{"id":13073,"date":"2026-06-02T19:07:37","date_gmt":"2026-06-02T16:07:37","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=13073"},"modified":"2026-06-02T19:07:37","modified_gmt":"2026-06-02T16:07:37","slug":"valtiovarainvaliokunta-on-huolissaan-julkisen-talouden-velkaantumiskehityksesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/06\/02\/valtiovarainvaliokunta-on-huolissaan-julkisen-talouden-velkaantumiskehityksesta\/","title":{"rendered":"Valtiovarainvaliokunta on huolissaan julkisen talouden velkaantumiskehityksest\u00e4"},"content":{"rendered":"

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietint\u00f6 valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027\u20132030 valmistui tiistaina. <\/strong><\/p>\n

Valiokunta on huolissaan julkisen talouden velkaantumiskehityksest\u00e4. Valiokunta korostaa, ett\u00e4 julkisen talouden tasapainottamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t toimet ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 julkisen talouden vastuiden hallitsemisessa.<\/p><\/blockquote>\n

Mietint\u00f6\u00f6n nelj\u00e4 vastalausetta<\/h2>\n

Valtiovarainvaliokunta<\/strong> sai tiistaina 2.6. valmiiksi mietint\u00f6ns\u00e4 julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2027\u20132030 (VNS 3\/2026 vp). Valiokunta ehdottaa selonteon hyv\u00e4ksymist\u00e4. Mietint\u00f6\u00f6n j\u00e4tettiin nelj\u00e4 vastalausetta.<\/p>\n

Julkisen talouden suunnitelma pohjautuu valtiovarainministeri\u00f6n kev\u00e4\u00e4n 2026 ennusteeseen, joka arvioi bruttokansantuotteen kasvavan 0,6 prosenttia vuonna 2026 ja kasvun nopeutuvan noin 1,5 prosenttiin vuosina 2027\u20132030.<\/p>\n

Valtiovarainvaliokunta toteaa, ett\u00e4 ministeri\u00f6n ennuste antaa realistisen kuvan Suomen talouden tilanteesta. Samalla valiokunta kuitenkin huomauttaa, ett\u00e4 talouskehitykseen liittyy edelleen poikkeuksellisen suurta ep\u00e4varmuutta.<\/p><\/blockquote>\n

Maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden<\/strong> n\u00e4kymi\u00e4 varjostavat geopoliittiset j\u00e4nnitteet sek\u00e4 energian hintaan ja inflaatioon kohdistuvat riskit.<\/p>\n

Julkisen velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen jatkuu<\/h2>\n

Julkisen velan kasvu suhteessa bruttokansantuotteeseen jatkuu kehyskaudella, ja julkisyhteis\u00f6jen velkasuhteen arvioidaan nousevan yli 99 prosenttiin vuoden 2030 lopussa. Valiokunta on huolissaan julkisen talouden jatkuvasta velkaantumisesta. N\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 oleva tulokertym\u00e4 ei riit\u00e4 rahoittamaan menoja tulevaisuudessa.<\/p>\n

Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n valtion talousarvion alij\u00e4\u00e4m\u00e4 kasvaa kehyskaudella 17,4 miljardiin euroon, mihin vaikuttavat keskeisesti puolustus- ja korkomenojen kasvu sek\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntymissidonnaiset menot, kuten terveys- ja hoivamenot.<\/p><\/blockquote>\n

Selonteko on laadittu julkisen talouden hoitamisesta annetun lain (1440\/2025) ja uudistetun EU:n finanssipoliittisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n pohjalta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 keskeisimm\u00e4n rajoitteen luo EU:n finanssipoliittisten s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen noudattaminen. Valiokunta pit\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 julkisen talouden tasapainottamista, velkaantumiskehityksen taittamista sek\u00e4 talouden k\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4 kasvuun. Ei kuitenkaan siksi, ett\u00e4 EU:n Suomelle asettama liiallisen alij\u00e4\u00e4m\u00e4n -menettely<\/em><\/strong> edellytt\u00e4\u00e4 tietyll\u00e4 nettomenopolulla pysymist\u00e4, vaan Suomen oman edun vuoksi.<\/p>\n

Hallituksen finanssipolitiikan tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 Suomen velkaantumiskehitys. N\u00e4in ollen hallitus on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt noin 10 miljardin euron toimenpidekokonaisuudesta.<\/strong><\/em><\/p>\n

Toimenpidekokonaisuuteen sis\u00e4ltyy my\u00f6s rakennepoliittiset ty\u00f6llisyytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t toimet, joiden arvioidaan pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 vahvistavan rakenteellisesti ty\u00f6llisyytt\u00e4 noin 105 000 hengell\u00e4 ja julkista taloutta yhteens\u00e4 noin 2,5 miljardilla eurolla. Heikko suhdannetilanne kuitenkin viiv\u00e4stytt\u00e4\u00e4 vahvistavan vaikutuksen kuluvan hallituskauden j\u00e4lkeiseen aikaan.<\/p>\n

Kuulemiensa asiantuntijoiden tavoin valiokunta pit\u00e4\u00e4 perusteltuna sit\u00e4, ettei nykyisess\u00e4 suhdannetilanteessa kuluvalle vuodelle linjattu uusista mittavista sopeutustoimista.<\/p><\/blockquote>\n

Julkisten menojen kasvua hidastavia toimia vaaditaan edelleen jatkossa<\/h2>\n

Varovaisuutta tarvitaan, ettei orastavan talouskasvun edellytyksi\u00e4 heikennet\u00e4 ja toisaalta yhteiskunnallisesta eheydest\u00e4 huolehditaan. Julkisten menojen kasvua hidastavia tai tulopohjaa kasvattavia toimia vaaditaan kuitenkin edelleen jatkossa, useamman vaalikauden ajan. Sopeuttavan toimenpidekokonaisuuden rinnalla hallitus on linjannut my\u00f6s panostuksista kasvun tukemiseen ja huolehtinut puolustuskyvyn yll\u00e4pidosta ja kehitt\u00e4misest\u00e4 ottaen huomioon turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6n muutokset.<\/p>\n

Hallituksen veropolitiikan<\/strong> tavoitteena on kannustaa ty\u00f6ntekoon ja yritt\u00e4jyyteen sek\u00e4 tukea kotimaista omistajuutta. Sek\u00e4 kev\u00e4\u00e4n 2025 ett\u00e4 2026 kehysriihen yhteydess\u00e4 hallitus p\u00e4\u00e4tti useista verotoimista talouskasvun tukemiseksi. Valiokunta kannattaa sit\u00e4, ett\u00e4 verotuksen painopistett\u00e4 siirret\u00e4\u00e4n ty\u00f6n ja yritt\u00e4jyyden verotuksesta kulutuksen ja haittojen verottamiseen.<\/p>\n

Valiokunta n\u00e4kee inhimillisen p\u00e4\u00e4oman, osaamisen ja koulutuksen keskeisen\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin talouskasvun tukemisessa ja pit\u00e4\u00e4 erityisen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 perustaitoihin, oppimiseen ja osaamiseen panostetaan. Lis\u00e4ksi valiokunta korostaa, ett\u00e4 panostukset T&K-toimintaan<\/strong> ovat keskeisi\u00e4 talouskasvua, tuottavuutta ja Suomen kilpailukyky\u00e4 pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 vauhdittavia tekij\u00f6it\u00e4 ja on tyytyv\u00e4inen, ett\u00e4 hallitus pit\u00e4\u00e4 edelleen kiinni parlamentaarisesti sovitusta valtion T&K-rahoituksen tavoitteesta. Valiokunta toteaa, ett\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 ei kuitenkaan ole T&K-menojen kasvattaminen itsess\u00e4\u00e4n, vaan se, kuinka t\u00e4ll\u00e4 kokonaisuudella rakennetaan vaikuttavasti tuottavuuden, talouden ja hyvinvoinnin kasvua.<\/p>\n

Hyvinvointialueilla<\/strong> on keskeinen rooli julkisen talouden kest\u00e4vyyden turvaamisessa ja niiden rahoitus muodostaa noin 30 prosenttia valtion talousarviomenoista.<\/p><\/blockquote>\n

Valiokunta toteaa, ett\u00e4 haasteellisten ensimm\u00e4isten toimintavuosien j\u00e4lkeen hyvinvointialueiden taloudessa tapahtui vuonna 2025 selke\u00e4 my\u00f6nteinen k\u00e4\u00e4nne.\u00a0 Alueiden tulos muodostui koko maan tasolla ennakoitua paremmaksi. Valiokunta on kuitenkin huolestunut siit\u00e4, kuinka vahvasti hyvinvointialueiden talous on eriytynyt ja t\u00e4m\u00e4n kehityksen ennakoidaan jatkuvan.<\/p>\n

Eriytyminen haastaa hyvinvointialueiden rahoitusmallia ja v\u00e4est\u00f6n palveluiden yhdenvertaisuutta. Valiokunta korostaa, ett\u00e4 my\u00f6s jatkossa kaikilla alueilla tulee s\u00e4ily\u00e4 kannustimet kustannusten kasvun hillitsemiseen, toiminnan uudistamiseen sek\u00e4 vaikuttavien toimintatapojen ja menetelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon.<\/p>\n

Valtion vastuiden<\/strong> suurimmat osa-alueet olivat vuoden 2025 lopussa valtionvelka (188 miljardia euroa), el\u00e4kevastuut (138 miljardia euroa) sek\u00e4 valtiontakaukset ja -takuut (73 miljardia euroa).<\/p><\/blockquote>\n

Pitk\u00e4\u00e4n jatkunut vastuiden yht\u00e4mittainen kasvu on kaventanut valtiontalouden riskinkantokyky\u00e4 ja toimenpidemahdollisuuksia laskusuhdanteissa ja kriisitilanteissa. Lis\u00e4ksi kasvava valtion velka lis\u00e4\u00e4 velan korkomenoja, mik\u00e4 puolestaan kasvattaa valtiontalouden alij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kiihdytt\u00e4\u00e4 edelleen velkaantumista.<\/p>\n

Velan korkomenojen<\/strong> arvioidaan nousevan kehyskaudella 4,1 miljardista eurosta 6,3 miljardiin euroon, joka on yli kolmannes valtiontalouden alij\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 vuonna 2030. Valiokunta painottaa, ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa lainanhallintastrategian ajanmukaisuutta on seurattava tarkasti.<\/p>\n

Valiokunta kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota valtion velkaantumisen ohella my\u00f6s hyvinvointialueiden ja kuntien velkatasoon. Julkisen talouden tasapainottamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t toimet ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 koko julkisen talouden vastuiden hallitsemisessa.<\/p>\n

Valiokunta pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 talous- ja tuottavuuskehitykseen saadaan muutos. Valiokunta korostaa, ett\u00e4 muutokseen tarvitaan uusiutumis- ja uudistumiskyky\u00e4 sek\u00e4 yksityisell\u00e4 ett\u00e4 julkisella sektorilla. Valiokunta toteaa, ett\u00e4 julkisen talouden saattaminen hallintaan on itsess\u00e4\u00e4n kasvua edist\u00e4v\u00e4 toimi, sill\u00e4 julkisen talouden vahvuus n\u00e4kyy korkotasossa, luottoluokituksessa,<\/p>\n

Suomen houkuttelevuudessa investointiymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 sek\u00e4 elinkeinotoiminnan ja kotitalouksien toiminnan edellytyksiss\u00e4. Tasapainottamistoimien kansallisessa valmistelussa tarvitaan pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ja ylivaalikautista sitoutumista.<\/p>\n

Miten asian k\u00e4sittely jatkuu<\/h2>\n

Asian k\u00e4sittely jatkuu seuraavaksi eduskunnan t\u00e4ysistunnossa, joka k\u00e4sittelee selontekoa valtiovarainvaliokunnan mietinn\u00f6n pohjalta. \"\"<\/p>\n

Luettavaa:<\/p>\n