{"id":11521,"date":"2026-03-11T18:31:13","date_gmt":"2026-03-11T16:31:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=11521"},"modified":"2026-03-11T18:32:06","modified_gmt":"2026-03-11T16:32:06","slug":"tosi-paljon-puhetta-koska-ja-missa-villat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/03\/11\/tosi-paljon-puhetta-koska-ja-missa-villat\/","title":{"rendered":"Tosi paljon puhetta, -koska ja miss\u00e4 villat"},"content":{"rendered":"<p><strong>Eduskunta k\u00e4sitteli t\u00e4n\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4\u00e4n keskiviikkona hallituksen eduskunnalle antamaa &#8221;<em>Maaseutupoliittista<\/em>&#8221; ohjelmaa.<\/strong><\/p>\n<p>(Kuva: Eduskunta 11.03. 2026, ministeri Sari Essayahin avauspuheenvuoro <em>Maaseutupoliittisen ohjelman<\/em> k\u00e4sittelyss\u00e4.)<\/p>\n<h2><em>&#8217;Jumala maaseudun loi, -ihminen kaupungin&#8217;<\/em><\/h2>\n<p>Kovin kerke\u00e4sti on my\u00f6s Suomessa ihminen kaupunkia luonut, kun viel\u00e4 sodan loputtua 1945 maaseudun t\u00f6iss\u00e4 oli 50 %:a suomalaisista, ja &#8221;<em>sotakorvauksina<\/em>&#8221; veteraaneille jaettiin viljelysmaata ja v\u00e4h\u00e4n mets\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4lle. Voi sanoa, ett\u00e4 seurannut 1950 -luku oli &#8221;<em>maaseudun<\/em>&#8221;<br \/>\nvuosikymmen.<\/p>\n<p>Sitten viljeltiin maata, poistettiin lehmi\u00e4 ja kanat tuottivat enn\u00e4tyksellisesti. Maksettiin &#8221;<em>pinta-ala lisi\u00e4<\/em>&#8221; eli maaseutuun panostettiin, ja se n\u00e4kyi. N\u00e4kyi niin, ett\u00e4 sodan ajan osittaisesta puutteesta seurasi hurja ylituotanto: Oli <em>voivuorta, munavuorta, viljavuorta<\/em> ja <em>Herra Ties<\/em> mit\u00e4 liikaa.<\/p>\n<p>Koitti 1960-luku, ja oli pakko tehd\u00e4 180 asteen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s, -ja niin tehtiin- mutta vasta 1969, jolloin s\u00e4\u00e4dettiin &#8221;<em>pellonvarauslaki<\/em>&#8221;, eli pistettiin suuri osa pelloista &#8221;<em>pakettiin<\/em>&#8221;. Tuo toimi oli oikea, mutta kymmenen vuotta my\u00f6h\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Yhden laiseksi <em>sosialismiksi<\/em> nimetty toimi tarkoitti tilojen, tuhansien, kymmenien tuhansien tilojen kuolemaa. Osa niist\u00e4 oli jo alun alkaenkin &#8221;<em>kylmi\u00e4 tiloja<\/em>&#8221;, eli yll\u00e4pito maksoi enemm\u00e4n kuin antoi. Monet viljelij\u00e4-\/karjankasvattajaperheet velkaantuivat.<\/p>\n<p>Noiden aikojen muistoina on pitkin Suomen kyli\u00e4 laudat rintamamiestalojen ikkunoissa, sadattuhannet muuttivat <strong>Ruotsiin<\/strong> ja muuallekin, esimerkiksi <strong>Australiaan<\/strong>. -Kauemmaksi ei p\u00e4\u00e4ssyt.<\/p>\n<h2>Sis\u00e4inen muuttoliike antoi Suomelle \u00e4lyllist\u00e4 voima<\/h2>\n<p>T\u00e4m\u00e4 siksi, ett\u00e4 60-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 aina 70-luvun puoliv\u00e4liin yli puolet tuolloisista suomalaisista muutti toiselle paikkakunnalle, -ainakin yli seuraavaan pit\u00e4j\u00e4\u00e4n. Eli, kun oli pakko j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kotitalo Sallaan lahomaan pystyyn, ei muutettu <strong>Pelkosenniemelle<\/strong>, <strong>Savukoskelle<\/strong>, eik\u00e4 edes <strong>Kemij\u00e4rvelle<\/strong>, vaan l\u00e4hdettiin ainakin <strong>Ouluun<\/strong>, <strong>Tampereelle<\/strong> tai <strong>Helsinkiin<\/strong>. Kun n\u00e4iss\u00e4 sitten pariuduttiin ei kumppani ollut naapurin tytt\u00f6 tai serkku vaan joku &#8221;<em>etel\u00e4n herkku<\/em>&#8221;.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 joukkoliike yhden kansan osalta oli suhteessa laajin, sitten 700-luvulla <strong>Keski-Euroopassa<\/strong> tapahtuneen kansainvaellusten ajan.<\/p>\n<p>Ja onhan se selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 geenitkin saa kyyti\u00e4, kun yli 2,5 miljoona toisilleen kaikin puolin vierasta ihmist\u00e4 antaa niille vauhtia. Vuonna 1970 Suomen asukasluku oli 4,6 miljoonaa, nyt meit\u00e4 on miljoona enemm\u00e4n.<\/p>\n<p>Maaseudulla asuu en\u00e4\u00e4 noin 900 000 ihmist\u00e4, eli kaupungeissa on v\u00e4est\u00f6st\u00e4 aivan kohta nykyisell\u00e4 kaupungistumisen tahdilla liki viisi miljoonaa.<\/p>\n<h2>Tilastotieto:<\/h2>\n<p>Koska Suomen kokonaisv\u00e4kiluku ylitti 5,6 miljoonaa, -vuoden 2025 alussa noin 5,62 miljoonaa- todellinen kaupungeissa asuvien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 4,8 miljoonaa.<\/p>\n<h2>Tuottajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 laskee kuin lehm\u00e4n h\u00e4nt\u00e4<\/h2>\n<p>Viimeist\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n vuoden loppuun menness\u00e4 maataloustuottajia on noin 38 000, eli vain noin 3 %:a ammatissa toimivasta v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>Maaseudun elinvoiman kannalta tilanne on suorastaan h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<h2>Vihre\u00e4t haluavat tieten tahtoisesti tuhota maaseudun elinkeinot<\/h2>\n<p><strong>Helsingiss\u00e4<\/strong> tuo joukko onnistui kaupunginvaltuustossa saamaan muiden vasemmistopuolueiden ja joidenkin ultra liberaalien kokoomuslaisten tuella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, jolla puolitetaan maidon tarjoaminen ja lihan tilaaminen esimerkiksi kouluihin, hoitokoteihin ja kaupungin j\u00e4rjest\u00e4miin tilaisuuksiin. -Tosin viinaahan niiss\u00e4 on t\u00e4h\u00e4nkin asti tarjottu.<\/p>\n<p><strong>Espoossa<\/strong> yritettiin samaa, mutta Vihre\u00e4t toivat valtuustolle tahallaan valheelliset laskelmat, ja p\u00e4\u00e4t\u00f6s kokouksessa osa demareista loukkaantui valehtelusta- Vihreiden maaseudun kimppuun k\u00e4yminen ajoi siell\u00e4 karille<\/p>\n<p>On kohtuu varmaa, ett\u00e4 Vihre\u00e4t yritt\u00e4v\u00e4t Helsingiss\u00e4 onnekasta temppuaan my\u00f6s muualla maassa.<\/p>\n<p>Jos tuo avoin hy\u00f6kk\u00e4ys onnistuu, niin se tarkoittaa ainakin tuhansien tilojen kaatumista, elintarvikety\u00f6l\u00e4isten ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4, rekkakuskeilta loppuu ajot, ruuan parissa ty\u00f6skentelevilt\u00e4 virkamiehilt\u00e4 ja tutkijoilta materiaali.<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi Vihre\u00e4t vaativat <strong>mets\u00e4teollisuuden<\/strong> alasajoa, eli hakkuiden huomattavaa v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4lle vaatimuksena on my\u00f6s &#8221;<em>ennallistaminen<\/em>&#8221; ja luonnonmetsien m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvattaminen. Suomen valtavista mets\u00e4varoista jo 12 %:a on suojeltu.<\/p>\n<p>Suomessa on metsi\u00e4 noin 23 miljoonaa hehtaaria metsi\u00e4, -siis liki kolme miljoonaa hehtaaria on suojeltu_ Siis 30 000 neli\u00f6kilometri\u00e4. N\u00e4m\u00e4 Vihreiden rakastamat ryteik\u00f6t eiv\u00e4t ole hiilinieluja, vaan p\u00e4in vastoin. Joskus tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 Vihre\u00e4t eiv\u00e4t oikeasti v\u00e4lit\u00e4 luonnosta v\u00e4h\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n, vaan haluavat vain tehd\u00e4 kiusaa ja erityisesti maaseudun asukkaille.<\/p>\n<p>T\u00e4h\u00e4n voisi sanoa er\u00e4\u00e4n stadilaisen bussikuskin sanoin-kun oli kuunnellut muuatta vihre\u00e4\u00e4 matkustajaa, &#8221;<em>niin mit\u00e4p\u00e4 ne luonnonsuojelusta ymm\u00e4rt\u00e4isiv\u00e4t, -ik\u00e4ns\u00e4 maalla asuneet ihmiset<\/em>&#8221;.<\/p>\n<p>Seppo Huhta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Eduskunta k\u00e4sitteli t\u00e4n\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4\u00e4n keskiviikkona hallituksen eduskunnalle antamaa &#8221;Maaseutupoliittista&#8221; ohjelmaa. (Kuva: Eduskunta 11.03. 2026, ministeri Sari Essayahin avauspuheenvuoro Maaseutupoliittisen ohjelman k\u00e4sittelyss\u00e4.) &#8217;Jumala maaseudun loi, -ihminen kaupungin&#8217; Kovin kerke\u00e4sti on my\u00f6s Suomessa ihminen kaupunkia luonut, kun viel\u00e4 sodan loputtua 1945 maaseudun t\u00f6iss\u00e4 oli 50 %:a suomalaisista, ja &#8221;sotakorvauksina&#8221; veteraaneille jaettiin viljelysmaata ja v\u00e4h\u00e4n mets\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4lle. Voi [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":5,"featured_media":11522,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[21],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11521"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11521"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11521\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11523,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11521\/revisions\/11523"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11522"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11521"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11521"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11521"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}