{"id":11826,"date":"2026-03-30T20:39:19","date_gmt":"2026-03-30T17:39:19","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=11826"},"modified":"2026-03-30T20:46:12","modified_gmt":"2026-03-30T17:46:12","slug":"29-maaliskuuta-1944-inkerilaisten-siirto-suomeen-alkoi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/03\/30\/29-maaliskuuta-1944-inkerilaisten-siirto-suomeen-alkoi\/","title":{"rendered":"29. maaliskuuta 1944: Inkeril\u00e4isten siirto Suomeen alkoi"},"content":{"rendered":"

Maaliskuussa 1944 l\u00e4hestyv\u00e4n rintaman tielt\u00e4 Inkerimaalta Viron Kluugaan siirretyt inkeril\u00e4iset saivat tarjouksen: Tulkaa Suomeen. Monelle heist\u00e4 siit\u00e4 seurannut matka oli paljon pidempi, saattoi kiert\u00e4\u00e4 jopa Vladivostokin kautta. Moni j\u00e4i matkan varrelle.<\/strong><\/p>\n

Pietarin kaupungin<\/strong> ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, etel\u00e4- ja pohjoispuolella- asuneet inkeril\u00e4iset<\/strong> ovat suurelta osin nykyisest\u00e4 Suomesta<\/strong> muuttaneita, osin alueen alkuper\u00e4isi\u00e4 asukkaita, inkerikkoja<\/strong> (ishora) tai vatjalaisia<\/strong>. Inkeri<\/strong> (Inkerinmaa, Ingermanland) oli kuulunut Ruotsi<\/strong>lle siin\u00e4 vaiheessa, kun luterialaisuudesta<\/strong> tuli\u00a0 Ruotsissa valtionuskonto.<\/p>\n

Savo<\/strong>sta Inkeriin muuttaneet –savakot<\/strong><\/em>– olivat olleet luterilaisia jo ennen muuttoaan. Inkeriss\u00e4 he olivat p\u00e4\u00e4osa alueen suomalaisesta<\/strong> v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Inkeri oli Ven\u00e4j\u00e4n keisarikunnan<\/strong> romahtaessa hyvin vahvasti suomalainen. Kun Suomi, Viro<\/strong>, Latvia<\/strong>, Liettua<\/strong>, Puola<\/strong>, Ukraina<\/strong> ja Kaukasia<\/strong>n valtiot p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t pysy\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n raunioille ilmaantuneen bolshevikki<\/em><\/strong>-\u00e4\u00e4rityhm\u00e4n kaavaileman valtion, joka 1921 sai nimekseen ’Neuvostoliittoa<\/strong><\/em>’, ulkopuolella, inkeril\u00e4isill\u00e4 oli sama henki.<\/p>\n

Inkeril\u00e4isten vapaustaistelulla ei ollut onnea, -suurelta osin keisarinvaltaa takaisin haluavien ”valkoisten” ven\u00e4l\u00e4isten tehottomuuden, osaksi l\u00e4nsivaltojen<\/em><\/strong> -It\u00e4merell\u00e4 Ison-Britannian<\/strong>– p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden takia. Inkeroi koki jo t\u00e4ll\u00e4in ensimm\u00e4iset etniset puhdistukset bolshevikkien surmatessa neuvostovaltaa vastustaneeseen Krasna-Gora<\/strong>n linnakkeeseen suojautuneet inkeril\u00e4isten perheet, -linnakkeen antautumissopimuksessa sovitun siviilien vapaan poistumisen rikkoen.<\/p>\n

Bolshevikkien perillisten tapas suhtautua sopimuksiin ei ole t\u00e4st\u00e4 muuttunut.<\/p>\n

Bolshevikkivallan alkaessa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 verisi\u00e4 kasvojaan inkeril\u00e4iset -”vallankumouksen pyh\u00e4n kaupungin<\/em>”- l\u00e4hiasukkaina olivat ensimm\u00e4isi\u00e4 k\u00e4rsij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Saksalaisten<\/strong> tullessa toisessa maailmansodassa<\/strong> Inkerinmaahan, inkeril\u00e4isille ei koittanut helpotusta. Heid\u00e4n asuinalueensa j\u00e4i keskelle sotimista. Siviilien saamikseksi pois taistelujen jaloista saksalaiset olivat evakuoineet suurimman osan -bolshevikeilta s\u00e4\u00e4styneist\u00e4- inkeril\u00e4isist\u00e4 mm. Klooga<\/strong>n keskitysleirille.<\/p>\n

Klooga oli t\u00e4rke\u00e4 sotavarustelua palveleva tuotantokeskus, jonka inkeril\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6voimaa Saksa ei halunnut luovuttaa, -saamatta samaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tekevi\u00e4 k\u00e4si\u00e4 tilalle. Saksan toive t\u00e4ytettiin Suomessa olevia neuvosto-sotavankeja rekrytoimalla, -vaihtona.<\/p>\n

Maaliskuussa 1944 Suomen hallitus oli siis onnistunut sopimaan Kloogan inkeril\u00e4isten saamisesta Suomeen. Sattumalta er\u00e4s ensimm\u00e4ist\u00e4 laivoista, jotka hakivat virolaisesta satamasta inkeril\u00e4isi\u00e4, oli nimelt\u00e4\u00e4n ’Suomi<\/strong>’.<\/p>\n

Luterilaisina ja suomenkielt\u00e4 puhuvina inkeril\u00e4iset tulivat yleens\u00e4 hyvin vastaanotetuksi. Ongelmat alkoivat, kun Suomi ja silloinen Neuvostoliitto tekiv\u00e4t v\u00e4lirauhan syyskuussa 1944.<\/p><\/blockquote>\n

Neuvostoliitto alkpi pian vaatimaan omina kansalaisina pit\u00e4mi\u00e4\u00e4n ihmisi\u00e4 palautettaviksi ’kotimaahansa’. -Bolshevikkivallalle oli tyypillist\u00e4 sitke\u00e4 per\u00e4\u00e4nantamattomuus siin\u00e4, ett\u00e4 he eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00e4neet ket\u00e4\u00e4n karkuun.<\/p>\n

Suomeen saapuneista 65 000:sta inkeril\u00e4ist\u00e4 palautettiin Neuvostoliittoon\u00a0 n. 60 000<\/h2>\n

”Kuolemanjunista<\/em>”, jotka kolistelivat Vainikkalassa<\/strong> rajan yli, -niist\u00e4 ei ole paljoa kirjoiteltu. Pienemmist\u00e4kin ihmisjoukoista on tehty spektaakkeleita,<\/p>\n

Osa inkeril\u00e4isist\u00e4 oli sodan aikana v\u00e4rv\u00e4ytynyt taistelemaan Suomen puolella, ”heimosotureina<\/em>”. -Heill\u00e4h\u00e4n oli ’kalavelkoja<\/em>’ bolshevikeille ihan itsell\u00e4\u00e4nkin. Kun v\u00e4lirauha oli allekirjoitettu, ja Suomi pakotettu ’Lapin<\/em> sotaan<\/em><\/strong>’, Suomen\u00a0 armeijan hyv\u00e4t ihmiset sijoittivat heimosoturit niihin yksil\u00f6ihin, jotka l\u00e4hetettiin ajamaan saksalaisia pois Lapista. Siksi he olivat Pohjois-Suomessa<\/strong>, -mutta et\u00e4isyys ei heit\u00e4 pelastanut.<\/p>\n

Silloinen neuvosto-Ven\u00e4j\u00e4 vaati saada haltuunsa kaikki inkeril\u00e4iset. Kun heimosotureita -vangittuina- kuljettava juna l\u00e4hti liikkeelle pohjoissuomalaiselta asemalta, -kohti Vainikkalaa-veturinkuljettajat v\u00e4ittiv\u00e4t ett\u00e4 ”polttopuu on m\u00e4rk\u00e4\u00e4,<\/strong> –<\/em>emme saa h\u00f6yrynpainetta yl\u00f6s<\/strong>”.<\/p><\/blockquote>\n

Juna siis kulki k\u00e4velyvauhtia, yl\u00e4m\u00e4kiin pys\u00e4hdellen.<\/p>\n

Vankijunaan oli asetettu suomalaisia vartijoita, konepistooleineen, -etteiv\u00e4t luovutettavat karkaa. Heill\u00e4kin oli ongelma: Sodan loppupuolella sotilasmuona oli ollut heikkoa: Ei vihanneksia, ei voita, ei vitamiineja… -Siit\u00e4h\u00e4n seuraa h\u00e4m\u00e4r\u00e4sokeutta<\/em><\/strong>: Henkil\u00f6 ei n\u00e4e h\u00e4m\u00e4r\u00e4ss\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Junan viimeisen vaunun takasillalla p\u00e4ivyst\u00e4neet konepistoolimiehet kuullemma kertoivat my\u00f6hemmin:<\/p>\n

”Ehk\u00e4 siell\u00e4 jotain varjoja vilahteli mets\u00e4\u00e4n, radanvarteen? Mutta ei me mit\u00e4\u00e4n n\u00e4hty.”<\/p><\/blockquote>\n

Voi olla niinkin k\u00e4ynyt, ett\u00e4 -junan seistess\u00e4- pakenijoiden per\u00e4\u00e4n ratapenkalle l\u00e4hteneen vartiosotilaan kp:n lipas irtosi,\u00a0 jota nuori sotilas etsi sitten sokkona penkalta, -seuraavan ohijuoksijan taputtaessa h\u00e4nt\u00e4 olkap\u00e4\u00e4h\u00e4n. -Kuuliko jonkun sanovan: ”Kiitos!<\/em>”?<\/p>\n

Suomalaiset taitavat olla pohjimmiltaan hyvi\u00e4 ihmisi\u00e4, mutta miten selit\u00e4mme pitk\u00e4lle 1960-luvulle asti jatkuneen Suomeen j\u00e4\u00e4neiden inkeril\u00e4isten j\u00e4ljitt\u00e4misen ja ilmiantamisen? .Siit\u00e4 puhuttaessa on mainittu ”Rauhanpuolustajat<\/em>” ja ”Suomi-Neuvostoliitto Seura<\/em>”.<\/p>\n

Suomen joukkopalautuksia Neuvostoliittoon ei yleens\u00e4 virallisesti muistella, eiv\u00e4tk\u00e4 menehtyneet ole saaneet kunnianosoituksia, eiv\u00e4t anteeksipyynt\u00f6j\u00e4. -Ehk\u00e4 seuraavan hallituksen aikana?<\/p>\n

Pekka Kemppainen<\/p>\n

Muista aiheista:<\/p>\n

06.06. 2025:<\/p>\n

Suomi ei hy\u00f6k\u00e4nnyt Neuvostoliittoa (Ven\u00e4j\u00e4\u00e4) vastaan kes\u00e4ll\u00e4 1941<\/a><\/p><\/blockquote>\n