{"id":10745,"date":"2026-02-01T16:46:56","date_gmt":"2026-02-01T14:46:56","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=10745"},"modified":"2026-02-01T16:49:27","modified_gmt":"2026-02-01T14:49:27","slug":"mikko-paunio-trumpin-sota-britti-imperiumia-ja-citya-vastaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/02\/01\/mikko-paunio-trumpin-sota-britti-imperiumia-ja-citya-vastaan\/","title":{"rendered":"Mikko Paunio: Trumpin sota Britti-imperiumia ja City\u00e4 vastaan"},"content":{"rendered":"

Trump vie p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen kesken j\u00e4\u00e4neen irtautumisen Isosta Britanniasta, kirjoittaa Mikko Paunio.<\/strong><\/p>\n

Davosin kokous 2026<\/strong> j\u00e4\u00e4 historian tapahtumana, USA<\/strong>:n suuri valtuuskunta presidentti Donald Trump<\/strong>in johdolla julisti tarkoituksella sodan Lontoon City<\/strong>\u00e4 vastaan. Ison Britannian p\u00e4\u00e4ministeri Keir Starmer<\/strong> loisti poissaolollaan, kun Trump puhui \u00e4llistyneelle globalistiyleis\u00f6lle suorat sanat siit\u00e4, kuinka globalismi on tullut tiens\u00e4 p\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n

Trumpin puhe oli suoraa jatkumoa h\u00e4nen 2020 Davos<\/strong>– ja 2025 YK<\/strong>-puheelle, joissa h\u00e4n kielsi ilmastonmuutoksen olevan ihmiskunnalle eksistentiaalinen uhka.<\/p><\/blockquote>\n

Se tarkoittaa h\u00e4n painotti ihmisille globalistien advokoimien avointen rajojen<\/em><\/strong> tuhoavan Euroopan<\/strong> ja ett\u00e4 kunnalla on suuri tulevaisuus edess\u00e4mme, jos niin haluamme, mutta se vaatii talouskasvua ja tuottavien ei-vihreiden energiamuotojen<\/em><\/strong> edist\u00e4mist\u00e4 eli fossiili- ja ydinanergiaa.<\/p>\n

Eritt\u00e4in kovia sanoja globalisteja vastaan \u200b\u200bk\u00e4ytti valtiovarainministeri Scott Bessant<\/strong> ja kauppaministeri Howard Lutnick<\/strong>.<\/p>\n

Euroopan Keskuspankin<\/strong> talousrikoksista tuomittu p\u00e4\u00e4johtaja ja Davosin hallituksen j\u00e4sen Christine<\/strong> Lagarde<\/strong> poistui Lutnickin puheen aikana Blackrock<\/strong>in pomon ja Davosin varapuheenjohtajan Larry Fink<\/strong>in is\u00e4nn\u00f6immilt\u00e4 illallisilta, jotka p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t ennen j\u00e4lkiruokaa.<\/p>\n

Paljastavimman puheen piti kuitenkin kauppaneuvotteluista vastaa Jamieson Greer<\/strong>, jonka puhe oli otsikoitu : ”Hamiltonista t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n: Kauppa ja talousstrategia<\/em>”.<\/p>\n

USA irtautuu globalistien Suuresta Resetist\u00e4 (=YK:n Agenda 2030<\/strong>) ja aloittaa uuden teollisen vallankumouksen, johon kuuluu rajut panostuksia sek\u00e4 fossiilienergian ett\u00e4 ydinenergiaan.<\/p><\/blockquote>\n

USA:ssa on havahduttu siihen, ett\u00e4 ulkomaille sijoitettuja vajaata tuhatta sotilastukikohtaa on vaikea yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 tilanteessa, jossa 38 biljoonan liittovaltion velan korkokulut ovat sotilasmenoja suuremmat. MAGA-v\u00e4ki on kyll\u00e4stynyt toden teolla Lontoon Cityn MI6<\/strong>:n alulle panemiin ikuisiin sotiin (mm. Ukrainan sota), joihin Lontoo City on tarvinnut USA:n sotavoimaa yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sen neokolonialismia tai S\u00e4\u00e4nt\u00f6pohjaista globaalia maailmanj\u00e4rjestyst\u00e4.<\/p>\n

USA:n patrioottien pitk\u00e4 sota Lontoon City\u00e4 ja Ison Britannian monarkkia vastaan<\/h2>\n

Johtuen valtamedian poliittisesta korruptiosta suomalaiset eiv\u00e4t tied\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n USA:n presidentin uudesta talouspolitiikasta, jonka pyrkimyksen\u00e4 on irtautua Lontoon Cityn ja sen Wall Streeti<\/strong>n satelliittien johtamasta pankkivetoisesta vapaakaupasta, joka vei tehtaat Kiinaan<\/strong>. USA:lla ei ole edes kauppalaivastoa ja infrastruktuuri on monin paikoin jopa romahtanut.<\/p>\n

Kaiken taustalla on USA:n ensimm\u00e4inen valtiovarainministeri Alexander Hamilton<\/strong>, joka kuoli kaksitaistelussa Ison Britannian kruunulle konspiroineen Aaron Burron<\/strong>in ampumaan luotiin. Burron yritti mm. myyd\u00e4 pilkkahintaa USA:n l\u00e4ntiset territoriot 1800-luvun alussa Isolle Britannialle. Burron kuoli hylki\u00f6n\u00e4..<\/p>\n

Trumpin ja Lontoon Cityn sodan alkusys\u00e4ys oli Ison Britanniassa alkanut 1700-luvun lopulla alkanut teollinen vallankumous, joka teki Isosta Britanniasta teknologisen j\u00e4ttil\u00e4isen, jolla oli korkeasti jalostettujen tavaroiden vientimonopoli.<\/p><\/blockquote>\n

T\u00e4t\u00e4 vientimonopolia Lontoon City k\u00e4ytti hyv\u00e4kseen, kun se saneli kauppaehtoja 1776 vapautuneille sen entisille kolonioille. Lontoo pyrki est\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki yritykset USA:n teollistumiselle ja se asetti ehtonsa siten, ett\u00e4 se pyrki saamaan raaka-aineita USA:sta. T\u00e4t\u00e4 politiikkaa vastaan asettui Alexander Hamilton talouskasvua tukevalla tullipolitiikallaan. Ty\u00f6t\u00e4 ovat jatkaneet h\u00e4nen patrioottiset USA:n suvereenisuutta puolustavat poliittiset toimijat aina t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka.<\/p>\n

Nyt Lontoon City ja sen alulle panema YK ovat h\u00e4t\u00e4\u00e4 k\u00e4rsim\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Trumpin ja Lontoon Cityn sodan historiallisia virstanpaaluja tai esimerkkej\u00e4<\/h2>\n

Lontoon City ja Ison Britannian monarkki on pyrkinyt kaikin keinoin est\u00e4m\u00e4\u00e4n USA:n kehittymist\u00e4. Sek\u00e4 Ison Britannia ett\u00e4 Ranska entisin\u00e4 Pohjois-Amerikan omistajina asettuivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 Abraham Lincoln<\/strong>ia ja h\u00e4nen hamiltoniaanista politiikkaansa vastaan, ja eri keinoin antoivat tukea etel\u00e4valtioille 1860 alkaneessa sis\u00e4llissodassa.<\/p>\n

Vuonna 1913 USA:n keskuspankki Federal Reserve<\/strong> perustettiin pitk\u00e4lle Lontoon Cityn juonimana. Federal Reservin patrioottien v\u00e4linen sota n\u00e4kyy t\u00e4n\u00e4\u00e4n Trumpin arvostellessa kovin sanoin sen nykyist\u00e4 p\u00e4\u00e4johtajaa Jerome Powel<\/strong>lia.<\/p><\/blockquote>\n

Toisin kuin yleisesti luullaan Federal Reserve on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yksityinen pankki, jolla on p\u00e4\u00e4asiassa eri pankkien omistamat 12 haarakonttoria. Se, mik\u00e4 kuuluu julkiselle vallalle, on Washington DC:ss\u00e4 sijaitseva 12 haarakonttoria ohjaava virasto, jonka johtoj\u00e4senet USA:n presidentti nimitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Valtamedia on liittoutunut USA:n Federal Reservin puolelle pahaa Trumpia vastaan sill\u00e4 verukkeella, ett\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sen riippumattomuus (=uskollisuus Lontoon Citylle) poliittisista toimijoista.<\/p>\n

USA osallistui Ensimm\u00e4iseen maailmansotaan<\/strong> huhtikuussa 1917 Lontoon Cityn ja Ranskan<\/strong> pankkiirien toiveesta patrioottien vastustaessa sotaa, joilla Euroopan pankkiirit pelastettiin.<\/p><\/blockquote>\n

Sodan j\u00e4lkeen j\u00e4nnitteet britti-imperiumin ja USA:n v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4kyiv\u00e4t valmiussuunnitelmissa, joilla varauduttiin Kanadan<\/strong> (=Ison Britannian kruunu) hy\u00f6kk\u00e4ykseen. Nyt Trumpin ja Kanadan suhteet ovat l\u00e4hell\u00e4 katkeamispistett\u00e4, kun Trumpilla on vastassa Kiinan<\/strong> kanssa h\u00f6lm\u00f6sti flirttaillut entinen Bank of<\/strong> England<\/strong>in p\u00e4\u00e4johtaja ja vaihtoehtoisen ”pehmennetyn Suuren nollauksen 2.0<\/em><\/strong>” Davosissa julistanut p\u00e4\u00e4ministeri Mark Carney<\/strong>. Ison Britannian monarkki Kaarle kuningas<\/strong> teki Kanadan vaalien alla poikkeuksellisen vierailun, jolla h\u00e4n tuki Carneyn vaalikampanjaa.<\/p>\n

Nyt Kanada on hajoamassa siell\u00e4 yli 10 vuotta jatketun vihre\u00e4n Suuren nollauksen tuhottua maan avoimine rajoineen.<\/p><\/blockquote>\n

USA:n nelj\u00e4nnelle kaudelle valittu presidentti Franklin D. Roosevelt<\/strong>illa oli syvi\u00e4 erimielisyyksi\u00e4 Ison Britannian kanssa. Presidentti Franklin D. Rooseveltilla ja p\u00e4\u00e4ministeri Winston Churchill<\/strong>ill\u00e4 oli sota-aikaisesta l\u00e4heisest\u00e4 liittolaisuudestaan huolimatta merkitt\u00e4vi\u00e4 kiistoja Brittil\u00e4isen imperiumin tulevaisuudesta, sodanj\u00e4lkeisest\u00e4 talouspolitiikasta ja sotilasstrategiasta.<\/p>\n

Keskeisi\u00e4 konflikteja olivat Yhdysvaltojen painostus purkaa imperialistisia mieltymyksi\u00e4, erimielisyydet ”toisen rintaman<\/em>” (Overlord vs. V\u00e4limeri) ajoituksesta ja sijainnista, sek\u00e4 erilaiset n\u00e4kemykset siirtomaa-ajan itsen\u00e4isyydest\u00e4.<\/p>\n

Trumpin kausi n\u00e4ytt\u00e4isi olevan dejavu<\/em> Franklin D. Rooseveltin presidenttiyden kanssa monessa mieless\u00e4, mutta en mene siihen syvemmin t\u00e4ss\u00e4 nyt.<\/p><\/blockquote>\n

’Lontoon City on murhannut kahdeksan USA:n presidentti\u00e4<\/em>’<\/h2>\n

Vahvoja aihetodisteita sen puolesta, ett\u00e4 Lontoon City on murhannut t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 sodassa kahdeksan USA:n presidentti\u00e4 ja yritti todenn\u00e4k\u00f6isesti murhata Donald Trumpin kaksi kertaa.<\/p><\/blockquote>\n

Ison Britannian uumoillaan laajalti USA:ssa aihetodistein olleen sotkeutunut seuraavien presidenttien salamurhiin:<\/p>\n

Zachary Taylor<\/strong> (1850), Abraham Lincoln<\/strong> (1865), James Garfield<\/strong> (1881), William McKinley<\/strong> (1901), Warren<\/strong> G. Harding<\/strong> (1923), William Henry Harrison<\/strong> (1941), Franklin D. Roosevelt<\/strong> (1945) ja John F. Kennedy<\/strong> (1963).<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 tuki l\u00e4hes ainoana Euroopan valtiona sotilaallisesti USA:n pohjoisvaltioita sis\u00e4llissodassa<\/h2>\n

Suomessa aikoinaan suosittu ja pidetty ja Senaatintorilla<\/strong> seisova Aleksanteri II<\/strong> l\u00e4hetti It\u00e4meren laivastonsa suojelemaan New York<\/strong>iin kauppareitteja Ison Britannian ja Ranskan mahdollisilta hy\u00f6kk\u00e4yksilt\u00e4. H\u00e4n l\u00e4hetti my\u00f6s Tyynen meren laivastonsa samassa tarkoituksessa San Fransicoon<\/strong>.<\/p>\n

Muistettakoon, ett\u00e4 1853 puhjennut nykyist\u00e4 Ukrainan konfliktia paljon muistuttava Krimin sota<\/strong> toi Ison Britannian ja Ranskan laivastot pommittamaan Suomenlinnaa<\/strong> ja miehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Ahvenanmaata<\/strong>.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n t\u00e4m\u00e4n diplomaattisen tuen taustalla olivat seuraavat seikat:<\/p>\n

    \n
  • Strateginen tuki: Ven\u00e4j\u00e4 pelk\u00e4si, ett\u00e4 jakautuneet Yhdysvallat antaisi Iso-Britannialle mahdollisuuden hallita maailmaa, mik\u00e4 tekisi vahvasta unionista edullisen Ven\u00e4j\u00e4n etujen kannalta.<\/li>\n
  • Diplomaattinen solidaarisuus: Toisin kuin suuri osa Euroopasta, joka harkitsi Konfederaation tukemista, Ven\u00e4j\u00e4 s\u00e4ilytti unionimy\u00f6nteisen kannan, jonka ulkoministeri ruhtinas Aleksanteri<\/strong> Gort\u0161akov<\/strong> virallisesti julisti vuonna 1861.<\/li>\n
  • Vuoden 1863 merivoimien vierailu: Ven\u00e4l\u00e4isten alusten saapumista Unionin satamiin pidettiin merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 yst\u00e4vyyden eleen\u00e4, vaikka ne sijoitettiin sinne my\u00f6s silt\u00e4 varalta, ett\u00e4 Puolan kansannoususta<\/strong> johtuisi sota Britannian ja Ranskan kanssa.<\/li>\n
  • Rinnakkaisvapautus: Molempia johtajia pidettiin aikansa ”vapauttajina”, ja Aleksanteri II vapautti 25 miljoonaa ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 maaorjaa vuonna 1861, v\u00e4h\u00e4n ennen Lincolnin vuoden 1863 vapautusjulistusta.<\/li>\n
  • Alaskan<\/strong> ostaminen: Sodan j\u00e4lkeen t\u00e4m\u00e4 vahvistunut suhde tasoitti tiet\u00e4 Yhdysvalloille ostaa Alaskan Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 vuonna 1867.<\/li>\n<\/ul>\n

    Pari sanaa Suomesta ja Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 1800-luvulla<\/h2>\n

    Moni suomalainen ei taida tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Napoleon<\/strong> Austerlitzin taistelun j\u00e4lkimainingeissa pakotti Aleksanteri I<\/strong>:n valtaamaan Suomen, jotta Iso Britanniaa vastaan suunnattua Mannermaasulkua<\/em> voitiin tilkit\u00e4. Suomesta vietiin tervaa ja puutavaraa Ison Britannian laivaston tarpeisiin, mink\u00e4 oli loputtava. Suomi oli hyvin uskollinen Ven\u00e4j\u00e4n ulkopolitiikalle aina sortokausiin saakka ja mm. Bulgariassa<\/strong> mielell\u00e4\u00e4n muistellaan suomalaisten sotilaallista roolia, kun Bulgaria vapautui ottomaanien ikeest\u00e4 1873-4.<\/p>\n

    Suomen teollisen historian ensimm\u00e4iset askeleet otettiin 1870-luvulla Ison Britannian vapaakauppapolitiikan my\u00f6t\u00e4, kun Iso Britannia ryhtyi todenteolla tuomaan erilaisia mekaanisen puunjalostuksen tuotteita Suomesta Kanadan sijaan. Historia on paradokseja t\u00e4ynn\u00e4.<\/p>\n

    Mikko Paunio<\/p>\n

    28.08. 2025:<\/p>\n

    Mikko Paunio: Trumpin sota Lontoon City\u00e4 vastaan on yh\u00e4 hurjempaa – Brittien ”laatulehdist\u00f6” paniikissa<\/a><\/p><\/blockquote>\n