki, joten julkaisen omalla sein\u00e4ll\u00e4ni.<\/strong><\/p>\n

’Pelk\u00e4ll\u00e4 kielihistorialla voidaan osoittaa oikeastaan mit\u00e4 tahansa<\/em>’<\/h2>\n

Toivottavasti kiinnostusta l\u00f6ytyy. Aiheena oli, ett\u00e4 autonomisesti pelk\u00e4ll\u00e4 kielihistorialla voidaan osoittaa oikeastaan mik\u00e4 tahansa (ihmis)kieli mink\u00e4 tahansa toisen sukulaiseksi.<\/p><\/blockquote>\n

Valitettavasti esitykseen tulee sen verran taas mittaa, ett\u00e4 julkaisen osissa.
\nEdellisell\u00e4 kerralla osoitin, puhtaasti ja autonomisesti kielitieteen metodein, ett\u00e4 suomen<\/strong> \u201dvauva<\/em>\u201d ja ket\u0161uan<\/strong> \u201dvauva\u201d ovat samaa sanuetta, laina suomessa.<\/p>\n

”Tieteess\u00e4 voi olla vain yhdet s\u00e4\u00e4nn\u00f6t<\/em>”<\/h2>\n

Ainoa vasta-argumentti oli, ett\u00e4 yksi sana ei riit\u00e4, vaan ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla ryhm\u00e4 sanoja, jotka osoittavat samaa lainasuuntaa. T\u00e4m\u00e4 argumentti kaatui sanan \u201dsauna<\/em>\u201d lainautumiseen IE-kieliin (ja moniin muihinkin), koska sillek\u00e4\u00e4n ei mit\u00e4\u00e4n \u201dryhm\u00e4\u00e4 sanoja<\/em>\u201d voida esitt\u00e4\u00e4, ja tieteess\u00e4 voi olla vain yhdet s\u00e4\u00e4nn\u00f6t.<\/p>\n

Tietysti mahdollisuus on, ett\u00e4 lainasuhde on virhetulos, mutta silloin se koskee molempia. My\u00f6s \u00e4\u00e4nteellinen \u201dsattuma<\/em>\u201d, \u201dlaina vauvakielest\u00e4<\/em>\u201d, kaatuu siihen, ettei vastaavaa sanaa muissa eurooppalaisissa kieliss\u00e4 l\u00f6ydy, vaikka tiett\u00e4v\u00e4sti vauvoja on, ja on ollut, v\u00e4h\u00e4n joka puolella.<\/p>\n

Toki lie ilmeist\u00e4, ett\u00e4 sana _ei_<\/em><\/strong> ole lainaa ket\u0161uasta, mutta sen osoittaminen edellytt\u00e4\u00e4 muiden tieteenalojen kuin vain kielitieteen huomioimista, kulttuurin tutkimista kokonaisuutena.<\/p><\/blockquote>\n

T\u00e4ll\u00e4 kertaa Ante Aikio<\/strong>n esitt\u00e4m\u00e4n\u00e4 haasteena on osoittaa, taas autonomisesti, pelkill\u00e4 kielitieteen metodeilla, ett\u00e4 japani<\/strong><\/em> on suomen sukukieli.<\/p>\n

J\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomiotta suomen todennetut sukukielet ja esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vain suora suomi-japani yhteys homma menee liian helpoksi, joten l\u00e4hden oletuksesta, ett\u00e4 suhde on ikivanha, ja tarkastelen l\u00e4ht\u00f6kohtana kummankin kielen vanhimpia kielitieteellisi\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4, s\u00e4ilyneit\u00e4 kirjallisia dokumentteja.<\/p>\n

Suomen kohdalla kirjallisissa l\u00e4hteiss\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n 1500-luvun alkuun, jolta ajalta on s\u00e4ilynyt tuon ajan it\u00e4merensuomea olevia tekstej\u00e4, mm. Uppsalan teksti<\/strong> ja ruotsalaisia tuomiokirjoja (t\u00e4nkeb\u00f6cker). Japanin osalta vanhimmat tekstit l\u00f6ytyv\u00e4t 700-luvulta j.Kr, Nara<\/strong>-kaudelta. Molemmat kielenmuistomerkkiryhm\u00e4t ovat niin vakiintuneelta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 materiaalia, ett\u00e4 ilmeisesti vanhempaa on ollut, mutta valitettavasti ei ole s\u00e4ilynyt.<\/p>\n

Kun kieli\u00e4 jaetaan \u201dkieliperheisiin<\/em>\u201d tai \u201dkielikuntiin<\/em>\u201d, on huomioitava kolme kielen tasoa, jos muuta materiaalia ja metodia ei k\u00e4ytet\u00e4 kuin autonomista kielitieteellist\u00e4:<\/p>\n

    \n
  1. Sanasto ja sen historiallinen foneettinen teoreettinen kehitys ennen varhaisimpia kirjallisia l\u00e4hteit\u00e4,,<\/li>\n
  2. kielen syntaktinen mallinnus, ja<\/li>\n
  3. kielen taivutusmuotojen historiallinen rekonstruktio (sek\u00e4 nominien ett\u00e4 verbien osalta).<\/li>\n<\/ol>\n

    T\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 k\u00e4yt\u00e4n sit\u00e4 uralilaisten kielten<\/strong> perinteist\u00e4 mallia, jota kutsutaan \u201dsukupuumalliks<\/em>i\u201d. T\u00e4m\u00e4 siksi, ett\u00e4 uudempi esitys nk. kampamallista<\/em><\/strong> ja uralilaisten kielten ajoituksen varhentamisesta<\/strong> ei kest\u00e4 tieteellist\u00e4 tarkastelua.<\/p>\n

    En kuitenkaan puutu siihen t\u00e4ss\u00e4 tarkemmin, koska se menee asian sivuun. Japanin osalta valitettavasti varhaisimmaksi j\u00e4\u00e4 tuo Nara-kauden muinaisjapani (Old Japanese, Altjaponisch<\/em>), koska japania pidet\u00e4\u00e4n kieli-isolaattina, ja sen vanhempi rekonstruktio perustuu kielensis\u00e4isen rakenteen ja fonetiikan analyysiin ja siis periaatteessa t\u00e4ysin kuvitteelliseen malliin kielten universaaleista kehitystendensseist\u00e4.<\/p>\n

    Tosiasia kuitenkin on, ett\u00e4 kielille ei voida osoittaa oikeastaan mink\u00e4\u00e4nlaisia aitoja universaaleja, vain tilastollisia todenn\u00e4k\u00f6isyyksi\u00e4 mallia \u201dsuuri osa\u2026\u201d<\/p><\/blockquote>\n

    N\u00e4in siis yht\u00e4l\u00e4isyydet, joiden perusteella japani voidaan lukea esiuralilaisen murrekompleksin<\/em><\/strong> osaksi, voidaan esitt\u00e4\u00e4 seuraavasti (pohjakriteeriksi olen ottanut eri ryhmiss\u00e4 indoeurooppalaiselle kantakielelle<\/em><\/strong> osoitettujen yht\u00e4l\u00e4isyyksien tason eli riitt\u00e4v\u00e4t kriteerit heetin<\/strong> osoittamiseksi indoeurooppalaiskieleksi).<\/p>\n

    Jotta asialle saataisiin pohjaa, esit\u00e4n aluksi uralilaisen kantakielen perinteisen mallin mukaisen fonologian, ja saman japanista niin varhaisena kuin se voidaan esitt\u00e4\u00e4 (japanissa malleja on useita, joten t\u00e4ss\u00e4 vain yksi, ettei mene ihan v\u00e4it\u00f6skirjaksi):<\/p>\n

    Uralilaiset vokaali- ja konsonanttifoneemit:<\/p>\n

    Ensitavu: \/ J\u00e4lkitavu: a, e<\/em> ja \u00e4<\/em><\/p>\n

    \"\"<\/p>\n

    Konsonantit:<\/p>\n

    \"\"<\/p>\n

    ’Voidaan osoittaa mit\u00e4 tahansa’<\/em><\/h2>\n

    Kaaviot Wikipediasta, valitettavasti Aikion mallin sekoittamana. Aikion \u201duudennos<\/em>\u201d on helposti osoitettavissa virheelliseksi huomioimalla kielenulkoiset tekij\u00e4t.<\/p>\n

    Kuten t\u00e4ss\u00e4 osoitan, j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ne huomiotta, voidaan osoittaa mit\u00e4 tahansa, kuten Aikio on tehnyt.<\/p><\/blockquote>\n

    En t\u00e4ss\u00e4 analysoi h\u00e4nen taustamotiivejaan. Paras esitys aiheesta edelleen: Sammallahti, Pekka<\/strong>. 1988. ”Historical phonology of the Uralic languages, with special reference to Samoyed, Ugric, and Permic.<\/em>” In The Uralic Languages: Description, History and Foreign Influences, edited by Denis Sinor, 478\u2013554. Leiden: Brill.<\/p>\n

    Jouko Heyno 06.11. 2020<\/p>\n

    (Uutispeili ei ole muokannut artikkelin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4.)<\/p>\n

    \n

    Muinaisjapanin fonologia<\/h2>\n<\/div>\n
    \n
    <\/div>\n
    Vokaalit:<\/div>\n
    \"\"<\/div>\n
    <\/div>\n<\/div>\n
    \n
    <\/div>\n
    Konsonantit:<\/div>\n
    \"\"<\/div>\n<\/div>\n

    Linkkej\u00e4:<\/h3>\n

    (Molempien lauluesitysten kieli on suomi, -tai jotain sinne p\u00e4in.)<\/p>\n

      \n
    • ’Ievan polkka<\/em>’ (levan polka), by Miko Hatsune<\/strong><\/a> (Youtube-video, avautuu uuteen v\u00e4lilerhteen.)<\/li>\n
    • \n

      Retropop<\/strong> – Ievan polkka<\/em>,<\/a> -Official Music Video (Youtube-video, avautuu uuteen v\u00e4lilerhteen.)<\/p>\n<\/li>\n

    • Miku Hatsune<\/strong> ja ’Ievan polkka<\/em>’<\/a> viel\u00e4 kerran! (Tied\u00e4n ett\u00e4 haluatte!)<\/li>\n<\/ul>\n

      Uutisia muista aiheista:<\/h2>\n

      07.05. 2026:<\/p>\n

      Auringonjumalan alkuper\u00e4isin hahmo l\u00f6ytyy Obin-ugrilaisilta, -ja ’Auringon Temppeli’\u00a0napapiirilt\u00e4.<\/a><\/p><\/blockquote>\n