{"id":1197,"date":"2024-02-06T16:15:37","date_gmt":"2024-02-06T16:15:37","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=1197"},"modified":"2024-02-06T17:08:48","modified_gmt":"2024-02-06T17:08:48","slug":"helsingin-suurpommitus-alkoi-6-helmikuuta-klo-1817","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2024\/02\/06\/helsingin-suurpommitus-alkoi-6-helmikuuta-klo-1817\/","title":{"rendered":"Helsingin suurpommitus alkoi 6. helmikuuta klo.18:17"},"content":{"rendered":"

Helmikuun kuudentena<\/strong> 1944 Helsinki<\/strong> pimennettiin klo. 18:17<\/strong>, -mit\u00e4\u00e4n valoa ei n\u00e4kynyt mist\u00e4\u00e4n, ja ilmavalvojat kulkivat kaduilla tarkistamassa, ettei pimennysverhojen raoista n\u00e4y valons\u00e4dett\u00e4k\u00e4\u00e4n. 18:49 annettiin ilmavaroitus<\/em>, ja 18:51<\/strong> ilmah\u00e4lytys<\/em>. Syyn\u00e4 toimenpiteeseen oli l\u00e4hestyv\u00e4 ven\u00e4l\u00e4inen pommikone-lautta, josta Tallinnassa<\/strong> oleva saksalainen tutka oli varoittanut. 19:23<\/strong> putosivat ensimm\u00e4iset pommit.<\/p>\n

Historiankirjat kertovat Helsingin pommitus-y\u00f6st\u00e4:<\/p>\n

”Vuoden 1944 ensimm\u00e4inen ratkaisutaistelu k\u00e4ytiin Helsingiss\u00e4 kolmena iltana ja y\u00f6n\u00e4 6.\u20137, 16.\u201317. ja 26.\u201327. helmikuuta 1944. Tuolloin Neuvostoliitto<\/strong> pyrki pakottamaan Suomen rauhaan Kaukotoimintailmavoimien<\/strong> (ADD, Aviatsija Dalnego Deistvija<\/em>) ilmaoperaatiolla, joka kohdistui Helsingin lis\u00e4ksi helmikuussa Kotkaan<\/strong>, Raaheen<\/strong>, Rovaniemelle<\/strong>, Turkuun<\/strong> sek\u00e4 Ouluun<\/strong>. Helsinki oli t\u00e4rkein kohde. Kyseess\u00e4 oli Neuvostoliiton kaukotoimintailmavoimien eli ADD:n ensimm\u00e4inen keskitetty operaatio toisessa maailmansodassa.” (Helsingin suurpommitukset 1944<\/a>.)<\/p><\/blockquote>\n

Ven\u00e4j\u00e4n sodanjohto oli m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt t\u00e4m\u00e4n operaation, johon vast’ik\u00e4\u00e4n Yhdysvalloista<\/strong> saadut kaksimoottoriset Boston<\/strong>-pommikoneet osallistuivat, ehk\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 sotatoimenaan.\u00a0Ennen kuin jatkamme 06.01. – 07.01. -y\u00f6n tapahtumista, vilkaisemme miten n\u00e4ihin vaiheisiin oli p\u00e4\u00e4dytty.<\/p>\n

Kes\u00e4kuusta 1941 alkaen Suomi oli ollut sodassa Ven\u00e4j\u00e4n kanssa, mist\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin levitet\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4ri\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4: Eih\u00e4n Suomi mik\u00e4\u00e4n ”Saksan<\/strong> liittolainen<\/em>” ollut, vaikka pahantahtoisesti sellaista selitet\u00e4\u00e4n. -P\u00e4invastoin: Ven\u00e4j\u00e4 oli ollut itse Saksan sopimuskumppani ja yhteisen sotatoimen osallinen marraskuussa 1939: Yksiss\u00e4 tuumin n\u00e4m\u00e4 liittolaiset olivat hy\u00f6k\u00e4nneet Puolaan<\/strong>, ja jakaneet puolueettoman suvereenin valtion kesken\u00e4\u00e4n, -ja vain muutama viikko ennen ven\u00e4l\u00e4isten hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4 Suomeen.<\/p>\n

Vjatseslav Molotov<\/strong>in ja Joachim Ribbentrop<\/strong>in ”tuo-sulle-tuo-mulle<\/em>”-Euroopan-jako -suunnitelman vanhennuttua -jos se koskaan on vakavasti tarkoitettu ollutkaan- liittolaisten keskin\u00e4inen kyr\u00e4ily oli kes\u00e4kuussa 191 p\u00e4\u00e4ttynyt ilmi sotaan. T\u00e4h\u00e4n tilanteeseen Suomi oli orientoitunut syksyn 1939 kokemusten mukaisesti, ja oli Saksan rinnalla. Talveen 1943-44 menness\u00e4 tilanne oli mutkistunut.<\/p>\n

Suomi k\u00e4vi erillissotaa<\/h3>\n

Suomen asenne, -joka oli selke\u00e4sti ilmaistu l\u00e4nsiliittoutuneille<\/em>, Yhdysvalloille ja Englannille<\/strong>, oli erillissota<\/strong><\/em>: K\u00e4vimme omaa sotaamme Suomen omaa turvallisuutta uhkaavaa vihollista, Ven\u00e4j\u00e4\u00e4, vastaan, -ja erill\u00e4\u00e4n Saksan sodanp\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4. T\u00e4st\u00e4 oli seurannut monenmoista diplomaattista v\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4 Helsingin<\/strong>, Washingtonin<\/strong> ja Lontoon<\/strong> v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

6. helmikuuta -44 Helsinki\u00e4 joka tapauksessa pommitettiin.\u00a0 mutta -kiitos hyvin johdetun ilmatorjunnan- Helsingin arvorakennukset ja kaupunkimilj\u00f6\u00f6 s\u00e4\u00e4styiv\u00e4t 1960-70-luvuille, -jolloin grynderit ”saneerasivat<\/em>” stadin katukuvan pilalle, -kuten mainio kohutoimittaja Arno ”Loka” Laitinen<\/strong> sen joskus osuvasti ilmaisi.<\/p>\n

Kannustimen iske\u00e4 Suomen p\u00e4\u00e4kaupunkiin massiivisella terroripommituksella Neuvostoliiton yksinvaltainen johtaja, Josef Vissarionovitsh Stalin<\/strong>, oli my\u00f6hemm\u00e4n arvion mukaan saanut suomalaisen ”rauhanopposition<\/em><\/strong>” esiintymisist\u00e4: Joukko vasemmistolaisia tai ruotsinkielisi\u00e4 poliitikkoja oli julkisuudessa(kin) esitellyt n\u00e4kemyst\u00e4\u00e4n sodan lopettamisesta Neuvostoliiton kanssa sopimalla.<\/p>\n

Kun Suomi oli -mm. Britannian meille julistaman t\u00e4ydellisen kauppasaarron takia- t\u00e4ydellisesti Saksasta riippuvainen elintarvikkeiden osalta, ei irtautuminen sodasta Saksan rinnalla ollut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdollista, -viel\u00e4 silloin. Saksalaisille Suomen vapaassa lehdist\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yty keskustelu erillisrauhasta<\/em> oli k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, -ja ehti aiheuttaa erin\u00e4isten t\u00e4rkeiden toimitusten viiv\u00e4stymist\u00e4.<\/p>\n

Suomen irtautuminen sodasta tuli mahdolliseksi vasta syksyll\u00e4 1945, kun saksalaiset olivat vet\u00e4ytyneet Suomenlahden<\/strong> etel\u00e4rannalta, -ja niinh\u00e4n se silloin tapahtuikin. Kev\u00e4ttalvella 1944 sek\u00e4 Saksan sotilaalliset resurssit ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ehdoton antautumisvaatimus olivat viel\u00e4 vahva este Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n rauhanneuvotteluille.<\/p>\n

Kun Suomesta l\u00e4hetettiin Juho Kusti Paasikivi<\/strong> ensimm\u00e4iselle reissulleen Tukholmaan<\/strong> kyselem\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4isten ehtoja 1943, se aiheutti heti elintarvike-ruuvin kirist\u00e4misen Berliiniss\u00e4<\/strong>. Moskovan<\/strong> vastaus JK.Paasikivelle oli tyrm\u00e4\u00e4v\u00e4: Suomen on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 ehdotin antautuminen neuvottelujen ennakkoehtona. :Vasta loppukes\u00e4st\u00e4 1945 ven\u00e4l\u00e4iset luopuivat t\u00e4st\u00e4 vaatimuksesta, mutta aikainen kekustelunavaus ehti aiheuttaa Berliini-Helsinki -kriisin.<\/p>\n

Kolmiodraama Suomi – Ven\u00e4j\u00e4 -L\u00e4nsiliittoutuneet<\/h3>\n

L\u00e4nsiliittoutuneiden valintakysymys oli, ajaako liika Suomen painostaminen Helsingin<\/strong> hallitusta l\u00e4hemm\u00e4s Saksaa? -Brittien ep\u00e4onninen elintarvike-laivaus kielto oli jo sit\u00e4 tehnyt. Washingtonissa ja Lontoossa oltiin hyvin selvill\u00e4, ett\u00e4 suomalaiset eiv\u00e4t ole katkaisseet ’Lend-and-Lease<\/em>’ -kuljetuksille ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 Muurmannin<\/strong> rataa -vaikka Saksa sit\u00e4 vaati niin tarmokkaasti kuin pystyi- nimenomaan l\u00e4nsiliittoutuneiden suopeuden toivossa: sodan lopputuloksesta oli Helsingiss\u00e4 selv\u00e4 k\u00e4sitys, ja ketk\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t neuvottelup\u00f6yd\u00e4ss\u00e4, kun sodan j\u00e4lkeist\u00e4 Eurooppaa tuunataan.<\/p>\n

Sodan ja rauhan kysymykset olivat ja ovat taitolaji, eik\u00e4 ”rauhanoppositio” sit\u00e4 hallinnut. Viestim\u00e4ll\u00e4 julkisuuteen, ett\u00e4 Suomessa on erimielisyytt\u00e4, he tulivat tilanneeksi pommikoneet Helsingin taivaalle 6. helmikuuta 1944. Rauhanl\u00e4ssytys vaikutti silloin is\u00e4nmaalle vahingollisesti, -kuten t\u00e4n\u00e4\u00e4n mm. reservil\u00e4isten yllytys palveluksesta kielt\u00e4ytymiseen. \"\"<\/p>\n