{"id":11543,"date":"2026-03-14T18:30:26","date_gmt":"2026-03-14T16:30:26","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=11543"},"modified":"2026-03-16T11:10:31","modified_gmt":"2026-03-16T09:10:31","slug":"500-enkelia-nuppineulan-paassa-vaiko-espoon-virastotalo-kolosseissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/03\/14\/500-enkelia-nuppineulan-paassa-vaiko-espoon-virastotalo-kolosseissa\/","title":{"rendered":"500 enkeli\u00e4 nuppineulan p\u00e4\u00e4ss\u00e4… -vaiko Espoon virastotalo-kolosseissa"},"content":{"rendered":"

Suomen ylivelkaantuminen on kestopuheenaihe, ja ’leikkaukset<\/em>’ sen kauhuefekti. Miten t\u00e4h\u00e4n on p\u00e4\u00e4dytty, -se on nyt tarkastelussa.<\/strong><\/p>\n

Idea ’kollektiivisesta hyvinvointitakuusta<\/em>’, -siis ett\u00e4 jokaiselle varmistetaan sovitun mukainen olemassaolo-minimi, ja kustannukset siit\u00e4 jaetaan kaikkien kesken- esitettiin kirjallisuudessa ensimm\u00e4isen kerran(?) Ruotsissa<\/strong> 1930-luvulla: Gunnar Myrdal<\/strong>in ymm\u00e4rt\u00e4ess\u00e4, ett\u00e4 rahat riitt\u00e4v\u00e4t kaikkien tavoitettavissa oleviin julkisiin peruspalveluihin ja pahimman kurjuuden poistaviin tulonsiirtoihin.<\/p>\n

Idean toinen puoli oli, ett\u00e4 hyvinvointivaltio on kaikkia vaihtoehtojaan kustannustehokkaampi<\/strong>.\u00a0 T\u00e4h\u00e4n tarkasteluun ei kuulu, miss\u00e4 ideaa ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4\u00e4stiin toteuttamaan.<\/p><\/blockquote>\n

Suomeen<\/strong> hyvinvointivaltion idea saapui vuoden 1936 kansanel\u00e4kelai<\/strong>n my\u00f6t\u00e4: Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvien palkasta erotettiin el\u00e4kemaksu, joka rahastoitiin perustettuun Kansanel\u00e4kelaitokseen<\/strong>, tulevan el\u00e4kkeensaajan henkil\u00f6kohtaiselle tilille, -odottamaan h\u00e4nen el\u00e4keik\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

-Mutta t\u00e4m\u00e4h\u00e4n ei ollut tulonsiirto<\/strong>, -ellei sellaiseksi lasketa varainsiirtoa henkil\u00f6lt\u00e4 h\u00e4nelle itselleen, -vuosikymmenien p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p><\/blockquote>\n

Samaan aikaan el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n, -johon 1960-luvulla lis\u00e4ttiin ty\u00f6el\u00e4ke<\/strong>– kanssa kehittyiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4jille maksuttomat julkiset palvelut: Julkinen terveydenhoito, opetus ja mm. kirjastot. Julkisrahoitteinen kulttuuri<\/strong> on sill\u00e4 hilkulla, onko se koko kansalle suunnattu julkinen palvelu, vaiko suljettujen -etuoikeutettujen- piirien ajanvieteteollisuutta, hautomo ja sis\u00e4piirien paalutettujen l\u00e4\u00e4nitysten feodaalinen j\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n

Edellisess\u00e4 kappaleessa avasin jo teeman ’vapaamatkustajat<\/strong>’.<\/p><\/blockquote>\n

Mihin vain ilmaantuu jokin hana, josta virtaa rahaa, resursseja, tai julkisuutta joka auttaa p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n niiden \u00e4\u00e4relle, -sinne ilmaantuu salamannopeasti sis\u00e4piiri<\/em><\/strong>, joka saartaa em. hyv\u00e4n l\u00e4hteen, ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ter\u00e4vi\u00e4 kyyn\u00e4rp\u00e4it\u00e4\u00e4n. Vinkki rahoista-p\u00e4\u00e4tt\u00e4ville: Jos haluatte jonkin toimialan tuottavan korkeatasoista tulosta -mit\u00e4 sitten tekev\u00e4tkin- \u00e4lk\u00e4\u00e4 antako sinne rahaa.<\/p>\n

No, joka tapauksessa saimme koulut, kirjastot ja terveyskeskukset.<\/strong> -Emmek\u00e4 n\u00e4\u00e4ntyneet kustannustaakan alle.<\/p>\n

Silloin elettiin joidenkin paratiisiksi nostalgisoimaa markka-aikaa<\/em><\/strong>: (Puoli)suljetussa taloudessa, jossa merkitt\u00e4v\u00e4 osa ulkomaankauppaakin k\u00e4ytiin bilateraalisesti<\/em><\/strong>, so. poliittisesti p\u00e4\u00e4tetyin sopimuksin.<\/p>\n

’Aika entinen ei koskaan en\u00e4\u00e4 palaa<\/em>’, -mutta kaikki entisen ajan jutut eiv\u00e4t koskaan poistuneetkaan<\/h2>\n

Markka<\/em><\/strong>, tuo kaipuun kohde ja demagogien favoriitti, -se mahdollisti paljon j\u00e4nn\u00e4\u00e4, eik\u00e4 tarvitse edes puhua vientiteollisuuden<\/strong> herkusta, ”D<\/strong>-vitamiinista<\/em>”.<\/p>\n

Markka-Suomi<\/strong><\/em> toimi n\u00e4in: Valuutan maahantuonti ja maastavienti oli Suomen Pankki<\/strong> -nimisen mafioson kontrollissa. H\u00e4n saattoi kielt\u00e4\u00e4 tai p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4. Ulkomaista lainarahaa ottivat yksityiset liikepanki<\/strong>t, jotka olivat edellisen kavereita, ja lainasivat edelleen asiakkailleen heille ep\u00e4edullisimmin ehdoin. (Oliko Suomi vapaa<\/em> markkinatalous<\/em>? -Sen voi kertoa vain asiantuntija<\/strong>.)<\/p>\n

Kun vientiteollisuus<\/strong> sai jotain kaupaksi markkinatalousmaissa (=l\u00e4nness\u00e4), liikekumppanit maksoivat valuutassa<\/strong>, so. kovalla rahalla<\/em>. Kas: Suomen Pankki otti ja kahmaisi rahat, ja antoi tilalle ’oranvannahkoja<\/em>’: Suoraan painokoneesta tulleita markkoja. -Toki, kurssin mukaan.<\/p>\n

Suomen Pankin johtaja olikin suomalais-sosialismissa t\u00e4rke\u00e4 tyyppi: H\u00e4n py\u00f6ritti monistuskoneen<\/strong> kampea! -Rahaa kotimaahan hankkivat haistelivat sitten painomustetta.<\/p><\/blockquote>\n

Rahapaja, –Katajanokan<\/strong> tyvess\u00e4- n\u00e4kyi presidentinlinnan ikkunaan. Tasavallan p\u00e4\u00e4mies saattoi aamusella k\u00e4yd\u00e4 ensit\u00f6ikseen vilkaisemassa, ett\u00e4 Rahapaja on paikallaan: ’Tasavallassa kaikki hyvin!’<\/em><\/p>\n

Kun rahaa tuli -mit\u00e4\u00e4n sen eteen tekem\u00e4tt\u00e4- suomalainen poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 joutui hybriksen valtaan: Jos kivaa kavereillekin?<\/p><\/blockquote>\n

Helsingin kaupungin<\/strong> hallinto paisui ensimm\u00e4isen\u00e4 viisiportaiseksi.<\/em> Sen j\u00e4lkeen sinne-t\u00e4nne ilmaantui julkishallintoon keskiportaan johtajia<\/em>, joilla ei ollut yht\u00e4\u00e4n alaista (mutta matkustelivat paljon t\u00e4rkeiss\u00e4 tapaamisessaan!), ja apurahasy\u00f6ttil\u00e4iden<\/em> joukko lis\u00e4\u00e4ntyi kulttuurissa. (Arvasit oikein: Se on joissakin perheiss\u00e4 jo toisessa -kolmannessa- sukupolvessa).<\/p>\n

”Hallinto maksaa yht\u00e4 paljon kuin tuotanto<\/em>\u201d<\/h2>\n

Miksemme kysyisi kommenttia Puola<\/strong>sta, jossa sosialismia<\/em> my\u00f6s nimitettiin siksi. Adam Wazyk<\/strong> runoili 1950-luvulla:<\/p>\n

\u201dSirkkojen maassa,
\nkeskitetyss\u00e4,
\ntoimii kaikki,\u2019
\nkuin kellokoneisto.
\nViisisataa enkeli\u00e4,
\nnuppineulan p\u00e4\u00e4ss\u00e4
\npuhaltaa j\u00e4hmettyneiden sanojen trumpettia,
\ns\u00e4dekehiss\u00e4\u00e4n bysanttilaista kultaa.
\nKaavakkeiden Niagara.
\nJokaista sokerijuurikasta kohti,
\nkaksi virkamiest\u00e4.
\nHallinto maksaa yht\u00e4 paljon kuin tuotanto.\u201d<\/p>\n

Adam Wazyk, ’Sirkkojen maassa’<\/p><\/blockquote>\n

Runoilija tiet\u00e4\u00e4, mist\u00e4 kirjoitti: H\u00e4n on el\u00e4nyt se ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n. T\u00e4n\u00e4\u00e4n, v.2026, puolalaiset ovat vapaita: Sosialismi<\/strong> on menneisyyden haalistunut karmea muisto. Mutta mit\u00e4 me kuulemme koti-Suomessa, Esson-baarissa<\/em>, taksikuskien ja muiden kansankyynikoiden kantap\u00f6yd\u00e4ss\u00e4:<\/p>\n

”Valtiolla (my\u00f6s kunnalla) on enemm\u00e4n v\u00e4ke\u00e4 konttorin kuin verstaan puolella.”<\/p><\/blockquote>\n

-Mutta miten t\u00e4m\u00e4 liittyy aloitukseenne hyvinvointivaltiosta<\/em>?<\/h2>\n

Kas, kun rahat uppoavat niihin virastokolosseihin, joissa ei palvella asiakasta, ei mitata pulssia, ei edes kirjoiteta sakkolappua.<\/p>\n

Otetaan t\u00e4h\u00e4n v\u00e4liin todistajalausunto kokemusasiantuntijalta, espoolaiselta<\/strong>, joka nuorena miehen\u00e4 oli hyl\u00e4nnyt kotimaansa Suomen, ja rakentanut tulevaisuuttaan Australia<\/strong>ssa.<\/p>\n

Entinen espoolainen, joka oli -onnekseen- jo nuorena ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ettei Suomessa p\u00e4rj\u00e4\u00e4 yritt\u00e4misell\u00e4<\/em><\/strong>, oli uudessa etel\u00e4isess\u00e4 kotikaupungissaan perustamansa firman toimari, ja kutsuttu puolenmiljoonan asukkaan talousalueella luottamusteht\u00e4v\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Vanhassa kotimaassaan vieraillessaan espoolaistaustainen aussi p\u00e4\u00e4si sukulaistensa tarjoamalle sight-seeingille<\/em> kovin kasvaneessa Espoossa. ”Mik\u00e4 on tuo ruma rakennus?<\/em>”, kysyi aussi. ”Se on virastotalo.<\/em>” -Jatkettiin kiertoajelua.<\/p>\n

Seuraava ruma rakennus, viereisess\u00e4 kaupunginosassa, her\u00e4tti kysymyksen. ”Sekin on virastotalo.<\/em>” Jatkettiin. Lepp\u00e4vaaran<\/strong>, ja Espoon ”keskuksen”<\/strong> j\u00e4lkeen oli Olari<\/strong>a ja Matinkyl\u00e4<\/strong>\u00e4. ”Joka kyl\u00e4ss\u00e4 on virastotalo. -Mit\u00e4 ne tekee niiss\u00e4 h:tin torneissa??<\/em>” -Kukaan ei tiennyt.<\/p>\n

Aussi-liikemies kommentoi: ”Meill\u00e4 Australiassa -500 000:n asukkaan kaupungissa- koko virkakunta mahtuu yhteen tuollaiseen pilvenpiirt\u00e4j\u00e4\u00e4n, -joita teill\u00e4 on yksi per l\u00e4hi\u00f6.”<\/p><\/blockquote>\n

Kommentti: Niist\u00e4 torneista kuului ’sirkkojen sirityst\u00e4<\/em>’, -ellei se sitten ollut sorkkien somaa sipsutusta<\/em>?<\/p>\n

Julkistaloutta ei sopeutettu muuttuneeseen tilanteeseen<\/h2>\n

Kun talous vapautui suomalaisen piilososialismin kahleista, -tuli integraatio, tavaran, ihmisten ja p\u00e4\u00e4omien vapaa liikkuvuus- julkisia menoja ei sopeutettu v\u00e4hentyneen tulopohjan mukaisiksi.\u00a0 Se olisi edellytt\u00e4nyt suljetun talouden sallimien vapaamatkustajien ’heitt\u00e4mist\u00e4 bussin alle<\/em>’.<\/p><\/blockquote>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n luen surukseni hyvinvointipalvelujen ja sosiaalisten tulonsiirtojen puolustajien -ja toisaalla budjetti-tasapainon vartijoiden kinastelevan kesken\u00e4\u00e4n ikuisuusriidassaan, jolle ei l\u00f6ydy tulosta eik\u00e4 loppua.<\/p>\n

Ei julkisen talouden krooninen ep\u00e4tasapaino, jota on jatkunut hallituskaudesta toiseen, ole ratkaistavissa palveluja ja etuja heikent\u00e4m\u00e4ll\u00e4, -sit\u00e4h\u00e4n on jo tehty- vaan iskem\u00e4ll\u00e4 julkistalouden vapaamatkustajiin.<\/p><\/blockquote>\n

Vapaamatkustajiin ei ole jostain syyst\u00e4 koskettu. Miksi ei. -K\u00e4yd\u00e4\u00e4nh\u00e4n el\u00e4kel\u00e4isenkin kukkarolla.<\/p>\n

Pekka Kemppainen<\/p>\n

Aiempia julkaisuja:<\/h2>\n

04.05. 2024:<\/p>\n

Niin miten Suomessa voi ”yhdisty\u00e4 korkea veroaste, rapautuvat palvelut ja julkinen velkaantuminen”, -paradoksin avaus\u00a0<\/a><\/p><\/blockquote>\n