{"id":11464,"date":"2026-03-10T18:32:49","date_gmt":"2026-03-10T16:32:49","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=11464"},"modified":"2026-03-11T12:23:04","modified_gmt":"2026-03-11T10:23:04","slug":"tyoelakevakuuttajien-toimarilta-kovia-sanoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/03\/10\/tyoelakevakuuttajien-toimarilta-kovia-sanoja\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6el\u00e4kevakuuttajien toimarilta kovia sanoja"},"content":{"rendered":"

Ty\u00f6el\u00e4kevakuuttajien etuj\u00e4rjest\u00f6n Tela<\/em>:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes teki Helsingin Sanomissa poliittisen keskustelun-avauksen, jota ei voi sivuuttaa.<\/strong><\/p>\n

(Kuvan aineisto eri l\u00e4hteist\u00e4.)<\/p>\n

Suvi-Anne Siimeksen<\/strong> mukaan ’maahanmuuttajat saavat liian helposti Kelan el\u00e4kkeit\u00e4<\/em>’:<\/p>\n

Kuvaan on siteerattu Siimeksen tilannearvio Kelan tulevaisuudesta, -ja ehk\u00e4 laajemmin koko suomalaisen hyvinvointivaltio<\/em>-j\u00e4rjestelm\u00e4nkin?<\/p>\n

\u00a0\u201dT\u00e4m\u00e4 mesta ei pysy pystyss\u00e4\u201d<\/span><\/h1>\n

Siimes aloittaa tarkastelun ’takuuel\u00e4kkeest\u00e4<\/em>’<\/strong><\/a>, joka perustettiin v. 2011.<\/p>\n

Takuuel\u00e4kett\u00e4 voi saada vain Suomessa asuva<\/strong> el\u00e4kel\u00e4inen. Sit\u00e4 voi saada, kun on asunut Suomessa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 3 vuotta. Takuuel\u00e4kkeen t\u00e4ysi m\u00e4\u00e4r\u00e4 on noin 991 euroa kuukaudessa<\/strong>. Jos et saa mit\u00e4\u00e4n muuta el\u00e4kett\u00e4, saat t\u00e4yden takuuel\u00e4kkeen. ( Kela<\/strong><\/a>)<\/p><\/blockquote>\n

Lakia takuuel\u00e4kkeest\u00e4 perusteltiin Suomeen i\u00e4kk\u00e4in\u00e4 muuttavien maahanmuuttajien j\u00e4\u00e4misell\u00e4 el\u00e4kekuoppaan, -ty\u00f6vuosien puuttuessa. Vuonna 1936<\/strong>, kertyv\u00e4\u00e4 vanhuusel\u00e4kett\u00e4<\/em><\/strong> koskevaa lakia s\u00e4\u00e4dett\u00e4ess\u00e4 -suomalaisten tarpeisiin- ei ollut n\u00e4it\u00e4 huolia: Pitk\u00e4\u00e4n vanhuusel\u00e4kkeet olivat pieni\u00e4: El\u00e4kel\u00e4inen sai el\u00e4kkeell\u00e4\u00e4n silloisen arvion mukaan ’kolme pakettia kahvia kuukaudessa<\/em>’.<\/p>\n

Aluksi el\u00e4kkeet olivat hyvin pieni\u00e4 (-kun kertym\u00e4\u00e4 henkil\u00f6n henkil\u00f6kohtaisella el\u00e4ketilill\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n): 1950-luvun alussa kuukauden el\u00e4kkeell\u00e4 sai vain noin\u00a0kolme kiloa kahvia<\/strong>. Ensimm\u00e4iset t\u00e4ydet el\u00e4kkeet olisivat tulleet maksettaviksi vasta 40 vuoden kuluttua. Ensimm\u00e4isen\u00e4 vuonna kansanel\u00e4kett\u00e4 sai vain 221 henkil\u00f6\u00e4, ja monet eiv\u00e4t edes tienneet oikeudesta el\u00e4kkeeseen. (Lainaus: Kela<\/strong>, tietotarjotin<\/a>.)<\/p><\/blockquote>\n

El\u00e4ke-etuuksien ehtojen tiukentaminen<\/strong> kannustaa maahanmuuttajia ty\u00f6llistym\u00e4\u00e4n<\/strong><\/h2>\n

Ty\u00f6per\u00e4inen maahanmuutto<\/strong> muutti tilannekuvaa radikaalista, ja maahanmuuttajat haluttiin hyv\u00e4ntahtoisesti pelastaa suomalaisten ensimm\u00e4isen kansanel\u00e4ke-edusta nauttineen(?) sukupolven kurjuudesta: Meill\u00e4 on nyt el\u00e4kelaji ’takuuel\u00e4ke’, jonka saamisen peruste on 1)\u00a0 ik\u00e4 ja 2) Suomessa asuminen. Siimes n\u00e4kee olotilassa haittoja:<\/p>\n

Siimeksen mukaan el\u00e4ke-etuuksien ehtojen tiukentaminen<\/strong> kannustaa maahanmuuttajia tulemaan Suomeen nuorempana t\u00f6ihin sen mukaan, ett\u00e4 tulisivat vanhana el\u00e4kkeelle. (HS)<\/p><\/blockquote>\n

”-K<\/em>annattaako tulla nuorempana t\u00f6ihin, ja ansaitsemaan ty\u00f6el\u00e4kett\u00e4<\/em>\u201d<\/span><\/h2>\n

\u201dMerkitt\u00e4v\u00e4 suoraa s\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4h\u00e4n ei syntyisi, vaikka takuu- ja kansanel\u00e4kkeet poistettaisiin maahanmuuttajilta kokonaan. Mutta niiden ehdoilla on merkityst\u00e4, kannattaako t\u00e4nne vanhana, vai kannattaako tulla nuorempana t\u00f6ihin ja ansaitsemaan ty\u00f6el\u00e4kett\u00e4.\u201d<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Ty\u00f6el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4<\/em><\/strong>, joka perustettiin Suomeen 1960-luvulla<\/strong>, henkil\u00f6n odotettavissa olevan el\u00e4kkeen sidonnaisuus henkil\u00f6n ty\u00f6uran pituuteen korostui. -Ty\u00f6el\u00e4ke -kuten alun perin kansanel\u00e4kekin- perustuu henkil\u00f6n itsens\u00e4 (tai ty\u00f6nantajan) maksamiin maksuihin, josta kertym\u00e4st\u00e4 h\u00e4nelle el\u00e4kevuosien ajan maksetaan kuukausittainen summa, jonka suuruus on sidonnainen h\u00e4nen henkil\u00f6kohtaiseen el\u00e4kemaksukertym\u00e4\u00e4ns\u00e4. Siimes jatkaa:<\/p>\n

’Vuonna 2025 takuuel\u00e4kkeit\u00e4 maksettiin ulkomailla syntyneille 110 miljoonaa euroa<\/em>’<\/h2>\n

Etenkin takuuel\u00e4kkeiden saajissa maahanmuuttajien osuus on kasvanut. Kelan tilastojen mukaan viime vuonna (2025) takuuel\u00e4kkeit\u00e4 maksettiin ulkomailla syntyneille yhteens\u00e4 noin 110 miljoonaa euroa, mik\u00e4 vastasi yli kolmasosaa kaikista maksetuista takuuel\u00e4kkeist\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

El\u00e4ketoimari muistuttaa, ett\u00e4 esm. Ruotsissa<\/strong> ”v\u00e4himm\u00e4isel\u00e4ke pienenee, jos henkil\u00f6 on ty\u00f6ik\u00e4isen\u00e4 asunut<\/em> Ruotsissa alle 40 vuotta<\/em>”. (Kolme vuotta tai 40 vuotta, -Ihan kuin eri planeetoilla oltaisiin naapurimaissa! Toim.huom.)<\/p>\n

Suvi-Anne Siimeksen pohdinnat, joita edell\u00e4 esittelin, eiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista vastenmielisyytt\u00e4 maahanmuuttajia kohtaan, -pikemmin huolta heid\u00e4n toimeentulostaan Suomessa. Siimes kuitenkin ennakoi torjuvaa reaktiota<\/em> avaukseensa, -eik\u00e4 varmaankaan ihan ilman aihetta:<\/p>\n

”Kauhea persuuntuminen on minullekin tapahtunut<\/em>”<\/h2>\n

\u201dT\u00e4st\u00e4 tulee varmaan sanomista, ett\u00e4 kauhea persuuntuminen on minullekin tapahtunut. Jos puhuu siit\u00e4, ovatko sosiaaliturvan ehdot yhteensopivat v\u00e4est\u00f6n globaalin liikkuvuuden kanssa, leimataan heti. Siksi t\u00e4st\u00e4 politiikan alueesta ei kunnolla edes keskustella\u201d, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtajana aikoinaan tunnetuksi tullut Siimes.<\/p><\/blockquote>\n

Vasemmistoliiton<\/strong> puheenjohtajana -vuoteen 2006- toiminut Siimes on tullut hyvin tuntemaan ne konventionaalisuudet, jotka dominoivat keskustelua siit\u00e4 hetkest\u00e4 alkaen, kun sanallinen tai ajatuksellinen atrapp<\/em>i (her\u00e4te, laukaisin) on kuultu keskustelussa.<\/p>\n

Kirjassaan<\/em>, jota toisaalla jo esittelimme, Siimes antaa omaan (laajaan) kokemukseensa perustuvan kuvauksen keskustelualustoja -ja ilmapiiri\u00e4- dominoivista ’m\u00f6lytoosista<\/em><\/strong>’, jotka vaientavat kaiken dialogin -ja j\u00e4rjenk\u00e4yt\u00f6nkin- jos keskustelu sivuaa heid\u00e4n jotakin ’G-pistett\u00e4\u00e4n<\/em>’.<\/p>\n

Joskus oli muita leimasanoja, -t\u00e4n\u00e4\u00e4n ”persuuntuminen<\/em>’, mutta onko huutokuoro vaihtunut? (Henkil\u00f6t ehk\u00e4, sukunimet eiv\u00e4t?) Siimes jatkaa:<\/p>\n

\u201dT\u00e4m\u00e4 mesta ei pysy pystyss\u00e4, ellemme kohtuullisella tavalla arvosta sit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset n\u00e4kev\u00e4t vaivaa ja tekev\u00e4t ty\u00f6t\u00e4.”<\/p><\/blockquote>\n

-T\u00e4m\u00e4 on vahvaa ja perinteist\u00e4 vasemmistolaista puhetta! Miss\u00e4 se ”persu<\/em>”? Siimes ly\u00f6 kaikenlaista rasismia<\/strong> suoraan kipupisteeseen:<\/p>\n

”Jos me haluamme, ett\u00e4 kadulla kunnioitetaan kaikenlaisia t\u00e4nne tulleita ihmisi\u00e4, niin ihmisten pit\u00e4\u00e4 voida luottaa siihen, ett\u00e4 kaikilta vaaditaan efforttia\u00a0<\/span>tai ainakin jonkinlaista vastavuoroisuutta.\u201d — ”Ja ty\u00f6nteon kannustimet ovat yht\u00e4 lailla t\u00e4rkeit\u00e4 Suomessa syntyneille”, h\u00e4n sanoo.<\/span><\/p><\/blockquote>\n

Siimes tulee samalla m\u00e4\u00e4ritelleeksi ymp\u00e4rist\u00f6n, jossa mink\u00e4\u00e4nlaisella rasismilla ei ole vastetta eik\u00e4 kasvupohjaa. ’Persuuntuminen<\/em>’ ei n\u00e4ytt\u00e4ydy viel\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ty\u00f6st\u00e4 kertyv\u00e4 el\u00e4ke ei saa j\u00e4\u00e4d\u00e4 pienemm\u00e4ksi, kuin takuuel\u00e4ke<\/h2>\n

Siimeksen mielest\u00e4 esimerkiksi ty\u00f6nteosta kertyv\u00e4n ty\u00f6el\u00e4kkeen<\/strong> pit\u00e4\u00e4 pienituloisillakin pitk\u00e4n uran tekevill\u00e4 nousta selv\u00e4sti suuremmaksi, kuin vain v\u00e4h\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 tehneen henkil\u00f6n kansan<\/strong>– ja takuuel\u00e4kkeen<\/strong>. Nykyisin ero on h\u00e4nen mukaansa jo niin pieni, ettei sit\u00e4 saa ainakaan en\u00e4\u00e4 pienent\u00e4\u00e4<\/em>, kirjoittaa HS.<\/p>\n

-J\u00e4t\u00e4mme lukijan p\u00e4\u00e4telt\u00e4v\u00e4ksi, puhuuko edellisess\u00e4 lainauksessa persu vai vasuri<\/em>.<\/p>\n

T\u00e4yden ty\u00f6el\u00e4kkeen -n.991 euroa\/kk- rinnastamista pienituloisen 40 vuotta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olleen kantasuomalaisen -keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen hieman yli -tai alle!?- 1000\u20ac\/kk brutto<\/em>– el\u00e4kkeeseen en osaa poliittisesti profiloida. -Osaatko Sin\u00e4?<\/p><\/blockquote>\n

Siimes tuo tarkasteluun mukaan hyvinvointivaltion<\/strong> perusedellytyksen, paljon veroja maksavien motivaation s\u00e4ilymisen osallistumiseen pienituloisten etuuksien ja palveluiden kustantamiseen. -T\u00e4h\u00e4n laajempaan tarkasteluun palaamme toisessa yhteydess\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4kkeet: Sosiaalietu vai omaisuudensuojan alainen talletus vanhuuden varalle?<\/h2>\n

Suomeen perustettiin -valtiollisen kansanel\u00e4kkeen rinnalle- kertyv\u00e4n ty\u00f6el\u00e4kkeen<\/strong> j\u00e4rjestelm\u00e4 vuonna 1963, -samaan aikaan kun Kela lakkautti kaikki tulevien el\u00e4kel\u00e4is-asiakkaiden henkil\u00f6kohtaiset ’Kela-tilit<\/em>’<\/strong>, jolle heid\u00e4n v.1936 alkaen maksamansa kelamaksut olivat kertyneet, -heid\u00e4n my\u00f6hempien kansanel\u00e4kkeidens\u00e4<\/em><\/strong> maksamista varten.<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 el\u00e4kemaksujen ker\u00e4\u00e4misest\u00e4 ja hallinnoimisesta huolehtivat yksityisesti omistetut el\u00e4keyhti\u00f6t<\/strong>. Tulevien el\u00e4kkeensaajien maksamien maksujen – ’el\u00e4kes\u00e4\u00e4st\u00f6jen<\/strong>’- hyv\u00e4st\u00e4 huolehtimisesta on s\u00e4\u00e4detty lailla.<\/p><\/blockquote>\n

Ty\u00f6el\u00e4kkeit\u00e4 maksettiin el\u00e4kkeensaajille vuonna 2025 yli 37 miljardia euroa<\/h2>\n

Ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6iden huolinnassa olevien el\u00e4kevarojen m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi on mainittu mm. 300 miljardia (euroa). Yhden vuoden maksut ovat luokkaa 37 miljardia ( v.2025). Maksetuilla ty\u00f6el\u00e4kkeill\u00e4 on merkityst\u00e4 mm. kotimaisen kulutuskysynn\u00e4n<\/strong> kannalta, -el\u00e4kel\u00e4isten enemmist\u00f6h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tulonsa kotimaassa- ja el\u00e4kel\u00e4isten el\u00e4ketulostaan maksamien verojen<\/strong> kautta julkistaloudelle.<\/p>\n

(Jatkuu kuvan\/linkin<\/a> j\u00e4lkeen.)<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

    \n
  • Yle<\/strong><\/a> 23.02. 2026: Suojaako omaisuudensuoja<\/strong> ty\u00f6el\u00e4kkeit\u00e4 leikkauksilta? \u201dLapsellinen oppi<\/em>\u201d, sanoo asiantuntija<\/a>,<\/li>\n
  • Helsingin Sanomat<\/strong><\/a> 02.03. 2026 P\u00e4\u00e4kirjoitus<\/span>: Sakset l\u00e4hestyv\u00e4t v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 el\u00e4kkeit\u00e4<\/strong>; Kun miljardien eurojen s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 aletaan konkretisoida<\/a>, el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n joudutaan puuttumaan \u2013 vaikka j\u00e4rjestelm\u00e4 onkin ihan hyv\u00e4ss\u00e4 iskussa.<\/li>\n<\/ul>\n

    Dosentti Timo Viherkentt\u00e4<\/strong> pit\u00e4\u00e4 haastattelussaan Yle<\/em>:ll\u00e4 ty\u00f6el\u00e4kkeiden<\/strong> omaisuudensuojaa\u00a0 \u201dlapsellisena oppina<\/em>\u201d (Linkki: Yle). Suvi-Anne Siimes on jyrk\u00e4sti eri mielt\u00e4.<\/p>\n

    Siimeksen mielest\u00e4 ty\u00f6el\u00e4kkeiden omaisuudensuoja ei ole lapsellinen oppi vaan vakava asia. (HS) \"\"<\/p><\/blockquote>\n

      \n
    • Suvi-Anne Siimes toimi Vasemmistoliiton puheenjohtajana 1998\u20132006.<\/li>\n
    • Telan toimitusjohtajana v.2011 alkaen, toukokuuhun 2026.<\/li>\n
    • Telan johdossa Siimest\u00e4 seuraa 01.05. alkaen Kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Sir\u00e9n<\/strong>.<\/li>\n<\/ul>\n

      Luettavaa:<\/p>\n

        \n
      • Kela<\/a><\/strong>,<\/li>\n
      • Lis\u00e4\u00e4 kauhu-skenaarioita:\u00a0Helsingin Sanomat<\/strong><\/a>\u00a026.-27.05.,<\/li>\n
      • Kansanel\u00e4ke nosti vanhukset k\u00f6yhyydest\u00e4<\/a>,<\/li>\n
      • Talousel\u00e4m\u00e4<\/strong><\/a>\u00a023.05. 2024:\u00a0Valtion p\u00f6rssisalkusta on haihtunut liki 20 miljardia euroa \u2013 N\u00e4in\u00a0Varma<\/strong>n\u00a0Risto Murto<\/strong>\u00a0kommentoi\u00a0Fortum<\/strong>in ja Nesteen tilannetta;<\/a>\u00a0Valtion p\u00f6rssiomistusten arvo on l\u00e4hes puolittunut vuodesta 2021.\u00a0Petteri Orpo<\/strong>n (kok) hallitukselta odotetaan pian valtion omistajapolitiikkaa ohjaavaa uutta periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4.,<\/li>\n
      • El\u00e4kkeensaajien keskusliitto<\/a>,<\/li>\n
      • Helsingin Sanomat<\/strong><\/a>\u00a015.09. 2024:\u00a0Salaisissa neuvotteluissa<\/strong><\/em>\u00a0selvitet\u00e4\u00e4n uutta tapaa sijoittaa suomalaisten el\u00e4ke\u00advaroja \u2013 \u201dTodella huolestuttavaa<\/em>\u201d<\/a>;\u00a0El\u00e4keyhti\u00f6ille<\/strong>\u00a0selvitet\u00e4\u00e4n mahdollisuutta\u00a0velkavivuttamiseen<\/em><\/strong>. Yhti\u00f6t voisivat\u00a0hakea lainaa ja sijoittaa lainatut rahat<\/em>\u00a0esimerkiksi osakkeisiin.<\/li>\n
      • Verkkouutiset<\/strong><\/a>\u00a015.09. 2024,<\/li>\n<\/ul>\n

        Aiempia uutisia:<\/h2>\n

        04.02. 2025:<\/p>\n

        ”El\u00e4kevarat on s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 huolellisesti”<\/a><\/p><\/blockquote>\n