{"id":12587,"date":"2026-05-11T22:32:28","date_gmt":"2026-05-11T19:32:28","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=12587"},"modified":"2026-05-11T22:32:28","modified_gmt":"2026-05-11T19:32:28","slug":"neanderthalin-ihmisten-taide-ajoittaa-uudelleen-abstraktia-ajattelua-ja-puhuttua-kielta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/05\/11\/neanderthalin-ihmisten-taide-ajoittaa-uudelleen-abstraktia-ajattelua-ja-puhuttua-kielta\/","title":{"rendered":"Neanderthalin ihmisten taide ajoittaa uudelleen abstraktia ajattelua, -ja puhuttua kielt\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><strong>K\u00e4sitteellinen ajattelu edellytt\u00e4\u00e4 sanoja, joilla ei-konkreettiset asiat -tai ajatukset- voidaan ilmaista, -ja visualisoidut ajatukset ilmaistaan toisinaan maalatuissa kuvissa. -Esimerkiksi luolien seiniin. Tarkastelemme.<\/strong><\/p>\n<p>Mielikuva <strong>Euroopassa<\/strong> <em>j\u00e4\u00e4kauden<\/em> aikana asuneiden <em>homo sapiens neanderthalensis<\/em> -ihmisen alalajin alkeellisuudesta verrattuna nykyihmisiin sai uuden kolhun tutkijoiden tunnistaessa er\u00e4it\u00e4 luolamaalauksia heid\u00e4n tekemikseen. Uudet tiedot p\u00e4ivitt\u00e4v\u00e4t jopa k\u00e4sityksemme kielen ja tietoisuuden alkuvaiheista.<\/p>\n<h2>Keit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 taiteilijat olivat, ja mist\u00e4 he tulivat<\/h2>\n<p>Nykyisen k\u00e4sityksen mukaan homo sapiens neanderthalensis -alalaji irtautui ihmisen suvun p\u00e4\u00e4haarasta noin 400 000 vuotta sitten. Neanderthaleiden haarasta irtautui my\u00f6hemmin <em>Denisovan-ihmiseen<\/em> johtanut haara. Denisovat, kuten neanderthalitkin, ovat kadonneet kokonaan, -muuten kuin ett\u00e4 heid\u00e4n geenej\u00e4\u00e4n on nykyisin el\u00e4vill\u00e4 ihmisill\u00e4.<\/p>\n<p>Osalla nykyafrikkalaisia havaittu geenist\u00f6 paljasti \u201d<em>Kongon ihmiseksi<\/em>\u201d nimetyn lajin olleen olemassa, ja sekoittuneen nykyisiin afrikkalaisiin n\u00e4iden laajentaessa asuinaluettaan Aftikan <strong>Suurelta Hautavajoamalta<\/strong> l\u00e4nteen. Nykyisen ihmiskunnan ainoaksi geenil\u00e4hteeksi pitk\u00e4\u00e4n ja virheellisesti luultu muuttoaalto noin 100 000 vuotta sitten ehti poistua Afrikasta ennen kuin n\u00e4m\u00e4 varhaiset ihmiset tapasivat Kongon-ihmiset. -Afrikan ulkopuolelle ei siis p\u00e4\u00e4tynyt heid\u00e4n geenej\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Samoin afrikkalaiset j\u00e4iv\u00e4t paitsi <em>neanderthaleiden<\/em> geenej\u00e4, kun varhaiset nykyihmiset tapasivat heid\u00e4t vasta ehditty\u00e4\u00e4n Afrikan ulkopuolelle: <strong>L\u00e4hi-Id\u00e4ss\u00e4<\/strong> ja <strong>Persianlahdella<\/strong>. Nykyihmiset olivat siis jo hydridej\u00e4 jatkaessaan matkaansa <em>Persianlahden migraatiosolmusta<\/em> <strong>Aasiaan<\/strong> ja <strong>Eurooppaan<\/strong>.<\/p>\n<ul>\n<li>Eurooppalaiset: Homo.sapiens.sapiens + homo.sapiens.neanderthalensis.<\/li>\n<li>It\u00e4-aasialaiset ja oseaanialaiset: H.s.sapiens + h.s.neanderthalensis + Denisovan ihminen.<\/li>\n<li>Er\u00e4\u00e4t etel\u00e4-aasialaiset: H.s.sapiens + h.s.neanderthalensis + \u201dAndamaanien ihminen\u201d<\/li>\n<li>Afrikkalaiset Saharan etel\u00e4puolella, poisluettuna mm. <em>khoisanit:<\/em> H.s.sapiens + \u201dKongon ihminen\u201d.<\/li>\n<\/ul>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-12588 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/euraasia-neanderthal-hybridit-transparent.png\" alt=\"\" width=\"695\" height=\"549\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/euraasia-neanderthal-hybridit-transparent.png 695w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/euraasia-neanderthal-hybridit-transparent-300x237.png 300w\" sizes=\"(max-width: 695px) 100vw, 695px\" \/><\/p>\n<p>Meill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n tarvetta aliarvioida neanderthaleja, -varsinkin kun itse olemme kymmenisen prosenttia heit\u00e4. Kolmen espanjalaisen luolan l\u00f6yd\u00f6t muuttavat kuvaa esivanhempiemme neanderthal-haarasta, ja vanhentavat esitt\u00e4v\u00e4\u00e4 taidetta aina ajankohtaan 65 000 BC (eKr.) asti:<\/p>\n<ul>\n<li>La Pasiega Pohjois-Espanjassa,<\/li>\n<li>Maltravieso l\u00e4ntisess\u00e4 osassa maata, ja<\/li>\n<li>Ardales etel\u00e4ss\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Luolamaalausten ajoitukset perustuvat radioaktiivisten <em>uraanin<\/em> ja <em>thoriumin<\/em> mittaamiseen: Maalausten ik\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 64 800 vuotta, -siis nykyihmist\u00e4 edelt\u00e4neelt\u00e4 ajalta. &#8211;<em>Homo sapiens sapiens<\/em> l. <em>nykyihminen<\/em> saapui Eurooppaan vasta 20 000 vuotta sitten.<\/p>\n<p>N\u00e4iden luolien maalaukset ovat vanhimmat t\u00e4sm\u00e4llisesti ajoitetut esimerkit esitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 taiteesta. Etel\u00e4espanjalaisesta <strong>Cueva de los Aviones<\/strong> -luolasta ei l\u00f6ytynyt maalauksia, mutta sensijaan simpukan kuoria, joita pigmenttij\u00e4\u00e4mist\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen oli k\u00e4ytetty maalauksen apuv\u00e4linein\u00e4, v\u00e4rien sekoittamiseen. Uranium-thorium -ajoitus de los Avionesista oli huimat 115 000 BP (ennen nykyaikaa). Vastaanvanlaiset l\u00f6yd\u00f6t Afrikasta on ajoitettu enint\u00e4\u00e4n 92 000 BP.<\/p>\n<p>On mahdollista, ett\u00e4 neanderthalit k\u00e4yttiv\u00e4t v\u00e4rej\u00e4 my\u00f6s itsens\u00e4 maalaamiseen:<\/p>\n<p>Neanderthal-serkkumme alkavat vaikuttaa yh\u00e4 mielenkiintoisemmilta, -ja yh\u00e4 enemm\u00e4n meid\u00e4n kaltaisemmilta. Kuvassa (alla) tutkija tarkastelee irronneista stalagmiiteista koottua keh\u00e4\u00e4 Bruniquelin luolan lattialla Ranskassa. Ajoitus on 176 000 BP.<\/p>\n<p>Tehd\u00e4 ympyr\u00e4 luolan lattialle istuskelua ja jutustelua varten, ja v\u00e4rikuvioiden maalaaminen sein\u00e4\u00e4n on teknist\u00e4 n\u00e4pp\u00e4ryytt\u00e4, mutta tutkijat n\u00e4kev\u00e4t nyt l\u00f6ydetyiss\u00e4 ja ajoitetuissa maalauksissa jotain paljon dramaattisempaa:<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-12589 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/neanderthal-luolataide-espanja-transparent.png\" alt=\"\" width=\"280\" height=\"510\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/neanderthal-luolataide-espanja-transparent.png 280w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/neanderthal-luolataide-espanja-transparent-165x300.png 165w\" sizes=\"(max-width: 280px) 100vw, 280px\" \/><\/p>\n<p>Maalauksessa (oikealla) on sek\u00e4 naturalistista n\u00e4kemyst\u00e4 tavoitteleva el\u00e4inhahmo, ett\u00e4 abstraktia kuviota.<\/p>\n<p>Kuvan tekij\u00e4 siis hallitsi naturalistisen kuvan hahmottamisen viivapiirroksena -kuten (my\u00f6hemmiss\u00e4) tunnetuimmissa kuvaluolissa, mutta h\u00e4n maalasi luolan sein\u00e4\u00e4n my\u00f6s kuvia, jotka olivat olemassa vain h\u00e4nen mielikuvituksessaan. Tutkija tekee t\u00e4st\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4:<\/p>\n<h2>Puhutun kielen ja inhimillisen tietoisuuden alkuper\u00e4 ja ajoitus tarkentuu<\/h2>\n<blockquote><p>\u201cUusien tietojemme mukaan sek\u00e4 Neanderthaleille ett\u00e4 moderneille ihmisille on yhteist\u00e4 symbolinen ajattelu, eiv\u00e4tk\u00e4 ne ole kognitiivisesti toisintaan poikkeavia\u201d, sanoi tutkija <strong>Joao Zilhao<\/strong> (Catalan Institution for Research and Advanced Studies, Barcelona), joka on osallistunut molempiin tutkimuksiin.<\/p><\/blockquote>\n<p>\u201c<em>Tutkimuksemme puhutun kielen ja kehittyneen inhimillisen tietoisuuden alkuper\u00e4st\u00e4 t\u00e4ytyy t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 suunnata kauemmas ajassa taaksep\u00e4in, aikaan puoli miljoonaa vuotta sitten modernin ihmisen ja neanderthaleiden yhteisiin esivanhempiin\u201d<\/em>, toteaa Zilhao.<\/p>\n<h2>My\u00f6s musiikki<\/h2>\n<p>Tietoisena ihmisen\u00e4 olemisen alku n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis varhaistuvan tutkimusten edetess\u00e4, ja tietojen tarkentuessa. Aikaisemmin neanderthalensisten j\u00e4ljilt\u00e4 on l\u00f6ydetty katkelma luolakarhun luusta tehdyst\u00e4 huilusta, jolla on saatu aikaan eri korkuisia \u00e4\u00e4ni\u00e4.<\/p>\n<blockquote><p>Ajattelu, abstrakti hahmottaminen, puhe-kommunikaatio ja musiikkikin, -ne ovat ilmaantuneet jo tietoisuuden alkuhetkin\u00e4, yhdess\u00e4 sen kanssa- ja kuten nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, jo meit\u00e4 edelt\u00e4neill\u00e4 ihmislajeilla. <img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-144\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/11\/di.gold_.gif\" alt=\"\" width=\"11\" height=\"11\" \/><\/p><\/blockquote>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-12590 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/neander-huilu800450.png\" alt=\"\" width=\"800\" height=\"450\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/neander-huilu800450.png 800w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/neander-huilu800450-300x169.png 300w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/neander-huilu800450-768x432.png 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/p>\n<p>Luettavaa:<\/p>\n<ul>\n<li><a href=\"https:\/\/ancient-code.com\/neanderthal-art-dated-65000-years-ago-spain\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">ANCIENT HISTORY: Neanderthal Art Dated to 65,000-years-ago in Spain.<\/a><\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>K\u00e4sitteellinen ajattelu edellytt\u00e4\u00e4 sanoja, joilla ei-konkreettiset asiat -tai ajatukset- voidaan ilmaista, -ja visualisoidut ajatukset ilmaistaan toisinaan maalatuissa kuvissa. -Esimerkiksi luolien seiniin. Tarkastelemme. Mielikuva Euroopassa j\u00e4\u00e4kauden aikana asuneiden homo sapiens neanderthalensis -ihmisen alalajin alkeellisuudesta verrattuna nykyihmisiin sai uuden kolhun tutkijoiden tunnistaessa er\u00e4it\u00e4 luolamaalauksia heid\u00e4n tekemikseen. Uudet tiedot p\u00e4ivitt\u00e4v\u00e4t jopa k\u00e4sityksemme kielen ja tietoisuuden alkuvaiheista. Keit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":12591,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[211,245],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12587"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12587"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12587\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12592,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12587\/revisions\/12592"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12591"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12587"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12587"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12587"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}