{"id":11266,"date":"2026-02-27T18:46:05","date_gmt":"2026-02-27T16:46:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=11266"},"modified":"2026-02-27T18:46:05","modified_gmt":"2026-02-27T16:46:05","slug":"maanviljely-alkoi-suomessa-aiemmin-kuin-ruotsissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/02\/27\/maanviljely-alkoi-suomessa-aiemmin-kuin-ruotsissa\/","title":{"rendered":"Maanviljely alkoi Suomessa aiemmin kuin\u00a0Ruotsissa"},"content":{"rendered":"<p><strong style=\"font-size: revert; color: initial;\">Kouluhistoriasta tutulle mielikuvalle, ett\u00e4 viljelyelinkeino olisi omaksuttu meille Ruotsista <em>(voitteko kuvitella!)<\/em>, ei \u00a0miss\u00e4\u00e4n tapauksessa l\u00f6ydy asiapohjaa, sill\u00e4 maan muokkaaminen hy\u00f6tykasvien kasvattamiseksi omaksuttiin Ruotsin nykyisell\u00e4 alueella suhteellisen my\u00f6h\u00e4\u00e4n.<\/strong><\/p>\n<div class=\"entry-content\">\n\u201dCulture\u201d -sanalla vanhat roomalaiset viittasivat maanviljelyyn. Koska Suomessa maan puskeminen viljan tuottamiseksi on vanhempaa kuin monessa muussa paikassa t\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hell\u00e4, olemme siis vanha kulttuurikansa.<\/p>\n<p>Vanhimmat todetut merkit maan muokkauksesta viljakasvien kasvattamiseksi Suomen alueella tai suomalaisiin yhdistett\u00e4v\u00e4n v\u00e4est\u00f6n toimesta, ovat it\u00e4rajan takaa, mist\u00e4 viljely-innovaatio meille tulikin. Viljely voidaan todeta vesist\u00f6jen pohjasedimentteihin j\u00e4\u00e4neist\u00e4 merkeist\u00e4, ja ne voidaan luotettavasti ajoittaa radiohiili-analyysilla. Eksaktia tietoa on siis saatavilla.<\/p>\n<h2>Miten viljelyn merkit havaitaan:<\/h2>\n<p>Viljely n\u00e4kyy kerrostumissa mm:<\/p>\n<ol>\n<li>Viljakasvien siitep\u00f6lyj\u00e4\u00e4mist\u00e4 voidaan tunnistaa viljelty kasvi. Hein\u00e4kasvien ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvista siitep\u00f6lyist\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 metsien raivaamisen avoimeksi maaksi, -joko viljely\u00e4 tai laiduntamista varten<\/li>\n<li>Kaskeaminen aiheuttaa noki- ja hiilij\u00e4lki\u00e4 kerrostumiin.<\/li>\n<li>Peltojen raivaaminen tuottaa poikkeuksellisen paljon maa-aineksen kulkeutumista vesist\u00f6\u00f6n.<\/li>\n<\/ol>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright wp-image-11268 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/mvalku0000001.png\" alt=\"\" width=\"163\" height=\"234\" \/>Muinoin vesist\u00f6\u00f6n kertyv\u00e4 aines l\u00f6ytyy nykyisten j\u00e4rvien ja soiden pohjakerrostumista siististi aikaj\u00e4rjestyksess\u00e4. Ei tarvitse kuin porata n\u00e4yte ja analysoida. Kun\u00a0<strong>j\u00e4rvisedimenttitutkimus<\/strong>\u00a0ja siihen liittyv\u00e4\u00a0<strong>radiohiiliajoitus<\/strong>\u00a0tulivat tavaksi muualla maailmassa, menetelm\u00e4\u00e4 alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Suomessa. Se aiheutti heti kiusallisia tilanteita varhaisen viljelyn painottuessa it\u00e4iseen Suomeen, ja alkamis-ajankohdan varhentuessa niin, ett\u00e4 varhaisimmat ajoitukset joutuivat heti julkaisukieltoon.<\/p>\n<p><strong>Pikkukartassa\u00a0<\/strong>oikealla\u00a0on BP-ajoituksia, siis *ennen nykyaikaa*. Kartta on laadittu ennen Kouvolan (<strong>Valkealan<\/strong>) ja <strong>H\u00e4meenkosken<\/strong> l\u00f6yt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n<p>Esihistoriallisella ajalla suomensukuisen asutuksen painopisteet ja vaikuttavat keskukset olivat Suomen nykyisten rajojen ulkopuolella:\u00a0<strong>Virossa<\/strong>,\u00a0<strong>Laatokan-\u00c4\u00e4nisen -Karjalassa<\/strong>\u00a0ja\u00a0<strong>Keski-Volgalla<\/strong>. Paikannimi-tutkimus on l\u00f6yt\u00e4nyt mm. pronssikaudelta vahvan pailannimi-vaikutteen viimeksi mainitusta suunnasta. Viljely oli t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kuitenkin omaksuttu tuhansia vuosia aikaisemmin.<\/p>\n<h2>Varhaiset viljelytodisteet Suomesta ja l\u00e4hialueilta:<\/h2>\n<ul>\n<li><strong>Pegrema<\/strong>, \u00c4\u00e4nisj\u00e4rvell\u00e4: 6600 calBC, 3800 calBC, radiohiiliajoituksia.<\/li>\n<li><strong>Huhdasj\u00e4rvi<\/strong>, Kouvola: 5200-4200 calBC, merkkej\u00e4 maanmuokkauksesta.<\/li>\n<li>Huhdasj\u00e4rvi, Kouvola: 5400-5050 calBC, hiilt\u00e4 =&gt; kaskeamisen merkkej\u00e4.<\/li>\n<li><strong>Lehmilammi<\/strong>, Nurmes: 3000 calBC, viljan siitep\u00f6ly\u00e4, ajoitus puu-aineksen vuosilustoista.<\/li>\n<li><strong>Ahvenainen<\/strong>\u00a0(j\u00e4rvi), H\u00e4meenkoski: 4000 calBC.<\/li>\n<li>Puolanka, Kainuu: 2000 calBC.<\/li>\n<li><strong>Akali.\u00a0<\/strong>It\u00e4-Viro: 5600 calBC, viljan siitep\u00f6ly\u00e4.<\/li>\n<li><strong>M\u00e4larin\u00a0<\/strong>ja<strong>\u00a0Bergslagenin<\/strong>\u00a0tutkimuskohteet, Ruotsit: 3800 calBC.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Viljely alkoi\u00a0<strong>Tanskassa<\/strong>\u00a0ja\u00a0<strong>Etel\u00e4-Ruotsin<\/strong>\u00a0rannikon vaikutuspiiriss\u00e4 4000-luvulla BC. \u201d<strong>BC<\/strong>\u201d tarkoittaa \u201dennen Kristusta\u201d,\u00a0<strong>calBC<\/strong>\u00a0tarkoittaa kalibroitua radiohiiliajoitusta, nollavuoden ollessa Kristuksen syntym\u00e4. Merkint\u00e4\u00a0<strong>calBP<\/strong>asettaa nollavuoden v.1950, tarkoittaen samaa kuin \u201dennen nykyaikaa\u201d.<\/p>\n<ol>\n<li><strong>eKr<\/strong>, ennen Kristusta, nollavuosi Jeshua Nasaretilaisen raamatullinen syntym\u00e4vuosi.<\/li>\n<li><strong>eaa<\/strong>, nollavuosi sama, mutta ilman Jeesusta.<\/li>\n<li><strong>BC<\/strong>, Before Christ, kuten kohdassa 1.<\/li>\n<li><strong>calBC<\/strong>, calibroitu radiohiiliajoitus jossa on otettu huomioon ilmakeh\u00e4n radioaktiivisen hiilen m\u00e4\u00e4r\u00e4n vaihtelut.<\/li>\n<li><strong>BP<\/strong>, before common era, ennen nykyaikaa. Nollavuosi 1950, johtuen radiohiiliajoituksiin liittyvist\u00e4 seikoista.<\/li>\n<\/ol>\n<h2>Ovatko menetelm\u00e4t varhaisen viljelyn toteamiseksi luotettavia?<\/h2>\n<p>Kun ensimm\u00e4iset j\u00e4rvisedimenteist\u00e4 havaitut viljan kasvatukseen viittaavat l\u00f6yd\u00f6t Suomen alueelta tulivat tunnetuiksi, kuulimme ihmeellisen selityksen:\u00a0<em>Havaittu siitep\u00f6ly vanhoissa kerrostumissa on kaukokulkeutumaa Virosta tai Ruotsista tuulen mukana<\/em>. Motiivi t\u00e4lle hypoteesille on helpompi l\u00f6yt\u00e4\u00e4, kuin mink\u00e4\u00e4nlaisia perusteita, ja se kertoo enemm\u00e4n suomalaisesta tiedeyhteis\u00f6st\u00e4 kuin tutkittavasta asiasta. \u00a0Hein\u00e4kasvien siitep\u00f6lyn kulkeutuminen tuulen mukana satoja kilometrej\u00e4, niin ett\u00e4 se olisi tuhansia vuosia my\u00f6hemmin havaittavissa sedimenteist\u00e4, on ajatuksena hyvin ep\u00e4tavallinen, ja t\u00e4ll\u00e4ist\u00e4 on tieteen historiassa v\u00e4itetty vain yhden kerran.<\/p>\n<ul>\n<li>Sedimenttien ajoitus perustuu yleens\u00e4 radiohiilimenetelm\u00e4\u00e4n, l. hiilen isotoopin C14 m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4henemiseen suhteessa vakaampaan isotooppiin. Menetelm\u00e4\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yleisesti luotettavana.<\/li>\n<li>Yhdess\u00e4 mainituista tapauksista ajoitus on laskettu puiden vuosilustoista. Tieteen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t vuosilusto-sarjat ulottuvat Suomessa 10 tuhannen vuoden taakse. Menetelm\u00e4 antaa eksaktia tietoa.<\/li>\n<li>Siitep\u00f6ly-j\u00e4\u00e4mien suhteen on aina otettava huomioon ei-viljeltyjen hein\u00e4kasvien mahdollinen v\u00e4\u00e4rintulkinta. Hein\u00e4kasvien osuuden \u00e4killinen kasvu kertoo sekin maan raivauksesta ja avoimen maiseman lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4.<\/li>\n<li>Eroosio voimistuu yleens\u00e4 ihmisen toiminnan seurauksena, ja tuo semidentteihin omat merkkins\u00e4.<\/li>\n<li>Kaskeamisen ja pellonraivauksen tuloksena vesist\u00f6ihin p\u00e4\u00e4tyy nokea ja hiilt\u00e4, jotka ovat helposti havaittavissa sedimenteist\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Ihmisen toiminta maan muokkaamiseksi ja viljelyyn ottamiseksi voidaan siis todeta:<\/p>\n<ol>\n<li>Ihmisen suosimien kasvien siitep\u00f6ly-j\u00e4\u00e4mien ilmaantumisena tai m\u00e4\u00e4r\u00e4llisen\u00e4 kasvuna.<\/li>\n<li>Hiilen ja noen m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4 kerrostumissa.<\/li>\n<li>Maa-aineksen m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvuna.<\/li>\n<li>Havaitsemalla em. asioissa poikkeamia oletettua viljelyst\u00e4 edelt\u00e4neeseen tai my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n aikaan verrattuna.<\/li>\n<\/ol>\n<p>N\u00e4in saadusta datasta tehtyj\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n luotettavina.<\/p>\n<h2>Keramiikan levi\u00e4minen Pohjois-Eurooppaan<\/h2>\n<p>Keramiikkaa on totuttu pit\u00e4m\u00e4\u00e4n maanviljelyn kanssa korreloivana innovaationa, sill\u00e4 tunnetaan vain yksi esimerkki keramiikattomasta kivikautisesta viljelykulttuurista:\u00a0<strong>Kyproksen<\/strong>\u00a0varhaisin maanviljely.<\/p>\n<p>Viime vuosiin asti on tieteellisess\u00e4 ajattelussa n\u00e4hty vain yksi tapaus, jossa keramiikan k\u00e4ytt\u00f6 on levinnyt kivikautiselle v\u00e4est\u00f6lle ilman maanviljely\u00e4:\u00a0<strong>Suomi<\/strong>\u00a0ja suomalaisten sukulaiskansat nykyisen\u00a0<strong>Pohjois-Ven\u00e4j\u00e4n<\/strong>alueella. T\u00e4m\u00e4n virheen korjaaminen on ollut hyvin vitkaista.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-11269 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/keramiikan-lev700transparent.png\" alt=\"\" width=\"700\" height=\"555\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/keramiikan-lev700transparent.png 700w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/keramiikan-lev700transparent-300x238.png 300w\" sizes=\"(max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/><\/p>\n<p>Oheinen kartta esitt\u00e4\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten tutkijoiden tiedoilla keramiikan levi\u00e4misen It\u00e4isess\u00e4 Euroopassa. Kartasta puuttuu nykytietojen mukainen it\u00e4-Euroopan ja Suomen varhainen maanviljelys.<\/p>\n<p>Keramiikkal\u00f6yd\u00f6t ovat hyvin eksaktia tietoa, todisteet ovat konkreettisia savenpalasia, eik\u00e4 tulkinnan mahdollisuutta ole. Siisp\u00e4 it\u00e4isen Euroopan ja Suomen Skandinaviaa varhaisempi keramiikan-tuntemus on ollut tiedossa jo pidemm\u00e4n ajan. Siit\u00e4 ei vain ole osattu tehd\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Keramiikan-tuntemuksen rajoja:<\/p>\n<ul>\n<li><strong>6000 BC<\/strong>: Adrianmeri \u2013 Slovakia \u2013 Keski-Ural.<\/li>\n<li><strong>5500 BC:\u00a0<\/strong>Baieri\/B\u00f6\u00f6mi \u2013 Slovakia \u2013 Pohjois-Ural.<\/li>\n<li><strong>5000 BC:<\/strong>\u00a0\u00a0Hollanti \u2013 It\u00e4-Preussi \u2013 L\u00e4nsi-Suomi -Vienanmeri.<\/li>\n<li><strong>4500 BC:<\/strong>\u00a0Skagerrak \u2013 Skoone \u2013 Tornio\/Haparanta \u2013 Murmask.<\/li>\n<li><strong>4000 BC:<\/strong>\u00a0Oslo \u2013 Tukholma \u2013 Tornio\/Haaparanta \u2013 Murmansk.<\/li>\n<li><strong>2000 BC<\/strong>: Norjan rannikko \u2013 Keski-Ruotsi \/ H\u00e4lsinginland \u2013 Tornio\/Haaparanta \u2013 Murmansk.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Keski-Skandinavian keramiikattomuus liittyy\u00a0<strong>saamelaiseen<\/strong>\u00a0etniteettiin, ja\u00a0<strong>Norbottenin<\/strong>\u00a0ym. siirtyminen keraamiseen aikaan on seurausta keski-volgalaisen\u00a0<strong>tekstiilikeraamisen<\/strong>\u00a0kulttuurin invaasiosta Volgalta Pohjois-Ruotsiin asti. Suomen puolella saamelaiset olivat k\u00e4ytt\u00e4neet jo mm.\u00a0<strong>asbestikeramiikkaa<\/strong>.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/pakana.greatnow.com\/kampakeramiikka.htm\">Maanviljely\u00a0on tunnettu\u00a04000 BC, siis 6000 vuotta sitten, suuressa osassa Suomea, ja Ruotsissa Suomen leveysasteita etel\u00e4isemm\u00e4ss\u00e4 osassa maata. M.O.T.<\/a><\/p>\n<h2>Mannerilmastoon ja pohjoiseen sopiva viljelymetodi kehitettiin Keski-Volgalla.<\/h2>\n<p>Tanskan ja Ruotsin ensimm\u00e4iset viljelij\u00e4t tulivat\u00a0<strong>Saksasta<\/strong>, mahdollisesti my\u00f6s\u00a0<strong>Puolasta<\/strong>, ja olivat viljelyn Keski-Eurooppaan tuoneen *<strong>nauhakeraamisen kulttuurin<\/strong>*\u00a0<strong>LBK<\/strong>:n seuraajia *<strong>suppilopikarikulttuurin<\/strong>*\u00a0<strong>TRB<\/strong>\u00a0:n edustajia. \u00a0Paikalliset omaksuivat heilt\u00e4 valmiin teknologian, ja levittiv\u00e4t sit\u00e4 hitaasti pohjoiseen.<\/p>\n<p>Suomeen viljelytieto saatiin\u00a0<strong>Keski-<\/strong>\u00a0ja\u00a0<strong>Pohjois-Ven\u00e4j\u00e4n<\/strong>\u00a0suomensukuisilta kansoilta, ja se poikkesi oleellisesti l\u00e4ntisest\u00e4, atlanttisen ilmaston viljelytavasta: Suomalaiset ja \u00a0sukukansamme joutuivat tottumaan mannerilmaston ja pohjoisempien leveysasteiden oloihin.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 on tarkasteltava arkeologian tuloksia it\u00e4isen Euroopan kulttuureista, ja varsinkin niiss\u00e4 tapahtuneista muutoksista. Tuon aikakauden dominoivin ilmi\u00f6 Keski-Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja Fennoskandiassa on\u00a0<strong>Ljalovon<\/strong>\u00a0kulttuurin ekspansio, joka l\u00e4hti suomalaisille hyvin tutusta \u201dVolgan mutkasta\u201d.<\/p>\n<p>Ljalovo- l. kuoppakampakeramiikka ei ollut keraamisen innovaation pioneeri Suomen ja Karjalan alueella, mutta levitti vaikutustaan hyvin voimakkaasti Djeprin alajuoksun ja Kantalahden v\u00e4lisell\u00e4 alueella. Ilmi\u00f6n syit\u00e4 voidaan pohtia:<\/p>\n<ul>\n<li>Jokin uusi innovaatio, joka tehosti luonnon resurssien hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4.<\/li>\n<li>V\u00e4est\u00f6nkasvu l\u00e4ht\u00f6alueella.<\/li>\n<li>Hyvin runsasv\u00e4kisen l\u00e4ht\u00f6alueen so. \u201dVolgan mutkan\u201d elinolojen heikkeneminen, mik\u00e4 aiheutti muuttoliikkeen eri suuntiin.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Oli syy mik\u00e4 tahansa noista, tai kaikki yhdess\u00e4, ljalovolaisten saapuminen it\u00e4iseen Suomeen ja Karjalaan on t\u00e4ytynyt vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti paikalliseen el\u00e4m\u00e4ntapaan, -mm. puhuttuun kieleen. Er\u00e4s innovaatio, jonka he ovat tunteneet ja saattaneet tuoda tullessaan, esitell\u00e4\u00e4n seuraavassa. Ljalovoa on muuten ehdotettu suomensukuisen kielimuodon tuojaksi Fennoskandiaan.<\/p>\n<p>Vilja jouduttiin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 toistuvasti korjaamaan aiemmin kuin suotuisemmissa oloissa toisaalla, ja vastauksemme t\u00e4h\u00e4n haasteeseen oli jossain Volgan yl\u00e4juoksulla keksitty *<strong>riihi<\/strong>*. Riihi ei ollut alussa rakennus, vaan maakuoppa jossa palavan tulen tuottamat savukaasut ja l\u00e4mp\u00f6 ohjattiin kartiomaiseen harvarakenteiseen \u201dkotaan\u201d, jonka ulkosein\u00e4\u00e4 vasten\u00a0viljalyhteet oli kasattu. Kuvauksenmukaista riihe\u00e4 k\u00e4ytettiin nykyaikaan asti (1800-luvulle) sukukansojemme syrj\u00e4kylill\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-11270 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/puinti_olausmagnus.gif\" alt=\"\" width=\"290\" height=\"188\" \/><\/p>\n<p>Ohessa\u00a0<strong>Olaus Magnuksen<\/strong>kuva puinnista. Tuli on kuvattu korostetusti erikseen, koska h\u00e4nen ruotsalaisille ja keskieurooppalaisille lukijoilleen asia oli hyvin outo ja eksoottinen.<\/p>\n<p>Riihi-keksint\u00f6 oli meid\u00e4n ensimm\u00e4inen \u201d<em>Nokiamme<\/em>\u201d: Se mahdollisti viljelyn lyhyemm\u00e4n kasvukauden oloissa -viljan korjaamisen aiemmin-, ja \u201dsuomalais-ugrilainen\u201d maanviljelyteknologia levisi keskiselt\u00e4 Volgalta \u00c4\u00e4nisj\u00e4rvelle, Baltiaan, ja Suomeen\u00a0<strong>Oulujoen<\/strong>\u00a0vesist\u00f6\u00e4 my\u00f6ten. Suomalaisper\u00e4inen kyl\u00e4-asutus\u00a0<strong>Norjan Ruijassa<\/strong>\u00a0omaa edelt\u00e4ji\u00e4 po. viljelyn pohjoiseen-rynt\u00e4yksess\u00e4.<\/p>\n<p>Riihi tuotti Virossa \u201d<strong>riihitupa\u201d<\/strong>-nimisen innovaation asuinrakennukseksi, mutta pohjoisempana hirsisalvos-taloon asettunut riihi-puiminen loi\u00a0<strong>kivikiukaan<\/strong>, josta muodostui *<strong>saunan<\/strong>* peruselementti.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-11271 alignright\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/kiuas_lansi-277x300.gif\" alt=\"\" width=\"277\" height=\"300\" \/>Kuvassa oikealla olevan kiukaan tyypist\u00e4 on vaikea \u00e4kkiselt\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tell\u00e4, onko se riihess\u00e4, saunassa vai <em>savupirtiss\u00e4<\/em>. Parvi-rakennelma paljastaa sijaintipaikaksi riihen.<\/p>\n<p>Pohjoinen, l\u00e4ntist\u00e4 atlanttista viljelytapaa ilmastoon paremmin sopeutunut, maanviljelys-innovaatio on 7000 vuotta muotoillut kulttuuriamme ja el\u00e4m\u00e4ntapaamme, ja silloin kehitetyt asiat ovat yh\u00e4 l\u00e4sn\u00e4 arjessamme. On hyvin vakavastiotettava mahdollisuus, ett\u00e4 saamme kiitt\u00e4\u00e4 koko suomalaisen etniteetin olemassaolosta varhain omaksuttua maanviljely\u00e4. Onkin syyt\u00e4 tarkastella, milt\u00e4 varhaissuomalainen kyl\u00e4-asutus on 7000 vuotta sitten voinut n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<h2>Kyl\u00e4 ja kaskimaa, kaksi ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/h2>\n<p>Esihistoriallisessa maanviljelyss\u00e4 on ollut kaksi tapaa:<\/p>\n<ol>\n<li>Kollektiivisesti viljelev\u00e4 kyl\u00e4asutus, jossa asuinpaikka on pysyv\u00e4mpi ja pellot raivataan eri talouksien yhteisty\u00f6n\u00e4.<\/li>\n<li>Liikkuvampi kaskiviljelys, joka voi olla my\u00f6s perhekohtaista.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Kaskeamisen merkityst\u00e4 ehk\u00e4 liioitellaan Suomessa, kun tuijotetaan liikaa 1600-luvun j\u00e4lkeiseen \u201d<strong>kaskisavolaisuuteen<\/strong>\u201d it\u00e4isess\u00e4 Suomessa. Ett\u00e4 viljely on j\u00e4\u00e4nyt kaskeamiseksi, eik\u00e4 raivattua aukeaa ole viljelty pysyv\u00e4sti, on enemm\u00e4n maaper\u00e4n ominaisuus kuin viljelij\u00e4n. Kaskeamisen etu oli uusien alueiden nopea k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto: Kaski poltettiin ja sit\u00e4 viljeltiin maanpintaa puhdistamatta. Maassa lojuvat puoleksipalaneet rangat ja maaston kivisyys ei haitannut kaskiviljely\u00e4.<\/p>\n<p>Kaskiviljelyyn liitty toisenlainen *maanomistuksen* muoto, kuin kyl\u00e4-asutukseen: Kasken raivaajan \u201domistusoikeus\u201d maa-alaan alkoi my\u00f6hemmin poltettavien puiden *kaulaamisesta*. So. niiden kuori viilleltiin ett\u00e4 ne kuivuisivat pystyyn. Seuraavassa metodin kuvaus:<\/p>\n<ol>\n<li>Ensimm\u00e4inen vuosi: Valitun palstan puut kaulataan ja j\u00e4tet\u00e4\u00e4n kuivumaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhdeksi vuodeksi. Kaskeaja merkitsee palstan *<strong>puumerkeill\u00e4<\/strong>* so. henkil\u00f6-, perhe- tai suku-kohtaisilla merkeill\u00e4. H\u00e4nen omistusoikeutensa tms. katsotaan t\u00e4st\u00e4 alkaneeksi.<\/li>\n<li>Toinen vuosi: Kaski poltetaan ja kylvet\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4isen syksyn sato on suurin.<\/li>\n<li>Kolmas ja nelj\u00e4s vuosi: Kaski tuottaa enint\u00e4\u00e4n kolme satoa.<\/li>\n<li>Kaski hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n, j\u00e4tet\u00e4\u00e4n metsittym\u00e4\u00e4n. Omistusoikeus p\u00e4\u00e4ttyy.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Joskus kuulee yh\u00e4 puhuttavan \u201d<strong>kaskiraunioista<\/strong>\u201d, tarkoittaen Sis\u00e4-Suomen muinaisia kivir\u00f6ykki\u00f6it\u00e4. \u00a0Termi on harhaanjohtava ja v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4: Kaskeaja\u00a0<b>ei ker\u00e4\u00e4 kivi\u00e4 palstaltaan<\/b>, koska h\u00e4n hy\u00f6tyisi t\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 vain yhden kaskeamisjakson ajan. Todellisuudessa poltetun kasken *karheaminen*, so. ajaminen hevosen vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 risukarhella maanpinnan rikkomiseksi, on hajoittanut mahdollisia kivilatomuksia. Kaskiraunioista puhuminen on osa suomalaisten esihistorian v\u00e4h\u00e4tteky\u00e4: Mit\u00e4 ei voida selitt\u00e4\u00e4 ns. viikinkien tekosiksi, selitet\u00e4\u00e4n olemattomiin.<\/p>\n<p>Kaskeaminen ja siihen liittyv\u00e4 puoliliikkuva el\u00e4m\u00e4ntapa on vahvistanut sukujen roolia it\u00e4suomalaisessa el\u00e4m\u00e4ntavassa, kun identiteetti ja sosiaalinen koheesio kohdistuivat asuinpaikkaa vaihtavaan ihmisryhm\u00e4\u00e4n, ei kyl\u00e4\u00e4n kuten mm. l\u00e4ntisess\u00e4 Suomessa.<\/p>\n<p>Peltoviljely on ollut hyvin suurit\u00f6ist\u00e4 siihenastiseen mets\u00e4stys ja ker\u00e4ily-elinkeinoon verrattuna. Siksi maanviljelys-kivikaudella peltoja raivaava ja viljelev\u00e4 yksikk\u00f6 ei ollut perhe tai suku, vaan *<strong>kyl\u00e4yhteis\u00f6<\/strong>*. Ett\u00e4 n\u00e4in on ollut Suomessakin, siit\u00e4 on todisteena vasta historiallisella ajalla purettu *<strong>sarkajako<\/strong>*.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-11272 size-full\" src=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/sarkajako800446.png\" alt=\"\" width=\"800\" height=\"446\" srcset=\"https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/sarkajako800446.png 800w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/sarkajako800446-300x167.png 300w, https:\/\/www.uutispeili.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/02\/sarkajako800446-768x428.png 768w\" sizes=\"(max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><\/p>\n<p>Kartan\u00a0selityst\u00e4:<\/p>\n<p>Kunkin talon omistama sarka on merkitty numerolla ko, maanmittarin tekem\u00e4\u00e4n karttaan. Jokainen talo omisti viipaleen jokaisesta peltoaukeasta kartan osoittamalla tavalla. Kun peltoalaa on lis\u00e4tty raivaamalla, se on jaettu raivaajien kesken samalla tavalla, kuten kuvasta n\u00e4kyy.<\/p>\n<p>Sarkajako oli siis seurausta tavasta raivata maata pelloiksi kyl\u00e4n yhteisen\u00e4 toimenpiteen\u00e4. My\u00f6s veden johtamiseksi haluttuun suuntaan tehdyt ojat olivat kyl\u00e4n yhteisi\u00e4 projekteja. Nykyisi\u00e4 \u201dluonnonkansoja\u201d tarkkailtaessa on voitu seurata po. projekteja:<\/p>\n<ul>\n<li>Kyl\u00e4ll\u00e4 on tarve raivata uusi alue viljelykseen, tai esim. rakentaa kanava kastelua t. kuivaamista varten.<\/li>\n<li>Kyl\u00e4n shamaani t. tiet\u00e4j\u00e4 kiertelee v\u00e4h\u00e4n juttelemassa, kuullostelee mit\u00e4 v\u00e4ki on mielt\u00e4.<\/li>\n<li>Shamaani ilmoittaa: Henget on nyt sit\u00e4 mielt\u00e4 ett\u00e4 10.09. on hyv\u00e4 p\u00e4iv\u00e4.<\/li>\n<li>Kyl\u00e4l\u00e4iset tulevat kaikki paikalle, kun kerran hengetkin on sit\u00e4 mielt\u00e4, ja ty\u00f6 tehd\u00e4\u00e4n takoilla.<\/li>\n<li>Sen j\u00e4lkeen juhlitaan.<\/li>\n<\/ul>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 esihistoriallinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko-apparaatti. Jos on raivattu peltoa, kukin ruokakunta saa siit\u00e4 viipaleen, joka on perhekohtaisessa \u201domistuksessa\u201d. \u00a0Ty\u00f6t tehd\u00e4\u00e4n kylv\u00f6st\u00e4 korjuuseen kollektiivisesti, mutta kukin ruokakunta ottaa \u201doman\u201d sarkansa tuotteet.<\/p>\n<p>Sarkajaon ulkopuolella olivat mm.\u00a0kylien yhteiset mets\u00e4st\u00e4, joista osa onnistuttiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6hemminkin kylien *<strong>yhteismetsin\u00e4<\/strong>*, suurimman osan varasti\u00a0<strong>valtio<\/strong>. \u00a0Kun sarkajako purettiin\u00a0esivallan toimesta\u00a0*<strong>isojakona<\/strong>*, pyrittiin keskitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kunkin talouden omistukset yksille peltoaukeille. \u201dUudistusta\u201d perusteltiin sill\u00e4, ett\u00e4 sarkajaetuilla pelloilla kaikki taloudet joutuvat sovittamaan ty\u00f6ns\u00e4 samanaikaisiksi. Todellinen huoli oli, ett\u00e4 kollektiivinen ty\u00f6rytmi vahvisti kylien yhteishenke\u00e4, -ja suomalaisuutta.<\/p>\n<p>Ett\u00e4 viljelyty\u00f6t on tehty joskus kollektiivisesti, siit\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4 suomalaisella maaseudulla yh\u00e4 vahvana s\u00e4ilynyt *<strong>talkooperinne<\/strong>*. Mielenkiintoinen johtolanka esivaltiollisen ajan kyl\u00e4yhteis\u00f6jen maanomistus-k\u00e4sitteen sias\u00e4lt\u00f6\u00f6n l\u00f6ytyy Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Kun kantasuomalaisella alueella\u00a0<b>hiisi, siita<\/b>\u00a0-sanueen varhainen asu\u00a0<b>shiito<\/b>\u00a0tuotti sek\u00e4 #hiitt\u00e4 ett\u00e4 kyl\u00e4yhteis\u00f6\u00e4 tarkoittavat sanat, slaavinkielisell\u00e4 alueella k\u00e4ytettiin joko mm. veps\u00e4l\u00e4isten kanssa yhteist\u00e4\u00a0<b>ves<\/b>\u00a0-sanuetta, tai slaavin sanaa\u00a0<b>mir<\/b>: \u201dVes-\u201d oli sek\u00e4 veps\u00e4l\u00e4isten heimonimi Ibn Fadlanin Volgan Bolgarissa muistiinkirjoittamassa muodossa, ett\u00e4 Novgorodin kaupungin itsehallinnon (kansankokouksen) nimitys.<\/p>\n<ul>\n<li>Shiito (varhaiskantasuomi)=&gt; Siedde, sida, siita (Lapinkyl\u00e4 saamelaisilla); Hiisi (yhteis\u00f6n yhteinen palvontapaikka etc, samaa paikkaa k\u00e4ytt\u00e4vien talojen ryhm\u00e4 suomalaisilla)<\/li>\n<li>Pit\u00e4j\u00e4: Niiden talojen yhteis\u00f6, jotka *pit\u00e4v\u00e4t* jumalanpalveluksensa yhdess\u00e4, samassa paikassa.<\/li>\n<li>Pogosta (ven\u00e4j\u00e4): Sama kuin #pit\u00e4j\u00e4, slaavil. sanasta Bog, jumala.<\/li>\n<li>Jomala: Ahvenanmaan vanha keskuskyl\u00e4, suomen sanasta jumala. K\u00e4ytetty hiisi-sanan tapaan.<\/li>\n<li>Ves: Kyl\u00e4yhteis\u00f6n etc. nimitys pohjoisella Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ennen slaavinkielen tuloa. Veps\u00e4l\u00e4isten heimonimi ja Novgorodin kaupunginkokouksen nimitys. K\u00e4ytetty tarkoittaen esivaltiollista demokratiaa.<\/li>\n<li>Mir (ven\u00e4j\u00e4): Kyl\u00e4yhteis\u00f6n etc. nimitys pohjoisella Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 slaavinkielen tultua. K\u00e4ytetty tarkoittaen esivaltiollista demokratiaa. My\u00f6s: Rauha, maailma.<\/li>\n<li>Staraja Pravda (slaavil.): \u201dVanha Totuus\u201d, slaavilaisten talopoikien muistama vapauden ja oikeudenmukaisuuden aika, vanha tapaoikeus ja yhteiskunnan esivaltiollisen j\u00e4rjestyksen nimitys.<\/li>\n<li>Miero (suomi): Laina ven\u00e4j\u00e4st\u00e4: *Musta Miero* K\u00e4kisalmen l\u00e4\u00e4nin verokapinan aloittaneen kansankokouksen nimitys ja kutsuhuuto.<\/li>\n<li>Mieron tie: Sanonta joka tarkoittaa toimeentulonsa menett\u00e4neen turvautumista kyl\u00e4yhteis\u00f6\u00f6n, kulkemalla kerj\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 talosta taloon.<\/li>\n<li><b>Tshornyi Peredel<\/b>\u00a0(ven\u00e4j\u00e4): Musta jako, ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4 mir-kyl\u00e4yhteis\u00f6ss\u00e4 ajoittain toimeenpantu viljelymaan uudelleenjakaminen talojen l. perheiden kesken.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Tshornyi peredel muistettiin viel\u00e4 1800-luvulla, talonpoikien vapaudenmenetyksen ollessa jo 300-400:n vuoden takainen asia. Jos sarkajako kollektiivisine viljelytapahtumineen on voinut muodostua yhteis\u00f6llisen pellonraivaus- ja viljelykulttuurin oloissa, tshornyi peredel-traditio ei ole voinut ilmaantua miss\u00e4\u00e4n muissa olosuhteissa.<\/p>\n<p>L\u00e4ntisen Euraasian viimeinen <em>siita<\/em>-lapinkyl\u00e4, <strong>Suonjelin siita<\/strong>, oli olemassa talveen 1938 asti. Sen p\u00f6yt\u00e4kirjoja piti Petsamon piirin nimismies, joten tieto on tarkkaa ja luotettavaa. Siidan #talvikyl\u00e4n l. vuosittainen kokous p\u00e4\u00e4tti mm. mets\u00e4stys- ja kalastuskohteiden jaosta ruokakunnille n\u00e4iden henkil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaisesti. Tshornyi peredelin viljelysmaan uudelleenjako vaikuttaa vahvasti em. mesoliittisen perinteen jatkamiselta maanviljelyn omaksumisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Jossakin vaiheessa pohdittiin sit\u00e4kin mahdollisuutta, ett\u00e4 suomenkieli on saapunut n\u00e4ille kulmille juuri elinkeinomurroksen,\u00a0<strong>mets\u00e4stys-ker\u00e4ily =&gt; maanviljely<\/strong>, yhteydess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 hypoteesi on vaikeasti sovitettavissa nykyisin kielitieteilij\u00f6iden keskuudessa vallitseviin k\u00e4sityksiin, ja on vaikeasti todettavissa, sill\u00e4 viljely-innovaation meille v\u00e4litt\u00e4neet naapurikansat ovat 7000 vuotta sitten puhuneet meille l\u00e4heist\u00e4 kielt\u00e4, -jos kielieroa on ollut olemassakaan.\u00a0<img decoding=\"async\" class=\"alignnone size-full wp-image-19640\" src=\"https:\/\/eurooppalaisuus.wordpress.com\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/di-gold.gif?w=748\" alt=\"di-gold\" data-attachment-id=\"19640\" data-permalink=\"https:\/\/eurooppalaisuus.wordpress.com\/2018\/02\/10\/poliittinen-korrektius-tuottaa-uus-lysenkolaisuutta\/di-gold-6\/\" data-orig-file=\"https:\/\/eurooppalaisuus.wordpress.com\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/di-gold.gif\" data-orig-size=\"11,11\" data-comments-opened=\"1\" data-image-meta=\"{&quot;aperture&quot;:&quot;0&quot;,&quot;credit&quot;:&quot;&quot;,&quot;camera&quot;:&quot;&quot;,&quot;caption&quot;:&quot;&quot;,&quot;created_timestamp&quot;:&quot;0&quot;,&quot;copyright&quot;:&quot;&quot;,&quot;focal_length&quot;:&quot;0&quot;,&quot;iso&quot;:&quot;0&quot;,&quot;shutter_speed&quot;:&quot;0&quot;,&quot;title&quot;:&quot;&quot;,&quot;orientation&quot;:&quot;0&quot;}\" data-image-title=\"di-gold\" data-image-description=\"\" data-image-caption=\"\" data-medium-file=\"https:\/\/eurooppalaisuus.wordpress.com\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/di-gold.gif?w=11\" data-large-file=\"https:\/\/eurooppalaisuus.wordpress.com\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/di-gold.gif?w=11\" \/><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kouluhistoriasta tutulle mielikuvalle, ett\u00e4 viljelyelinkeino olisi omaksuttu meille Ruotsista (voitteko kuvitella!), ei \u00a0miss\u00e4\u00e4n tapauksessa l\u00f6ydy asiapohjaa, sill\u00e4 maan muokkaaminen hy\u00f6tykasvien kasvattamiseksi omaksuttiin Ruotsin nykyisell\u00e4 alueella suhteellisen my\u00f6h\u00e4\u00e4n. \u201dCulture\u201d -sanalla vanhat roomalaiset viittasivat maanviljelyyn. Koska Suomessa maan puskeminen viljan tuottamiseksi on vanhempaa kuin monessa muussa paikassa t\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hell\u00e4, olemme siis vanha kulttuurikansa. Vanhimmat todetut merkit maan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":11267,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[211,146],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11266"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11266"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11266\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11273,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11266\/revisions\/11273"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/11267"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11266"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11266"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11266"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}