{"id":12006,"date":"2026-04-09T14:29:43","date_gmt":"2026-04-09T11:29:43","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=12006"},"modified":"2026-04-09T18:26:17","modified_gmt":"2026-04-09T15:26:17","slug":"mita-puhuttu-kieli-merkitsee","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/04\/09\/mita-puhuttu-kieli-merkitsee\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 puhuttu kieli merkitsee"},"content":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4\u00e4n muistelemme prelaatti ’Mikael Agricolaa, jonka viitisensataa vuotta sitten suomentaman Uuden<\/em> Testamentin<\/em> ilmestyminen v.1548 katsotaan suomen kirjakielen alkuhetkeksi. Tarkastelemme.<\/strong><\/p>\n

Mikael Agricola<\/strong> k\u00e4\u00e4nsi Martin Luther<\/strong>in Uuden Testamentin<\/em> suomeksi opiskellessaan W\u00fcrtenberg<\/strong>iss\u00e4, -k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen valmistuessa v.1543. Suomalaiset olivat ensimm\u00e4isten joukossa lukemassa kansankielist\u00e4 Raamattua<\/em>: Lutherin saksannos oli ilmestynyt v.1534. -Viel\u00e4 nykyaikana ilmestyy vuosittain useita ensimm\u00e4isi\u00e4 raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 uusilla kielill\u00e4.<\/p>\n

Agricola k\u00e4ytti k\u00e4\u00e4nn\u00f6sty\u00f6ss\u00e4, jossa h\u00e4nt\u00e4 mahdollisesti auttoi toinen W\u00fcrtenbergin suomalainen opiskelija, latinankielist\u00e4 Vulgata<\/strong>a, Lutherin saksannosta, Erasmus Rotterdamilaisen<\/strong> v.1516 toimittamaan kreikankielisten raamatuntekstien laitosta ja Ruotsinkielist\u00e4 Uutta testamenttia -vuodelta1526. Kustaa<\/strong> Vaasa<\/strong>n Raamattu (1541) oli my\u00f6s Agricolan k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

Mikael Agricola oli kasvanut kaksikielisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, Pernaja<\/strong>ssa, joten sek\u00e4 suomi ett\u00e4 ruotsi olivat h\u00e4nelle tuttuja. Kotiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kuultu lounaissuomenmurre<\/em><\/strong> vaikutti Agricolan suomenkieleen.<\/p>\n

”Agricolan suomi”<\/em> oli viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kankeaa -nykylukijan kielikorvaan. Miten muuten voisi ollakaan, kun suomen kielioppi oli viel\u00e4 kokonaan kirjoittamatta, ja silloinen puhekielikin taisi poiketa nykypuheesta.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen vironkielinen<\/strong> kokonainen Raamattu ilmestyi v.1739. K\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen kieli on pitk\u00e4lle pohjois-virolaisten murteide<\/em><\/strong>n dominoimaa. K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4, J\u00fcri<\/strong>n seurakunnan pappi,\u00a0Anton Thor Helle<\/b>, kantoi ty\u00f6st\u00e4 p\u00e4\u00e4vastuun, mik\u00e4 korosti Harjumaa<\/strong>lla puhutun vironkielen vaikutusta lopputulokseen. Helle oli hebrean<\/em><\/strong> taitoinen, joten h\u00e4nen ei tarvinnut tukeutua latinankielisiin laitoksiin tai Virossa suosittuun\u00a0Lutherin saksannokseen.<\/p>\n

Her\u00e4tteen kansankielisiin raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin oli antanut reformaatio<\/strong>, joka suosi sanan levitt\u00e4mist\u00e4 sill\u00e4 kielell\u00e4, jota seurakunta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. -Nykyn\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen ihmetytt\u00e4\u00e4, miksi t\u00e4m\u00e4 oivallus odotti niin pitk\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Uskonnolliset tekstit kansan puhumalla kielell\u00e4 olivat my\u00f6s historiallinen identiteettipoliittinen teko: Useat kielet saivat kirjallisen ilmaisun, mit\u00e4 tarvittiin sitten my\u00f6hemmin sek\u00e4 yhteiskunnallisen kehityksen vauhdittamisessa, ett\u00e4 kansallisvaltioiden muodostumisessa. Kehityksell\u00e4 oli my\u00f6s vastustajia: Agricolan raamatunsuomennos sai odottaa painolupaa vuoteen 1547, ja viel\u00e4 1850-luvulla silloisesta Suomen<\/strong> Suuriruhtinaskunnasta<\/strong> k\u00e4ytiin Pietarissa<\/strong> mankumassa hallinnollista statuuttia, jolla suomenkielen k\u00e4ytt\u00f6 rajattiin uskontoon tai k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n maatalouteen liittyviin julkaisuihin.<\/p>\n

Kieli ja ajattelu<\/h2>\n

Henkil\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 puhekieli -paitsi dominoi h\u00e4nen identiteetti\u00e4\u00e4n<\/em><\/strong>– my\u00f6s vaikuttaa h\u00e4nen ajatteluunsa. Usea kirjoittaja on pohtinut sanojen vaikutusta k\u00e4sitteiden<\/em><\/strong> muotoutumiseen, ja sit\u00e4 kautta ajatteluun. Otamme t\u00e4st\u00e4 vain yhden esimerkin:<\/p>\n

Joissakin kieliryhmiss\u00e4 sanojen ”sukupuolilla<\/em>” (der \/die, he \/she, …)- kerrotaan kielen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle jotakin. Suomessa sanat ovat sukupuolettomia<\/em>, -mik\u00e4 ei liene j\u00e4\u00e4nyt vaikuttamatta Suomessa poikkeuksellisen nopeasti edenneeseen sukupuolten tasa-arvoon<\/strong>.<\/p>\n

Indoeurooppalaisissa<\/strong> kieliss\u00e4 ’ihmist\u00e4<\/em>’ tarkoittava sana on usein ’mies<\/em>’ (man, Mann), -mill\u00e4 on selv\u00e4 yhteys patriarkaaliseen kulttuuriin ja el\u00e4m\u00e4ntapaan. -Moinen toksinen maskuliinisuus<\/em> ei olisi voinut kehitty\u00e4 sukupuolisesti tasapainoisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Vilkaistaan suomen ’ihminen<\/em>’-sanaa, -viron ’inimene<\/em>’:<\/h2>\n

Onomatopoeettisesti sana ’ihminen\/inimene<\/em>’ l\u00e4hestyy ’imemist\u00e4’<\/em>, -siis mielikuva: Lapsi + \u00e4idin rinta. Siis ainakin it\u00e4merensuomalaisten kielten ’ihminen’ on ’imett\u00e4j\u00e4’. -T\u00e4m\u00e4 kieli-ilmi\u00f6 ei ole voinut kehitty\u00e4 naista aliarvostavassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

\n

Puhumamme kieli siis kantaa jotakin, -hyvin kaukaa menneisyydest\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Ja jos menemme viel\u00e4 kauemmaksi menneisyyteen, puheena on kielellisen (\u00e4\u00e4nteellisen) viestinn\u00e4n alkuper\u00e4. Paleontologi Richard Leakey<\/strong> l\u00e4hestyy kirjassaan ’Ihmisyyden synty<\/em>’ my\u00f6s puhutun kielen ja tietoisuuden<\/em> ilmaantumista lajillemme (homo sapiens sapiens).<\/p>\n

Yksil\u00f6iden v\u00e4lisen viestinn\u00e4n laajentuminen ja tietoisuuden ilmaantuminen onkin loogista hahmottaa samaksi kehitysjatkumoksi. Toisessa tarkastelussa Leakey erittelee er\u00e4ill\u00e4 hyvin konservatiivisilla ihmistyhmill\u00e4 yh\u00e4 jatkuvaa mets\u00e4st\u00e4j\u00e4ker\u00e4ilij\u00e4-elintapaa<\/em><\/strong> ja mm. paviaani<\/strong>-laumojen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n

\n

Leakey sijoittaa ihmistymisen<\/strong> n\u00e4iden kahden elintavan v\u00e4liseen murrokseen.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Paleontologi havainnollistaa ihmisyyden ja ”paviaanisuuden<\/em>” eron esimerkill\u00e4: Simpanssit<\/strong> ym. ihmisapinat ker\u00e4ilev\u00e4t ja saalistavat ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4, -ja nauttivat sen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Nykyaikaan asti mets\u00e4st\u00e4j\u00e4ker\u00e4ilij\u00f6in\u00e4 pysytelleet ryhm\u00e4t -mm. khoi-san<\/em>:it (bushmannit) joita tutkijat ovat p\u00e4\u00e4sseet haastattelemaan (mik\u00e4 ei onnistu paviaanien kanssa)- tuovat kaiken saaliinsa ja l\u00f6yt\u00f6ns\u00e4 yhteiseen leiriin, jossa se jaetaan<\/em>. Arkeologiset l\u00f6yd\u00f6t tukevat k\u00e4sityst\u00e4, ett\u00e4 esihistorialliset mets\u00e4st\u00e4j\u00e4ker\u00e4ilij\u00e4t ovat toimineet samaan tapaan. -Mm. Leakeyn ryhm\u00e4n tutkima l\u00f6yt\u00f6paikka Turkanaj\u00e4rven<\/strong> l\u00e4heisyydess\u00e4.<\/p>\n

Puhuttua kielt\u00e4 tarvittiin kanssak\u00e4ymiseen, -ja jakamiseen<\/h2>\n

Ero saaliin\/l\u00f6yt\u00f6jen hy\u00f6dynt\u00e4misen ajankohdassa -sy\u00f6d\u00e4\u00e4n heti t. jaetaan- osoittaa merkitt\u00e4v\u00e4n muutoksen: Sosiaalisen kanssak\u00e4ymisen tiivistymisen, -ja sit\u00e4 kautta kommunikaation vilkastumisen, ja sen sis\u00e4ll\u00f6n monipuolistumisen. T\u00e4h\u00e4n ajankohtaan voimme tarkastelussamme ajoittaa puhutun kielen ilmaantumisen.<\/p>\n

\n

Informaation m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen kasvu -ja sen v\u00e4lineen ilmaantuminen- tukivat ihmistymist\u00e4, ollen sen oleellinen osa.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Osa varhaisista hominideista ei ”pysynyt k\u00e4rryill\u00e4”<\/em>. Er\u00e4s laji oli ’australopitechus robustus<\/em>’, jonka toeteellinen nimikin kertoo vankkarakenteellisuudesta (robust). Robustuksilla oli huomattavat kulmahampaat, vahvat leuat, matala kallo, ja -t\u00e4m\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4!- nykyihmist\u00e4 paljon huomattavampi kokoero naaraiden ja urosten v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

\n

L\u00f6ysimmek\u00f6 esihistoriallisen (paleontologisen) konservatiivisen\u00a0maskuliinisuuden<\/strong>? It\u00e4-Afrikan yl\u00e4tasankojen karvaisista karpaaseista ei tullut ihmist\u00e4: He j\u00e4iv\u00e4t savanneille el\u00e4m\u00e4\u00e4n paviaanin-el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Edell\u00e4 kerroin jo sukupuolisen tasa-arvon muistumasta puhutussa kieless\u00e4. Jos ihmisyyden alkuh\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 puhutusta kielest\u00e4 (kielist\u00e4?) on j\u00e4\u00e4nyt jotain nykykieliin, se voi olla ajattelutapa, jossa ’ihminen<\/em>’ on ’inimene<\/em>’, ja jossa puhuttu kieli tukee sukupuolien samanarvoisuutta ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4.<\/p>\n

Milloin sivistym\u00e4tt\u00f6myys t. alkukantaisuus tuli ihmisten ilmoille savanneilta yms. aroilta, ja toi tullessaan barbaariset kielet, ja tavat ajatella ja hahmottaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 johtavien testosterooniurpojen n\u00e4k\u00f6kulmasta, -se vaatii oman tarkastelunsa.<\/p>\n

Pekka Kemppainen,<\/p>\n

Mikael Agricolan p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 2026<\/p>\n

Muita uutisia:<\/p>\n

26.10. 2025:<\/p>\n

Maailman ensimm\u00e4iset suurkaupungit olivat Euroopassa: Ukrainassa<\/a><\/blockquote>