{"id":12366,"date":"2026-05-01T14:36:45","date_gmt":"2026-05-01T11:36:45","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=12366"},"modified":"2026-05-01T15:29:02","modified_gmt":"2026-05-01T12:29:02","slug":"suomalaisten-hiisien-raamatullinen-yhteys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/05\/01\/suomalaisten-hiisien-raamatullinen-yhteys\/","title":{"rendered":"Suomalaisten &#8217;hiisien&#8217; raamatullinen yhteys"},"content":{"rendered":"<p><strong>Suomalaisten esikristillisest\u00e4 uskonnonharjoituksesta tapahtui merkitt\u00e4v\u00e4 osa <em>Hiisiss\u00e4<\/em>, kyl\u00e4n tai asutuksen keskell\u00e4 sijainneissa paikoissa, joihin my\u00f6s kokoonnuttiin t\u00e4rkeimpiin juhliin ym. tilaisuuksiin, ja samaa hiitt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vien kylien talojen piiri oli my\u00f6s hallinnon kehityksen er\u00e4s aske<\/strong>l.<\/p>\n<p>(Kuvassa: Taustalla J\u00e4rvikoisten kyl\u00e4n &#8217;hiisi&#8217; valokuvattuna 1800-luvulla, hahmot vas-oik: Lilith\/Lilitu, permil\u00e4inen jumalatar (Pohjan Akka) &#8230;.)<\/p>\n<p><strong>Hiisi<\/strong>-traditiota tarkastelemalla p\u00e4\u00e4semme siis l\u00e4hemm\u00e4ksi esi-kristillisen ajan suomalaista el\u00e4m\u00e4nmuotoa, ja ymm\u00e4rr\u00e4mme er\u00e4it\u00e4 kulttuurissamme yh\u00e4 vaikuttavia piirteit\u00e4.<\/p>\n<p>Suomalaisten perinnepaikkojen oikean ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta t\u00e4rke\u00e4 hiisi-sanan alkuper\u00e4 on tutkijoille hankala tapaus. Erilaisia arveluja on esitetty, mutta mik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ei tunnut loksahtavan lopullisesti paikalleen, sill\u00e4 ainakin kahdella vaihtoehdolla on uskottavia perusteluja. Seuraavassa tutkijat ja heid\u00e4n k\u00e4sityksens\u00e4 kronologisesti.<\/p>\n<ul>\n<li><strong>Arwid M\u00f6ller<\/strong> 1756 <strong>Isis<\/strong> =&gt; <em>Hiisi<\/em><\/li>\n<li><strong>Nils Idman<\/strong> 1774 Isis =&gt; \u201d<em>Agricolan hiisi<\/em>\u201d<\/li>\n<li><strong>Kr. Canander<\/strong> 1789 <strong>Isis<\/strong> =&gt; <em>Hiisi<\/em><\/li>\n<li><strong>Samuel Gyarmath<\/strong>i 1789 hit (unkari) =&gt;Hita (suomi, saame)<\/li>\n<li><strong>Reinhold v.Becke<\/strong>r 1799 <em>thiasse, thusse<\/em>&#8230; (ruotsi) =&gt; <em>Hiisi<\/em><\/li>\n<li><strong>Elias L\u00f6nnrot<\/strong> 1858 <em>sieida, seita<\/em> (saame) =&gt; <em>hiisi<\/em> (suomi), <em>seidhr<\/em> (muinaispohj.)<\/li>\n<li><strong>Domenico Comparetti<\/strong> 1892 (gootti) <em>haithins,<\/em>\u00a0(anglo-saks.) <em>haethen<\/em>, (engl.) <em>heathen<\/em>. (muin.pohjoism.) <em>heidhenn<\/em>, (saksa) <em>heide<\/em>, -kaikki merkityksess\u00e4 \u201dvilli mies\u201d, <em>Waldmann, wilder Mann<\/em><br \/>\n=&gt; hiisi<\/li>\n<li><strong>E.N.Set\u00e4l\u00e4<\/strong> 1896 <em>siedde<\/em> (saame) ja <em>hiisi<\/em> (suomi) yhteist\u00e4 alkuper\u00e4\u00e4?<\/li>\n<li><strong>Ralf Saxen<\/strong> 1911 <em>hed<\/em> (ruotsi), <em>haid<\/em> (Gotlannin murre) merkityksess\u00e4 \u201dsuuri mets\u00e4\u201d, <em>heidr<\/em> (islanti) merkityksess\u00e4 nummi, ja <em>hai<\/em> (norja) merk. korkea paikka, &lt;= <em>haithi<\/em> (germaani):<\/li>\n<li><strong>E.A.Tunkelo<\/strong> (Saxen) 1914 <em>hid<\/em> (islanti), <em>hide, hiie hi<\/em>i (norja), <em>hide, ide<\/em> (ruotsi) merkityksess\u00e4 karhun tms. talvipes\u00e4. =&gt; <em>hiiti<\/em> (suomi) <em>hiithi, hiithia<\/em> (muin.skand.) =&gt; Hiittinen, <strong>Hiitil\u00e4<\/strong>, (suomi, paikannimi\u00e4)<\/li>\n<li><strong>Y.H.Toivonen<\/strong> 1933 <em>tiid, tiida, tiid\u00e4<\/em> (ostjakkisamojedi) =&gt;?<\/li>\n<li><strong>T.I.Itkonen<\/strong> 1946 sit\u2019te, shihtti (saame, =siei\u2019de) =&gt; hiisi<\/li>\n<li><strong>Asbj\u00f6rn Nesheim<\/strong> 1951 <em>sii\u2019d\u00e2<\/em>, <em>siita, sijt<\/em> (saame, merkityksess\u00e4 lapinkyl\u00e4, =hallinnollinen yksikk\u00f6) siirtynyt kantalapista (<em>siite<\/em>) kantasuomeen (<em>siite<\/em>) =&gt; hiisi<\/li>\n<li><strong>Martti Haavio<\/strong> 1959 P.Vitus =&gt; Hitto<\/li>\n<li><strong style=\"font-size: revert; color: initial;\">Knut Bergsland<\/strong><span style=\"font-size: revert; color: initial;\"> 1964 L\u00f6nnrotin ja Nesheimin otaksuma uskottava, mutta rikkoo \u00e4\u00e4nnehistorian s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisuuksia. <\/span><em>hii\u2019da<\/em> (<strong>Arjeplog<\/strong>in ja <strong>Inari<\/strong>n saame) &lt;= hiisi (suomi)<\/li>\n<\/ul>\n<p>\u201dHiiden\u201d etymologiaa on siis tutkittu kauan ja hartaasti, eik\u00e4 valmista ole tullut. <strong>Markku Kosken<\/strong> perusteellinen ty\u00f6, <strong><em>It\u00e4merensuomalaisten kielten hiisi-sanue, semanttinen tutkimus<\/em><\/strong> (1967, 1970 Turun Yliopisto), on laajin saatavilla oleva selvitys aiheesta, ja er\u00e4ist\u00e4 seikoista huolimatta suomalaisen hiisi-tutkimuksen perusteos.<\/p>\n<p>Koski esittelee <strong>Suomen<\/strong>, <strong>Viron<\/strong>, <strong>Inkerin<\/strong> ja <strong>Karjalan<\/strong> hiisi-aineistoa ja my\u00f6s aikaisempia k\u00e4sityksi\u00e4 hiisi-ilmi\u00f6st\u00e4. Eritt\u00e4in mielenkiintoista on omaper\u00e4isen hiisi-nimist\u00f6n ja -tarinoiden puuttuminen <strong>Veps\u00e4st\u00e4<\/strong>, <strong>Liivist\u00e4<\/strong> ja my\u00f6s Etel\u00e4-<strong>Virosta<\/strong>.<\/p>\n<blockquote><p>T\u00e4m\u00e4 ajoittaisi hiisi-sanan it\u00e4merensuomen hajoamisen j\u00e4lkeiseksi, tai kuten tiedeyhteis\u00f6 meill\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n asiat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, l\u00e4ntiseksi lainaksi.<\/p><\/blockquote>\n<p>Kun hiisi-probleema ei ratkea kielihistoriallisesti, tarkastelemme l\u00e4hemmin er\u00e4it\u00e4 esitettyj\u00e4 vaihtoehtoja:<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-12367 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/hiisi-taulukko0001.png\" alt=\"\" width=\"722\" height=\"437\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/hiisi-taulukko0001.png 722w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/hiisi-taulukko0001-300x182.png 300w\" sizes=\"(max-width: 722px) 100vw, 722px\" \/><\/p>\n<ul>\n<li><em>Hiisi=Hitto<\/em> &lt;=P.Vitus (M.Haavio) Kaatuu \u00e4\u00e4nnehistorialliseen ongelmallisuuteen.<\/li>\n<li><em>Hiisi, hiito &lt;=siedde<\/em>, siita l. lapinkyl\u00e4 (Nesheim, L\u00f6nnrot, E.N.Set\u00e4l\u00e4 ym.) \u201d<em>Nesheimin esitt\u00e4m\u00e4 sii\u2019d\u00e2 ja hiisi-sanan sukulaisuus on \u00e4\u00e4nnehistoriallisesti paremmin perusteltavissa, kuin hiisi-sanan suhde \u2026 muihin lapin sanoihin.<\/em>\u201d Markku Koski.<\/li>\n<li>Hiisi &lt;=hid, hide, hiie=karhunpes\u00e4, louhikko (Tunkelo, Saxen) Hypoteesi sopisi \u201d<em>et\u00e4-hiisi<\/em>\u201d -traditioon, mutta on l\u00e4hes mahdoton yhdist\u00e4\u00e4 keskell\u00e4 kyl\u00e4\u00e4 sijainneisiin hiisi-paikkoihin, mink\u00e4 t\u00e4ytyy olla vanhempi k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6. Tunkelon tarkastelu on ajalta jolloin lainaussuuntaa ei Suomen tieteess\u00e4 tarvinnut erikseen osoittaa. Se oli itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4sti Ruotsista Suomeen. Skandinavian \u201dhid\/hide\u201d voi olla laina meilt\u00e4?<\/li>\n<li>Heathen, heidnisch, haithins.. (Comparetti) T\u00e4m\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 auki mielenkiintoisen portin. Comparettin tulkinta ei ole ristiriidassa sanojen merkityksen ja k\u00e4yt\u00f6n kanssa, toisin kuin \u201dhid, hide\u201d.<\/li>\n<\/ul>\n<blockquote><p>\u201dSii\u2019d\u00e2-sana olisi Nesheimin mukaan lainautunut lapista jo varhaiskantasuomeen (ennen sh &gt; h -muutosta). Jos se t\u00e4ll\u00f6inkin on merkinnyt lappalaiskyl\u00e4\u00e4\u2026 siihen on voinut sis\u00e4lty\u00e4 \u2026 merkityskomponentti \u2019suljettu alue\u2019. \u2026 T\u00e4m\u00e4 vastaisi jotenkuten tabu-piirteeseen viittaavaa hiisi-sanan merkityskomponenttia. Jos sana todella olisi lappalainen laina, tuntuisi ihmeelliselt\u00e4, ett\u00e4 it\u00e4merensuomalaiset olisivat ottaneet kalmistonsa tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n sakraalisen paikkansa nimitykseksi sanan, jota alemmalla kehitysasteella (?) olevat naapurit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t omasta kyl\u00e4st\u00e4\u00e4n.\u201d (M.Koski, s.245)<\/p><\/blockquote>\n<p>My\u00f6s Nesheimia ovat h\u00e4irinneet samantapaiset harhapolut, johtuen siita-k\u00e4sitteen puutteellisesta ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4 tuohon aikaan. <em>Siita\/siei\u2019de\/sii\u2019d\u00e2<\/em> ei tarkoittanut kyl\u00e4-asutusta, vaan lapinkyl\u00e4n hallintopiiri\u00e4, ikimuistoista <strong><em>itsehallinnollista yksikk\u00f6\u00e4<\/em><\/strong>, jonka \u201d<em>nykyaikaiset<\/em>\u201d valtiot ottivat my\u00f6s veronkantoyksik\u00f6ksi <strong>Lapissa<\/strong> 1600-luvulla.<\/p>\n<p>Kielimiehille ylivoimainen arvoitus tarvitsee seuraavan tarkastelun:<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-12368 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/pitaja-taulukko0001.png\" alt=\"\" width=\"726\" height=\"294\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/pitaja-taulukko0001.png 726w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/pitaja-taulukko0001-300x121.png 300w\" sizes=\"(max-width: 726px) 100vw, 726px\" \/><\/p>\n<ul>\n<li>\u201d<strong>Pit\u00e4j\u00e4<\/strong>\u201d, alueellinen yksikk\u00f6, yhteis\u00f6: Niiden talojen ja kylien yhteenliittym\u00e4, jotka osallistuivat uskonnollisten juhlien ja uhrien <em><strong>pit\u00e4miseen<\/strong><\/em>.<\/li>\n<li>\u201d<strong>Pogosta<\/strong>\u201d, pit\u00e4j\u00e4 <strong>Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4<\/strong>, sanasta <strong><em>Bog<\/em><\/strong>, jumala: Sama merkitys kuin pit\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Yhteisiss\u00e4 jumalanpalveluksissa kokoontuva arkitoimissakin yhteenkuuluvien asutusten liittym\u00e4.<\/li>\n<li>\u201d<strong><em>Siita\/siei\u2019de\/sii\u2019d\u00e2<\/em><\/strong>\u201d, <strong>lapinkyl\u00e4<\/strong>: Samaan talvikyl\u00e4\u00e4n kokoontuvien lappalaisten yhteis\u00f6, jonka piiriss\u00e4 hoidettiin uskonnolliset menot, riita- ja rikosasiat, ker\u00e4ttiin yhteinen kassa mm. sosiaalimenoja ja valtiolle tms. maksettavia veroja varten. Hallinnon esi-valtiollinen muoto.<\/li>\n<\/ul>\n<blockquote><p>It\u00e4merensuomalaisilla hiisi oli kyl\u00e4n tai kylien keskeisell\u00e4 paikalla sijaitseva uskonnollisten tapojen pyhitt\u00e4m\u00e4 alue, johon samaan yhteis\u00f6\u00f6n kuuluvat kokoontuivat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti.<\/p><\/blockquote>\n<p>Virossa <em><strong>vakka-piirien<\/strong><\/em> puitteissa j\u00e4rjestettiin &#8217;<em>T\u00f5nnin vakat<\/em>&#8217;, ja saksalaisvallan aikana ne toimivat my\u00f6s verotus-yksikk\u00f6in\u00e4, -kuten siita\/lapinkyl\u00e4 pohjoisessa. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 ennen nykyisi\u00e4 valtioita saamelaiset olivat veronmaksu- ja liittolais-suhteissa it\u00e4merensuomalaisiin, joten saamenkielen sana oli siis tunnettu my\u00f6s Suomenlahden ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<blockquote><p>Jos siis oletamme <em>sii\u2019d\u00e2\/hiisi<\/em> -sanueen, se merkitsi saamelaisille yhteist\u00e4 talvikyl\u00e4\u00e4 ja ko. paikassa pidetty\u00e4 kokousta ja siin\u00e4 valittua hallintoa. Ajan tavan mukaan t\u00e4m\u00e4 kaikki oli kiinte\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 uskonnolliseen toimintaan, sill\u00e4 muinoin jumalat kuuluivat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4n sen itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4n\u00e4 osana.<\/p><\/blockquote>\n<p>It\u00e4merensuomalaisille, jotka asuivat koko vuoden samoissa kyliss\u00e4, hiisi oli yhteis\u00f6n kulttipaikka, jota my\u00f6s k\u00e4ytettiin tapahtumapaikkana, jos haluttiin suoritettavalle toimelle erityinen arvovalta. Tuomareihin ja oikeudenk\u00e4ynteihin viittaavaa perim\u00e4tietoa on ainakin er\u00e4ist\u00e4 Viron hiisist\u00e4. Hiisi sijaitsi mahdollisimman keskell\u00e4 asutusta, Suomessa monasti nykyisten <strong>kirkkojen<\/strong> paikoilla, ja vasta <strong>kristinuskon<\/strong> lujittaessa otettaan, uhrit ym. palvontatoimet siirtyiv\u00e4t syrj\u00e4isiin saariin tai vuorille, joissa rovastin ja nimismiehen sana ei painanut.<\/p>\n<h1>Hiisi\u2026Iie-\u2026Isis\u2026Astarte<\/h1>\n<p>Ensimm\u00e4inen <strong>vironkielinen Raamattu<\/strong> -kokonaisuudessaan- ilmestyi v.1739. Sen hiisi-mainintoja on syyt\u00e4 tarkastella. K\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen kieli on pitk\u00e4lle pohjois-virolaisten murteiden dominoimaa, k\u00e4\u00e4nt\u00e4jien hyv\u00e4st\u00e4 yrityksest\u00e4 huolimatta. <strong>J\u00fcri<\/strong>n seurakunnan pappi, <strong>Anton Thor Helle<\/strong>, kantoi ty\u00f6st\u00e4 p\u00e4\u00e4vastuun, mik\u00e4 korosti <strong>Harjumaa<\/strong>lla puhutun vironkielen vaikutusta lopputulokseen. Helle oli <strong>hebrean<\/strong> taitoinen, joten h\u00e4nen ei tarvinnut tukeutua latinankielisiin laitoksiin tai Virossa suosittuun <strong>Luther<\/strong>in saksannokseen.<\/p>\n<p>Hiisi esiintyy Hellen vironnoksessa 18 kertaa, joista esimerkit:<\/p>\n<ul>\n<li><em>\u2026ja tenisid <strong>Paalid<\/strong> ja <strong>Iesid<\/strong><\/em>. (Tuomarien kirja .3:7) \u2026ja palvoivat Paalia ja Hiisi\u00e4.<\/li>\n<li><em>\u2026ja palvelivat <strong>Baalia<\/strong> ja <strong>Astarotia<\/strong><\/em> (Tuom 3:7, 1913 v\u00e4liaikainen suomennos)<\/li>\n<li><em>\u2026nellisadda ie prohweti.<\/em> (1. Kuningastenkirja 18:19) nelj\u00e4sataa hiiden profeettaa<\/li>\n<li><em>\u2026nelj\u00e4sataaviisikymment\u00e4 Baalin profeettaa ja nelj\u00e4sataa Astarotin profeettaa<\/em>. (sama, 1913 suomennos)<\/li>\n<li><em>Ta panni ka se ie nikkertud kuio\u2026<\/em> (2. Kuningastenkirja 21:7)<\/li>\n<li><em>\u2026ja h\u00e4n pani <strong>Astarot<\/strong>in kuvan jonka oli tehnyt huoneeseen<\/em>, \u2026 (sama, 1913 suomennos)<\/li>\n<li><em>Ja nemmad ehhitasid ka endile \u00fclles k\u00f6rged paigad, ja ebba-usso sambad ja <strong>ied<\/strong>, igga k\u00f6rge m\u00e4ekingo pe\u00e4le ja igga halja puu alla..<\/em> (1. Kuningastenkirja 14:23)<\/li>\n<li><em>Sill\u00e4 hekin rakensivat itsellens\u00e4 uhrikumpuja, patsaita ja Astarotin kuvia kaikille korkeille vuorille ja kaikkien viheri\u00e4in puiden alle.<\/em> (sama, 1913 suomennos)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Viimeisin sitaatti voisi olla yht\u00e4 hyvin Virosta kuin Palestiinasta.<\/p>\n<h1><em>&#8217;Hedelm\u00e4llisyyden Jumalatar, t\u00e4m\u00e4n kuva, palvontapaikka<\/em>&#8217;<\/h1>\n<p><strong>Astarot \/ Ashera<\/strong> samaistui virolaisilla papeilla kotoiseen Hiiteen, mutta miksi juuri Ashera? Papit ilmeisesti tiesiv\u00e4t jotakin. Edellisiss\u00e4 sitaateissa Ashera\/Hiisi on <strong>henkil\u00f6<\/strong>, jumala Baalin naispuolinen pari, josta jahvistit varoittivat israelilaisia vuosisatojen ajan, ja aina vaan jatkui pakanallinen meno itse <strong>Jerusalemissakin<\/strong>. Eri raamatun laitoksia tarkasteltaessa Asera-Hiiden olemus on moniselitteisempi:<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-12369 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/hebrea-latina00001.png\" alt=\"\" width=\"723\" height=\"149\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/hebrea-latina00001.png 723w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/hebrea-latina00001-300x62.png 300w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/hebrea-latina00001-720x149.png 720w\" sizes=\"(max-width: 723px) 100vw, 723px\" \/><\/p>\n<ul>\n<li>Hebreankielinen teksti: <em>Ashera<\/em><\/li>\n<li>Latinankielinen Vulgata: <em>lucus, pyhitetty mets\u00e4<\/em><\/li>\n<li>Lutherin saksannos: \u201d<em>Der gehegte und gefriedete Wald, im dem eine Gottheit verehrt wird.<\/em>\u201d (Grimm 1877)<\/li>\n<\/ul>\n<blockquote><p>\u201dHiis-sanalla on k\u00e4\u00e4nnetty \u2026 hebrean ashera, joka merkitsee sek\u00e4 hedelm\u00e4llisyyden jumalatarta ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kuvaa, jumalatarta symboloivaa paalua tai puunrunkoa tai t\u00e4m\u00e4n jumalan palvontapaikkaakin (Gesenius 1883)\u201d, kirjoittaa M.Koskinen (osa I, s.45).<\/p><\/blockquote>\n<p>Raamatullinen \u201dashera\u201d on siis l\u00e4hes identtinen it\u00e4merensuomen \u201dhiiden\u201d kanssa:<\/p>\n<blockquote><p>Kansanperinteess\u00e4 hiidell\u00e4 saatettiin tarkoittaa joko henkiolentoa tai paikkaa, jossa toisinaan oletettiin oleskelevan t\u00e4ll\u00e4isen olennon.<\/p><\/blockquote>\n<h1>&#8217;<em>Vesihiisi =<\/em>\u00a0<em>Lilith&#8217;<\/em><\/h1>\n<p>Suomesta ei tiedet\u00e4 hiiden kuvaa koskevia mainintoja, mutta ilman niit\u00e4kin yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 Raamatussa kuvattuun, jahwistien kanssa kilpailevaan, pakana-uskontoon on riitt\u00e4v\u00e4sti. Mielenkiintoinen hahmo on <em><strong>Vesihiisi<\/strong><\/em>. Sanalla voitiin tarkoittaa personoidun henkiolennon lis\u00e4ksi my\u00f6s er\u00e4it\u00e4 sairauksia. T\u00e4ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kummittelevan jopa meren syvimp\u00e4\u00e4n kohtaan upotettu <strong><em>Lilith<\/em><\/strong>, tautien ja myrskyjen nais-demoni?<\/p>\n<figure id=\"attachment_12378\" aria-describedby=\"caption-attachment-12378\" style=\"width: 748px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-12378 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/lilith-perm.jumalatar0000transparent.png\" alt=\"\" width=\"748\" height=\"421\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/lilith-perm.jumalatar0000transparent.png 748w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/lilith-perm.jumalatar0000transparent-300x169.png 300w\" sizes=\"(max-width: 748px) 100vw, 748px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-12378\" class=\"wp-caption-text\">Vasemmalta: Lilitu\/Lilith, Mesopotamia, &#8217;permil\u00e4inen jumalatar&#8217;, Ananjinon kulttuuri &#8221;Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4&#8221;, egyptil\u00e4inen editio samasta teemasta.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Mesopotamian \u201d<em>Myrskyjen demoni<\/em>\u201d, Lilith, joka kulminoituu raamatulliseen perinteeseen <strong>Aatamin<\/strong> ensimm\u00e4isen\u00e4 vaimona, joka oli my\u00f6s <strong><em>paratiisin k\u00e4\u00e4rme<\/em><\/strong>, tunnettiin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa kahdeksansakarainen t\u00e4hti (kuvassa) yhdistettiin jumalattareen.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-12370 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/kannuksenpyora.png\" alt=\"\" width=\"200\" height=\"200\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/kannuksenpyora.png 200w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/kannuksenpyora-150x150.png 150w\" sizes=\"(max-width: 200px) 100vw, 200px\" \/><\/p>\n<p>Virossa yhdell\u00e4 viivalla piirretyll\u00e4 kahdeksannurkkaisella t\u00e4hdell\u00e4 manattiin tuulta purjehtimiseen. T\u00e4ll\u00e4isen kuvion voi k\u00e4yd\u00e4 katsastamassa my\u00f6s er\u00e4\u00e4n <strong>Tallinnan ulkomuseoon<\/strong> siirretyn tuulimyllyn rakenteista. Viron <strong>Hiieneitsed,<\/strong> <em>hiidenneidot<\/em>, olivat my\u00f6s se taho, jonka puoleen k\u00e4\u00e4nnyttiin, kun salamat ja myrskyt uhkasivat:<\/p>\n<blockquote><p>\u201d<strong>Oru<\/strong>n kyl\u00e4n vainiolla oli hiisi. Siell\u00e4 kasvoi tervaleppi\u00e4. Nykyisin sit\u00e4 kutsutaan Hiidenniityksi, <strong>Hiieheinamaa<\/strong>. Hiiteen vietiin uhreja. <strong>Hiidenneidolle<\/strong>, -hiieneits- vietiin pyhiksi ruokaa. My\u00f6skin olutta ja viinaa. Makkarat riippuivat puiden latvoissa. Kun tuli salama tai tuuli, k\u00e4ytiin Hiidenneidolta pyyt\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n suojelisi ihmisi\u00e4.\u201d (Kosen pit\u00e4j\u00e4n Orun kyl\u00e4st\u00e4 1929)<\/p><\/blockquote>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 muistutamme Viron hiisi-lehdoista etsityn juuri parannusta ihotauteihin, jollaiset Suomessa tunnettiin sek\u00e4 Vesihiiden (loukattuna) aiheuttamina ja pyydett\u00e4ess\u00e4 parantamina, ett\u00e4 nimityksell\u00e4 vesihiisi.<\/p>\n<h2>Vesihiisi: Taudin l\u00e4hett\u00e4j\u00e4, tauti, taudin parantaja<\/h2>\n<ul>\n<li>\u201d<strong>Vanam\u00f5isa<\/strong>n kyl\u00e4n <strong>Iieauk<\/strong>; Matala paikka pellossa, jossa on k\u00e4yty parantamassa erityisesti ihotauteja -mm. \u201d<strong>maa-aluseid<\/strong>\u201d\u2013 ja siksi uhrattu.\u201d (<strong>M\u00e4rjamaa<\/strong>)\u201d,<\/li>\n<li><strong style=\"font-size: revert; color: initial;\">Lokuta<\/strong><span style=\"font-size: revert; color: initial;\">n kyl\u00e4n Iieauk; Pieni tammien ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4 painuma keskell\u00e4 peltoa. Syvennyksess\u00e4 on ollut kivir\u00f6ykki\u00f6, johon on uhrattu ainakin rahaa ja jonka luona paranneltu ihotauteja. R\u00f6ykki\u00f6st\u00e4 rahaa ottaneen lapsen kerrotaan saaneen ihotaudin.\u201d (<\/span><strong style=\"font-size: revert; color: initial;\">M\u00e4rjamaa<\/strong><span style=\"font-size: revert; color: initial;\">)<\/span><\/li>\n<\/ul>\n<blockquote><p>\u201dVesihiisi tarttuu s\u00e4ik\u00e4hdyksest\u00e4 uidessa, kalastaessa, jne.. Se ruohotuttaa, ajetuttaa ja tulee m\u00e4rille.\u201d (<strong>Kajaani<\/strong>) \u201dJos j\u00e4rvell\u00e4 kiroaa, niin tarttuu vesihiisi.\u201d (<strong>Ouluj\u00e4rvi<\/strong>)<\/p><\/blockquote>\n<h1>Hittavainen, Hittava, Hitto, Hittara, Hiitta<\/h1>\n<p><strong>Agricola<\/strong>n luettelon s\u00e4e &#8217;<em>Hittauanin toi Jenexet Pensast<\/em>&#8217; on <strong>Martti Haavio<\/strong>n mukaan mets\u00e4st\u00e4ji\u00e4 auttava pyhimys <strong>Pyh\u00e4 Vitus<\/strong>, mutta tulkinta aiheuttaa ongelmia. Markku Koski kommentoi:<\/p>\n<blockquote><p>\u201d\u2026Hittavainen-sanaa ei tunneta kansankieless\u00e4; tosin SKS:n kokoelmissa on Polvij\u00e4rvelt\u00e4 yksi merkint\u00e4: Hittavainen on mets\u00e4n is\u00e4 eli \u00e4iti, joka ajaa j\u00e4niksi\u00e4. Kyll\u00e4 Hittavainen tuopi. Koska muita tietoja ei ole, t\u00e4t\u00e4kin voinee pit\u00e4\u00e4 kirjoista opittuna.\u201d (M.Koski, II-osa s.235)<\/p><\/blockquote>\n<p>Haavion *<em>Vitus\u2013&gt; Hittavainen<\/em>* -kehityskulku-oletus ei nykyk\u00e4sityksen mukaan voi olla normaali lainautumis-tapahtuma. \u00c4\u00e4nne-lainalaisuuksia ei voi kevyesti sivuuttaa. Hitta-sanaa tulee kuitenkin tarkastella l\u00e4hemmin. Koski pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 hiisi\/hiito -sanueeseen kuulumattomana, kuten h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s <em>Hiita-<\/em> muotoa paikannimiss\u00e4 my\u00f6h\u00e4isen\u00e4 ja paikallisena (<strong>Kihni\u00f6, Nivala<\/strong>, ei muita).<\/p>\n<h2>Voisiko Hittavaiselle l\u00f6yty\u00e4 vetoapua t\u00e4st\u00e4 suunnasta?<\/h2>\n<blockquote><p>\u201d<strong>R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4<\/strong>ss\u00e4 on merkitty hittava, himo, joka on samoilla seuduilla tunnetun yleisemm\u00e4n hittara sanan osittainen synonyymi. \u2026 Hittara tunnetaan verrattain suppealla ja yhten\u00e4isell\u00e4 p\u00e4\u00e4asiallisesti it\u00e4savolaisella murrealueella.\u201d (M.Koski II-osa, s.235)<\/p><\/blockquote>\n<p>Seuraavassa <strong>hittara<\/strong>-raportteja:<\/p>\n<ul>\n<li>Hittara on kiintymys johonkin paheeseen, tai s\u00e4ik\u00e4hdyksest\u00e4 tai muusta johtuva pelko. (<strong>Tohmaj\u00e4rvi<\/strong>)<\/li>\n<li>Hittara merkitsee jonkinlaista pahaa intohimoa, jolla on jonkin verran eroottinen vivahdus, ehk\u00e4 my\u00f6s jonkin taikavoimien aiheuttaa taudintapaista. (<strong>R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4<\/strong>)<\/li>\n<li>Himo, halu. (<strong>Tohmaj\u00e4rvi<\/strong>)<\/li>\n<li><em>Kova hittara miehel\u00e4\u00e4n<\/em>. (<strong>Kitee<\/strong>)<\/li>\n<li><em>Olla hittarassa<\/em>, vilkkaassa liikkeess\u00e4. (<strong>Pielisj\u00e4rvi<\/strong>)<\/li>\n<li><strong>Laskiaisena<\/strong> juottivat karjalle veripaitojen huuhdevett\u00e4, ettei kes\u00e4ll\u00e4 \u201d<em>hittara<\/em>\u201d tartu. (R\u00e4\u00e4kkyl\u00e4)<\/li>\n<\/ul>\n<blockquote><p>H\u00e4it\u00e4 Hittara pit\u00e4\u00e4,<br \/>\nPaha joukko pitoja,<\/p>\n<p>Onko vuoressa varoa.<br \/>\nHiien linnassa lise\u00e4,<br \/>\nHittaroita helvetiss\u00e4.<\/p>\n<p>(Naitinvirress\u00e4, <strong>Eno<\/strong>)<\/p><\/blockquote>\n<ul>\n<li><em>Tappo h\u00e4ikseen hevosen<\/em> (Pakkasen loitsussa, Kitee)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Hittaran arvovaraus on saattanut muuttua er\u00e4iss\u00e4 historian vaiheissa:<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-12371 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/huurit-huora0001.png\" alt=\"\" width=\"723\" height=\"220\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/huurit-huora0001.png 723w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/huurit-huora0001-300x91.png 300w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/huurit-huora0001-720x220.png 720w\" sizes=\"(max-width: 723px) 100vw, 723px\" \/><\/p>\n<ul>\n<li>Vanhemmat traditiot, \u201dmatriarkaatti\u201d: <em>Huurit<\/em>, ihanat henkiolennot, nymfit<\/li>\n<li>Seksuaalikielteisemm\u00e4t kulttuurit: <em>Huora<\/em>, haukkumasana, \u201dhuono nainen\u201d<\/li>\n<li>Kansanperinne:\u00a0 <em>Hittara<\/em>, haukkumasana, kontrollista karannut (naisen) seksuaalisuus.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Varsin tuttu taudin parantaja =&gt; tauti =&gt; taudin aiheuttaja(henki) -kuvio (Vesihiiden ja Lilithin tapauksessa) melkein kehottaa etsim\u00e4\u00e4n siit\u00e4kin t\u00e4t\u00e4 samaa arvostuksen vaihtumista.<\/p>\n<blockquote><p><strong>Kiimaa<\/strong> tarkoittava sanonta, \u201d<strong>naiset on hyrskees<\/strong>\u201d, johdattelee n\u00e4kem\u00e4\u00e4n <strong>hyrsky\u00e4\/hyrske<\/strong> (=kiima, kiimassa) =&gt; hittara\/hitta -sanue =&gt; hiito\/hiitta\/hiisi -jatkumon, jonka arvioiminen on vaikeaa.<\/p><\/blockquote>\n<p>Hiisi-jatkumo pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n em. runonkatkelmien paha <em>henkiolento-<\/em> ja <em>tauti<\/em>-ulottuvuudet, mutta Hittaran halu\/himo merkitykselle on M.Kosken mielest\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4 muu kuin hiisi-sanue -l\u00e4ht\u00f6inen juuri.<\/p>\n<p>Mahdollisesti narttukoiraa tarkoittaneen \u201d<em>hitta<\/em>\u201d-sanan samanoloisuus hiisi\/hiito-sanueeseen, ja luontainen soveltuvuus himokkuus\/halu-merkitykseen olisivat johtaneet t\u00e4h\u00e4n kombinaatioon, -ja sanan ulkoasu olisi <strong><em>ajattara<\/em><\/strong>-sanan vaikutusta, mutta jotain muutakin voi t\u00e4ss\u00e4 piill\u00e4. Palaamme siis Hittavaiseen.<\/p>\n<p>Haavio etsi Agricolan Hittauanille juureksi Pyh\u00e4n Vituksen, <strong>Hampurin-Bremenin arkkihiippakunnan<\/strong>, jonka vaikutusta Suomen ja Karjalan varhaiskristillisyyteen ei ole aina haluttu n\u00e4hd\u00e4, pyhimyskalenterista. Ongelma on alkukonsonantin, V:n, vaihtuminen H:ksi. Haavio olettaa <strong>alasaksassa<\/strong> k\u00e4ytetyn jossain tapauksissa F:\u00e4\u00e4 po. tilanteissa, jolloin F=&gt;H olisi luontevampi siirtym\u00e4. Nykyisin t\u00e4ll\u00e4ist\u00e4 ei pidet\u00e4 uskottavana, joten on yritett\u00e4v\u00e4 toista tiet\u00e4. Josko Vitus j\u00e4niksineen on samaistettu jo tunnettuun H-alkuiseen nimeen kristillistymisen yhteydess\u00e4?<\/p>\n<p>P.Vituksen V-alku\u00e4\u00e4nne ei muuttunut H:ksi, mutta ehk\u00e4 peri H:n aiemmin tunnetulta \u201d<em>j\u00e4nisten tuojalta<\/em>\u201d? J\u00e4nis on ollut hyvin vahvasti merkityksill\u00e4 ladattu hahmo, joka yh\u00e4 vaikuttaa hedelm\u00e4llisyys-symbolina\u00a0 <strong>P\u00e4\u00e4si\u00e4s-Pupu<\/strong>ssa, jonka eurooppalais-pakanallinen alkuper\u00e4 on tiedossa.<\/p>\n<p>Hittaroita ja Hitto\/Hiitta -nimikkeit\u00e4 ei voine johtaa P.Vituksesta, mutta n\u00e4m\u00e4 tyypit ovat voineet hyvin sivuta toisiaan Suomen ja Karjalan maaper\u00e4ll\u00e4. Paljon kysymyksi\u00e4 on viel\u00e4 auki.<\/p>\n<h1>Hiisi keskell\u00e4 kyl\u00e4\u00e4 tai itse kyl\u00e4<\/h1>\n<ul>\n<li>Hiisi keskell\u00e4 kyl\u00e4\u00e4 tai itse kyl\u00e4: <em>Hiitoi<\/em> \/it\u00e4merensuomi =&gt;<em>sii\u2019d\u00e2, siita<\/em> \/saame<\/li>\n<li>Hiisi yhteis\u00f6n kulttipaikka, jumaluus ja papisto: =&gt;<em>hiito, hiiti, hiisi (hiile-, hiire-)<\/em> \/suomi<br \/>\n=&gt;<em>hiiu, hiide (iie)<\/em> viro<\/li>\n<li>Hiisi asutuksen ulkopuolinen kulttipaikka tai louhikko: hiisi, jne. \/suomessa my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 ajalla<br \/>\n=<em>&gt;Hid \/islanti<\/em><br \/>\n<em>=&gt;hide \/ruotsi<\/em><br \/>\n<em>=&gt;hii\u2019da \/saame<\/em><\/li>\n<\/ul>\n<p>My\u00f6h\u00e4is-kantasuomessa otaksutusti ollut sana <em>hiitoi<\/em> perittiin siis suomeen <em>hiito\u2013<\/em> ja viroon <em>hiid\/hiiu<\/em>-muodoissa. N\u00e4ill\u00e4 sanoilla on ilmeisimmin ymm\u00e4rretty pyhiss\u00e4 paikoissa olevia ja niihin liittyvi\u00e4 asioita, ja paikkoja itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 saman nimen k\u00e4ytt\u00f6 kulttipaikasta, palveltavasta jumaluudesta, h\u00e4nen kuvistaan, uskonnollisista toimihenkil\u00f6ist\u00e4 (<em>Hiiden poika<\/em> Virossa??) ja muusta asiaanliittyv\u00e4st\u00e4, on ollut yleinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 It\u00e4merelt\u00e4 V\u00e4limeren pohjukkaan. P\u00e4\u00e4t\u00e4mme t\u00e4m\u00e4n tarkastelun edell\u00e4kin mainittuun saamenkieleen suomesta kotiutuneeseen huudahdukseen: <em>M\u00e2n\u00e2 hii\u2019dii,<\/em> painukaa hiiteen!<\/p>\n<p>Pekka Kemppainen<\/p>\n<p>Lopuksi taitelija <a href=\"https:\/\/youtu.be\/zHsJLQPaCLM\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\"><strong>Nina Paley<\/strong>n<\/a> n\u00e4kemys Asherasta:<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/youtu.be\/zHsJLQPaCLM\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-12372 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/ashera800450paley.png\" alt=\"\" width=\"800\" height=\"450\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/ashera800450paley.png 800w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/ashera800450paley-300x169.png 300w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/ashera800450paley-768x432.png 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/a><\/p>\n<h2>Muita uutisia:<\/h2>\n<p>27.02. 2026:<\/p>\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"3b0dn4rZSg\"><p><a href=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/02\/27\/maanviljely-alkoi-suomessa-aiemmin-kuin-ruotsissa\/\">Maanviljely alkoi Suomessa aiemmin kuin\u00a0Ruotsissa<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><iframe class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" title=\"&#8221;Maanviljely alkoi Suomessa aiemmin kuin\u00a0Ruotsissa&#8221; &#8212; \" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/02\/27\/maanviljely-alkoi-suomessa-aiemmin-kuin-ruotsissa\/embed\/#?secret=9RnRCFleRj#?secret=3b0dn4rZSg\" data-secret=\"3b0dn4rZSg\" width=\"600\" height=\"338\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe><\/p>\n<p>09.02. 2025:<\/p>\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"uuGEliYLgg\"><p><a href=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/02\/09\/maria-magdalenan-evankeliumi-nag-hammadin-asiakirjan-mukaan\/\">Maria Magdalenan evankeliumi, Nag Hammadin\u00a0asiakirjan mukaan<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><iframe class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" title=\"&#8221;Maria Magdalenan evankeliumi, Nag Hammadin\u00a0asiakirjan mukaan&#8221; &#8212; \" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/02\/09\/maria-magdalenan-evankeliumi-nag-hammadin-asiakirjan-mukaan\/embed\/#?secret=k8L61Ije3C#?secret=uuGEliYLgg\" data-secret=\"uuGEliYLgg\" width=\"600\" height=\"338\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe><\/p>\n<p>06.07. 2024:<\/p>\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"2qTCYj5gZ3\"><p><a href=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/07\/06\/labyrintti-kivilatomukset-eivat-ole-mikaan-arvoitus\/\">Labyrintti-kivilatomukset eiv\u00e4t ole mik\u00e4\u00e4n &#8217;arvoitus&#8217;<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><iframe class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" title=\"&#8221;Labyrintti-kivilatomukset eiv\u00e4t ole mik\u00e4\u00e4n &#8217;arvoitus&#8217;&#8221; &#8212; \" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/07\/06\/labyrintti-kivilatomukset-eivat-ole-mikaan-arvoitus\/embed\/#?secret=Mtwo7cah97#?secret=2qTCYj5gZ3\" data-secret=\"2qTCYj5gZ3\" width=\"600\" height=\"338\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe><\/p>\n<p>23.02. 2025:<\/p>\n<blockquote class=\"wp-embedded-content\" data-secret=\"IQJaLGU04M\"><p><a href=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/02\/23\/keramiikan-itainen-alkupera-japanista-ja-manchuriasta-suomeen-asti\/\">Keramiikan it\u00e4inen alkuper\u00e4, Japanista ja\u00a0Manchuriasta Suomeen asti<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><iframe class=\"wp-embedded-content\" sandbox=\"allow-scripts\" security=\"restricted\" style=\"position: absolute; clip: rect(1px, 1px, 1px, 1px);\" title=\"&#8221;Keramiikan it\u00e4inen alkuper\u00e4, Japanista ja\u00a0Manchuriasta Suomeen asti&#8221; &#8212; \" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2025\/02\/23\/keramiikan-itainen-alkupera-japanista-ja-manchuriasta-suomeen-asti\/embed\/#?secret=RSGjmYcWFK#?secret=IQJaLGU04M\" data-secret=\"IQJaLGU04M\" width=\"600\" height=\"338\" frameborder=\"0\" marginwidth=\"0\" marginheight=\"0\" scrolling=\"no\"><\/iframe><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomalaisten esikristillisest\u00e4 uskonnonharjoituksesta tapahtui merkitt\u00e4v\u00e4 osa Hiisiss\u00e4, kyl\u00e4n tai asutuksen keskell\u00e4 sijainneissa paikoissa, joihin my\u00f6s kokoonnuttiin t\u00e4rkeimpiin juhliin ym. tilaisuuksiin, ja samaa hiitt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vien kylien talojen piiri oli my\u00f6s hallinnon kehityksen er\u00e4s askel. (Kuvassa: Taustalla J\u00e4rvikoisten kyl\u00e4n &#8217;hiisi&#8217; valokuvattuna 1800-luvulla, hahmot vas-oik: Lilith\/Lilitu, permil\u00e4inen jumalatar (Pohjan Akka) &#8230;.) Hiisi-traditiota tarkastelemalla p\u00e4\u00e4semme siis l\u00e4hemm\u00e4ksi esi-kristillisen ajan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":12374,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[31],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12366"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12366"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12366\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12380,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12366\/revisions\/12380"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/12374"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12366"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12366"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12366"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}