{"id":13013,"date":"2026-05-29T19:54:34","date_gmt":"2026-05-29T16:54:34","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=13013"},"modified":"2026-05-29T22:35:44","modified_gmt":"2026-05-29T19:35:44","slug":"suomen-idansuhteiden-kehitys-neuvostoliiton-romahtamiseen-jannitystarina-vailla-vertaa-virkki-pekka-suomalaisen-kommunismin-ruumiinavaus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/05\/29\/suomen-idansuhteiden-kehitys-neuvostoliiton-romahtamiseen-jannitystarina-vailla-vertaa-virkki-pekka-suomalaisen-kommunismin-ruumiinavaus\/","title":{"rendered":"Suomen id\u00e4nsuhteiden kehitys Neuvostoliiton romahtamiseen \u2013 j\u00e4nnitystarina vailla vertaa: Virkki, Pekka, &#8217;Suomalaisen kommunismin ruumiinavaus&#8217;"},"content":{"rendered":"<p><strong>Jouko Heyno arvostelee Pekka Virkin tietokirjan &#8217;Suomalaisen kommunismin ruumiinavaus&#8217; (Docendo 2026,)<\/strong><\/p>\n<p>(Kuvan aineisto mm. Docendo.)<\/p>\n<p>Virkin teos on ihmiselle, joka on el\u00e4nyt <strong>Kekkosen<\/strong> aikana, oikeastaan pelkk\u00e4\u00e4 kertausta, vaikkakin mielenkiintoista sellaista, aina <strong>Koiviston<\/strong> kruunajaisiin saakka 1982. Sen j\u00e4lkeen alkaa todella tapahtua, -tai ainakin vauhti kiihty\u00e4.<\/p>\n<p>Lopulta <strong>Neuvostoliitolta<\/strong> saa rahaa niin \u00e4\u00e4rivasemmisto kuin \u00e4\u00e4rioikeistokin (jos Suomessa nyt sellaisesta voi puhua). <strong>Jaakko \u201d<em>Jakke<\/em>\u201d Laakson<\/strong>, <strong>Ilkka Suomisen<\/strong> ja <strong>Ilkka Kanerva<\/strong>n yhteisty\u00f6 paljastuu kerralla, ja ennen kaikkea, <strong>n\u00e4yt\u00f6n<\/strong> valossa.<\/p>\n<p>-Eih\u00e4n siin\u00e4k\u00e4\u00e4n varsinaisesti uutta ole, mutta nyt p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n huhuista asiaan<\/p>\n<p>Valitettavasti suurin osa niist\u00e4, joista Virkki kirjoittaa, on jo siirtynyt autuaammille politiikan kentille, joten siin\u00e4 suhteessa \u201d<em>paljastuksilla<\/em>\u201d ei ole merkityst\u00e4. Sen sijaan niill\u00e4 on suurikin merkitys siin\u00e4 suhteessa, ett\u00e4, kuten Virkki osoittaa, jos kansa alkaa aidosti luottaa valitsemiinsa edustajiin, k\u00e4y kuten hiirille, kun kissa on poissa \u2013 oma kukkaro t\u00e4yttyy, ja muista viis.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy ennen kaikkea id\u00e4nkaupan hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 ja NL:n rahallisen tuen \u201d<em>loppusijoituksissa<\/em>\u201d. Poliitikkoihin ei saa luottaa, poliitikkoja pit\u00e4\u00e4 valvoa.<\/p>\n<p>Vaikka Virkin analyysi NL:sta ja sen toiminnasta on melko lailla oikeaan osunut, -paitsi silt\u00e4 moralisointi-osioiltaan\u2013 NL oli valtio valtioiden joukossa, eik\u00e4 valtioilla ole moraalia: Niill\u00e4 on etuja ajettavanaan.<\/p>\n<p>Mutta kun valtiovallan haltija, kansa, ei omia etujaan valvonut, ei niit\u00e4 valvonut yhteis\u00f6mme hyv\u00e4ksi kukaan muukaan. Ei siis mit\u00e4\u00e4n yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 poliitikkojen oman edun ajamisessa.<\/p>\n<p>Ongelmaksi Virkill\u00e4 nousee er\u00e4\u00e4nlainen puolueellisuus, vaikkei h\u00e4n sit\u00e4 rautalangasta v\u00e4\u00e4nn\u00e4k\u00e4\u00e4n. Toki on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 rahan vastaanottaminen Neuvostoliiton vakoiluelimilt\u00e4, ennen kaikkea KGB:lta, oli maanpetoksellista toimintaa. Mutta se <strong><em>l\u00e4nsiraha<\/em><\/strong>, josta Virkki ohimennen muutaman kerran mainitsee, ei ollut yht\u00e4\u00e4n sen v\u00e4hemp\u00e4\u00e4 maanpetoksellista. Siin\u00e4, kun NL:lla ei ole moraalia, ei sit\u00e4 ole <strong>USA:llakaan<\/strong>, molemmilla vain etuja ajettavanaan.<\/p>\n<blockquote><p>Yhdysvallat \u201d<em>hyviksen\u00e4<\/em>\u201d on johtanut siihen, ett\u00e4 Virkki on tyytynyt USAn ulkopolitiikan kohdalla l\u00e4hinn\u00e4 yhdysvaltalaisen propagandak\u00e4sityksen toistamiseen ja vahvistamiseen.<\/p><\/blockquote>\n<p>Ottakaamme esimerkki, <strong>Kuuba<\/strong>. Fidel Castro ei ollut kommunisti kun h\u00e4nen joukkonsa kaatoivat <strong>Batista<\/strong>n diktatuurin. CIA:n raportti kuitenkin j\u00e4lkik\u00e4teen n\u00e4in v\u00e4itt\u00e4\u00e4. -Perusteenaan, ett\u00e4 Castro oli \u201d<em>tutustunut marxilaiseen kirjallisuuteen<\/em>\u201d.<\/p>\n<p>No, sill\u00e4 logiikalla jokainen politiikasta kiinnostunut ja lukutaitoinen on kommunisti.<\/p>\n<p>Todellisuudessa homma meni toisin. Castro nousi valtaan 1959. Maassa j\u00e4rjestettiin maareformi jossa suurtilat jaettiin maaty\u00f6l\u00e4isille. Jos se on kommunismia, Suomen torpparilaki oli tyypillist\u00e4 kommunismia.<\/p>\n<p>Silti USA ensimm\u00e4isten joukossa tunnusti Castron hallituksen. Kuitenkin, kun Kuuba osti halpaa \u00f6ljy\u00e4 NL:sta ja <strong>Shell<\/strong> ja <strong>Texaco<\/strong> kielt\u00e4ytyiv\u00e4t jalostamasta sit\u00e4, paikalliset jalostamot kansallistettiin. T\u00e4st\u00e4 syystt\u00e4 <strong>Eisenhower<\/strong> asetti Kuuban osittaiseen kauppasaartoon.<\/p>\n<p>Kuuban t\u00e4rkein vientituote kohtasi p\u00e4\u00e4asiakkaan tullirajalla ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n muurin. Mutta se oli viel\u00e4 pient\u00e4. Kun vuoden 1961-62 vaihteessa Castro kansallisti <strong>Havannassa<\/strong> sijaitsevat <strong>New Yorkin mafian<\/strong> omistamat ja hallinnoimat kasinohotellit, ja kielsi prostituution, uusi presidentti <strong>J.F. Kennedy<\/strong> m\u00e4\u00e4r\u00e4si l\u00e4hes t\u00e4ydellisen kauppasaarron.<\/p>\n<blockquote><p>Castrolle j\u00e4i vain yksi mahdollisuus: <strong>Hrusthsev<\/strong>. Ja niin USA teki Kuubasta kommunistisen.<\/p><\/blockquote>\n<p>Aivan samoin k\u00e4vi <strong>Venezuelassa,<\/strong> <strong>Guatemalassa,<\/strong> <strong>Boliviassa<\/strong> ja <strong>Chilessa<\/strong> jne. Niis\u00e4 voisi kirjoittaa paljonkin, mutta se ei liity Virkin kirjaan, paitsi silt\u00e4 osin, ett\u00e4 Virkin kirjan maailma on musta-valkoinen; USA hyv\u00e4, Neukkula paha.<\/p>\n<p>Joka tapauksessa kirja on ehdottomasti kannattavaa luettavaa ja uskon, ett\u00e4 jokainen lukija l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sielt\u00e4 yll\u00e4tyksi\u00e4.<\/p>\n<p>Jouko Heyno<\/p>\n<p>Otsikkokuvassa (ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4):<br \/>\n<em>Alte Kameraden<\/em> &#8211; vanhat valokuvaajat, Ilkka Suominen, Jakke Laakso ja Ilkka Kanerva.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-13015 size-medium\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/virkki-kirja00000-189x300.png\" alt=\"\" width=\"189\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/virkki-kirja00000-189x300.png 189w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/virkki-kirja00000-644x1024.png 644w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/virkki-kirja00000-768x1221.png 768w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/virkki-kirja00000.png 950w\" sizes=\"(max-width: 189px) 100vw, 189px\" \/><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jouko Heyno arvostelee Pekka Virkin tietokirjan &#8217;Suomalaisen kommunismin ruumiinavaus&#8217; (Docendo 2026,) (Kuvan aineisto mm. Docendo.) Virkin teos on ihmiselle, joka on el\u00e4nyt Kekkosen aikana, oikeastaan pelkk\u00e4\u00e4 kertausta, vaikkakin mielenkiintoista sellaista, aina Koiviston kruunajaisiin saakka 1982. Sen j\u00e4lkeen alkaa todella tapahtua, -tai ainakin vauhti kiihty\u00e4. Lopulta Neuvostoliitolta saa rahaa niin \u00e4\u00e4rivasemmisto kuin \u00e4\u00e4rioikeistokin (jos Suomessa nyt [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":13014,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[15,11],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13013"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=13013"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13013\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13019,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/13013\/revisions\/13019"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/13014"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=13013"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=13013"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=13013"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}