{"id":11184,"date":"2026-02-24T13:56:39","date_gmt":"2026-02-24T11:56:39","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=11184"},"modified":"2026-02-24T13:56:41","modified_gmt":"2026-02-24T11:56:41","slug":"tasa-arvoideologia-murskasi-nuorten-kadentaidot-suomi-ajoi-itse-alas-teknisen-osaamisensa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/02\/24\/tasa-arvoideologia-murskasi-nuorten-kadentaidot-suomi-ajoi-itse-alas-teknisen-osaamisensa\/","title":{"rendered":"Tasa-arvoideologia murskasi nuorten k\u00e4dentaidot: Suomi ajoi itse alas teknisen osaamisensa"},"content":{"rendered":"

Suomen teknologinen osaaminen ja teollisuuden tulevaisuus rakentuvat peruskoulussa. Viime vuosien opetussuunnitelmamuutokset, jotka tehtiin tasa-arvon nimiss\u00e4, ovat kuitenkin heikent\u00e4neet teknisen ty\u00f6n asemaa rajusti.<\/strong><\/p>\n

(Arkistokuva, kuval\u00e4hde: Eduskunta.)<\/p>\n

Seuraukset n\u00e4kyv\u00e4t jo nyt nuorten heikentynein\u00e4 perustaitoina, ammatillisen koulutuksen vetovoiman laskuna ja yritysten kasvavana huolena osaajapulasta. T\u00e4m\u00e4 kehitys on pys\u00e4ytett\u00e4v\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Tekninen ty\u00f6 antaa oppilaille valmiudet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, suunnitella ja valmistaa teknisi\u00e4 ratkaisuja. Se kehitt\u00e4\u00e4 ongelmanratkaisukyky\u00e4, luovuutta, k\u00e4dentaitoja sek\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 teknologiasta ja rakennetusta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Kyse ei ole vain k\u00e4sill\u00e4 tekemisest\u00e4, vaan teknologisesta yleissivistyksest\u00e4, joka luo perustan jatko-opinnoille ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4lle<\/p>\n

Silti teknisen ty\u00f6n pakolliset opinnot ovat yl\u00e4koulussa v\u00e4hentyneet jopa 67 prosenttia. Seitsem\u00e4nnell\u00e4 luokalla pakollista teknist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 on en\u00e4\u00e4 yksi vuosiviikkotunti, vain 0,5 prosenttia koko perusopetuksen tuntim\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Kaikkiaan tekniikan osuus peruskoulun tunneista on noin 2,4 prosenttia.<\/p>\n

Valinnaisainevalinnat romahtivat vuosina 2017\u20132019 per\u00e4ti 43 prosenttia, eik\u00e4 tilanne ole vuonna 2026 korjaantunut.<\/p>\n

Opettajakunnan viesti on h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4: 94 prosenttia alan opettajista ei n\u00e4e nykytilanteessa mit\u00e4\u00e4n positiivista, perussuomalaisten kansanedustaja Sara Sepp\u00e4nen<\/strong> toteaa.<\/p><\/blockquote>\n

Teknisen ty\u00f6n opettajankoulutus on lakkautettu. Kun opettajia ei kouluteta, ei synny my\u00f6sk\u00e4\u00e4n opetusta. Aiemmin teknisen ty\u00f6n ja tekstiility\u00f6n opintoja oli yhteens\u00e4 120 opintopistett\u00e4, nyt yhdistetty kokonaisuus on 60 opintopistett\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on merkinnyt selke\u00e4\u00e4 aineenhallinnan heikkenemist\u00e4 ja osaamispohjan kaventumista. Teknisen ty\u00f6n opettajankoulutukseen on teht\u00e4v\u00e4 panostuksia.<\/p>\n

’Tekniset alat tuottavat noin puolet Suomen viennist\u00e4<\/em>’<\/h2>\n

– Ammatillisen koulutuksen opiskelun tulisi muistuttaa rytmilt\u00e4\u00e4n teollisuuden ty\u00f6p\u00e4ivi\u00e4 niin, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kaltaisuus lis\u00e4\u00e4ntyisi tutkinnon edetess\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

– Aikuisten kohdalla sek\u00e4 jatkuvan oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta tarvittaisiin nykyist\u00e4 enemm\u00e4n joustavia, kokonaista tutkintoa pienempien opintokokonaisuuksien suorittamismahdollisuuksia.<\/p>\n

Samaan aikaan tekniset alat tuottavat noin puolet Suomen viennist\u00e4. Teollisuusliitto<\/strong> on varoittanut, ett\u00e4 tekninen ty\u00f6 on monin paikoin kadonnut peruskouluista, vaikka suomalainen teollisuus el\u00e4\u00e4 osaamisesta. Puuteollisuus ry<\/strong> puolestaan kertoo, ett\u00e4 ammatillista koulutusta on ajettu systemaattisesti alas ja koulutuslinjoja lakkautettu hakijapulan vuoksi. Yrityksiss\u00e4 joudutaan opettamaan harjoittelijoille jopa perusv\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, koska riitt\u00e4v\u00e4 perusosaaminen puuttuu.<\/p>\n

-Teknisen alan koulutuksiin j\u00e4\u00e4 jo nyt opiskelupaikkoja t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Ilman vahvaa peruskoulun pohjaa kiinnostus ei synny, eik\u00e4 osaajia riit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on vakava riski Suomen kilpailukyvylle ja huoltovarmuudelle, Sepp\u00e4nen jatkaa.<\/p><\/blockquote>\n

Sepp\u00e4nen vaatii, ett\u00e4 tekninen ty\u00f6 on palautettava omaksi, selke\u00e4sti m\u00e4\u00e4ritellyksi oppiaineekseen peruskouluun nykyaikaisessa muodossa. Pro teknologia esitt\u00e4\u00e4 teknisen ty\u00f6n palauttamista perusopetuksen kaikille yhteisen\u00e4 nykyaikaisena tekninen ty\u00f6 ja teknologia -oppiaineena. Sen tuntim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 vastaamaan sen yhteiskunnallista merkityst\u00e4. Oppilaille on taattava aito mahdollisuus valita tekninen ty\u00f6 kiinnostuksensa mukaan, ja teknisen osaamisen jatkumo on varmistettava perusopetuksesta toiselle asteelle ja lukioon.<\/p>\n

Suomella on valmiit tilat, v\u00e4lineet ja vahva perinne teknisen osaamisen opetukseen. En\u00e4\u00e4 puuttuu poliittinen tahtotila.<\/p>\n

Kyse ei ole vain opetustunneista. Kyse on siit\u00e4, annammeko nuorille mahdollisuuden l\u00f6yt\u00e4\u00e4 polkunsa teknisille aloille, turvaammeko suomalaisen teollisuuden tulevaisuuden ja huolehdimmeko kansallisesta huoltovarmuudesta. Nykyinen linja on osoittautunut virheeksi. On aika korjata se. Olen j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 asiasta lakialoitteen.<\/p>\n

Sara Sepp\u00e4nen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suomen teknologinen osaaminen ja teollisuuden tulevaisuus rakentuvat peruskoulussa. Viime vuosien opetussuunnitelmamuutokset, jotka tehtiin tasa-arvon nimiss\u00e4, ovat kuitenkin heikent\u00e4neet teknisen ty\u00f6n asemaa rajusti. (Arkistokuva, kuval\u00e4hde: Eduskunta.) Seuraukset n\u00e4kyv\u00e4t jo nyt nuorten heikentynein\u00e4 perustaitoina, ammatillisen koulutuksen vetovoiman laskuna ja yritysten kasvavana huolena osaajapulasta. T\u00e4m\u00e4 kehitys on pys\u00e4ytett\u00e4v\u00e4. Tekninen ty\u00f6 antaa oppilaille valmiudet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, suunnitella ja valmistaa teknisi\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":3,"featured_media":8757,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[42],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11184"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11184"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11184\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11185,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/11184\/revisions\/11185"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8757"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11184"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=11184"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=11184"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}