{"id":10459,"date":"2026-01-17T19:19:18","date_gmt":"2026-01-17T17:19:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/?p=10459"},"modified":"2026-01-17T19:19:19","modified_gmt":"2026-01-17T17:19:19","slug":"tp-utva-keskusteli-lauantaina-suurista-kysymyksista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.uutispeili.fi\/index.php\/2026\/01\/17\/tp-utva-keskusteli-lauantaina-suurista-kysymyksista\/","title":{"rendered":"TP-UTVA keskusteli lauantaina suurista kysymyksist\u00e4"},"content":{"rendered":"

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen johtotiimi, TP-UTVA, piti t\u00e4n\u00e4\u00e4n ep\u00e4virallisen ty\u00f6istunnon. Edellisen kerran TP-UTVA oli koolla torstaina (15.01.).<\/strong><\/p>\n

(Kuvan aineisto eri l\u00e4hteist\u00e4, -Suurl\u00e4hettil\u00e4s Avra M.Warren l\u00e4htee Malmilta 1950, suurl\u00e4hettil\u00e4skautensa loppuessa.)<\/p>\n

’Suomen asema ja vaikutusvalta muuttuvassa maailmanj\u00e4rjestyksess\u00e4’<\/em><\/h3>\n

Pikakokoontumisen keskustelun aiheena oli Suomen asema ja vaikutusvalta muuttuvassa maailmanj\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

TP-UTVA.<\/strong> l. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta, kokoontui lauantaina 17. tammikuuta ep\u00e4viralliseen ty\u00f6istuntoon pohtimaan keskeisi\u00e4 ulko- ja turvallisuuspolitiikan ajankohtaisia kysymyksi\u00e4<\/em>, globaaleja ja eurooppalaisia kehitystrendej\u00e4 sek\u00e4 niiden merkityst\u00e4 Suomelle my\u00f6s pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Suomennettuna aiheen kuvaus tarkoittaa suuria pitk\u00e4n-t\u00e4ht\u00e4imen kysymyksi\u00e4. Valtioneuvoston tiedote mainitsee erikseen mm. kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeisen maailmanj\u00e4rjestyksen ja monenkeskisen j\u00e4rjestelm\u00e4n murroksen, suurvalta- ja voimapolitiikan tilan.\u00a0 Tiedotteen mukaan keskusteltiin my\u00f6s ’Suomen asemasta ja vaikuttamiskanavista nopeasti muuttuvassa maailmassa<\/em>’.<\/p>\n

Tarkastelua:<\/h2>\n

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen orientoituminen muuttui jyrk\u00e4sti v.2023, Suomen NATO-j\u00e4senyyden<\/strong> toteutuessa. Suomen p\u00e4\u00e4t\u00f6s oli reaktio muuttuneeseen turvallisuusymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, mutta muutos oli tapahtunut my\u00f6s Pohjois-Atlantin sopimusj\u00e4rjess\u00e4<\/strong> (NATO:ssa) itsess\u00e4\u00e4n: Viel\u00e4 vuonna 2016 NATO:n Suomessa vieraillut varap\u00e4\u00e4sihteeri, amerikkalainen kenraali Aleksander Vershbow<\/strong><\/a> (toinen linkki<\/a>) suositteli suomalaisille NATO:n jo vuodesta 1948 jatkuneen politiikan mukaisesti pid\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4 hakemasta j\u00e4senyytt\u00e4, ”keikuttamasta venett\u00e4<\/em>”.<\/p>\n

NATO perustettiin v.1948 reaktiona silloin(kin) aggressiivisen Ven\u00e4j\u00e4n<\/strong> (Neuvostoliiton) ja It\u00e4-Blokin<\/em> (edellisen alusmaiden) aiheuttamaan uhkaan. Sotilaallisen uhkan t\u00e4rkein vaikutus oli ole mahdollinen sota, -jollainen voidaan yleens\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 diplomatialla- vaan periksi antaminen jatkuvalle kiristykselle, -siis ns. reaalipolitiikka<\/em><\/strong>: Pahimmillaan sellainen n\u00e4ytt\u00e4ytyi Willy Brandt<\/strong>in (Saksan liittokansleri joskus) ’Neue<\/strong><\/em> Ostpolitik<\/em><\/strong>’-avauksena, -joka olemukseltaan ei ollut muuta, kuin periksi antamista v\u00e4kivallan uhkalle.<\/p>\n

Vuonna 1948, vuonna jolloin sek\u00e4 NATO ett\u00e4 Suomen<\/strong> YYA-sopimus<\/em> saivat muotonsa, ’avointa<\/em><\/strong> yhteiskuntaa<\/em><\/strong>’ yll\u00e4pit\u00e4viin markkinatalousmaihin kohdistuva painostus totalitarismin taholta oli akuutimpaa, kuin my\u00f6hemmin, -W.Brandtin aikana. Suomeen kohdistui siis klassinen uhka id\u00e4st\u00e4<\/em>.<\/p>\n

Kuten t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin -v.2026- Suomeen kohdistui riski my\u00f6s Yhdysvaltain<\/strong> State Departmentin *(ulkoministeri\u00f6n) suunnasta.<\/p><\/blockquote>\n

Jos presidentti Ky\u00f6sti Kallio<\/strong> piti pintansa v.1940 -uskoessaan vuorenvarmasti, ett\u00e4 Suomella on erityinen varjelus<\/em>, monikin historiallinen tilanne -lopputulokseltaan- tukee presidentti Kallion ’maalaismiehen<\/em> uskoa<\/em>’: Me olemme yh\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Vuoden 1948 v\u00e4\u00e4nt\u00f6 kuuluu t\u00e4h\u00e4n kategoriaan.<\/p>\n

Suomen taholta oli todellista reaalipolitiikkaa ottaa vastaan Moskovan kutsu neuvotteluihin, vaikka kotimaiset moskova-mieliset olivat jo antaneet neuvottelukutsulle pahaenteisen v\u00e4rin. Oliko se sir Winston Churchill<\/strong> joka teki tunnetuksi sanonnan:<\/p>\n

”Suomi on vuorollaan saanut kutsun Siniparran linnaan…”<\/p><\/blockquote>\n

Onneksi valtiomiesten joukossa on sanataiteilijoita, -meill\u00e4 kirjoittelijoilla on hauskaa siteerattavaa! Britti-valtiomies sanoi \u00e4\u00e4neen sen, mink\u00e4 n\u00e4ki, mutta State Departmentissa Washington<\/strong>issa pessimismi Suomen suhteen oli v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 aiheuttaa meille fataaleja seurauksia.<\/p>\n

Onko Suomi ’It\u00e4-Blokkia’<\/em>?<\/h2>\n

T\u00e4m\u00e4 oli se kysymys, -ja Yhdysvaltain ulkoministeri\u00f6n virkamiehet ty\u00f6stiv\u00e4t strategista linjausta, joka ohjaisi USA:n politiikkaa. T\u00e4h\u00e4n h\u00e4t\u00e4\u00e4n osui Yhdysvaltain kent\u00e4ll\u00e4 olevien diplomaattinen her\u00e4\u00e4minen, -kuin ’Deus ex Machina<\/em><\/a>’.<\/p>\n

Helsingin Kaivopuisto<\/strong>sta, Yhdysvaltain l\u00e4hetyst\u00f6st\u00e4. pidettiin yll\u00e4 laajaa kontaktiverkkoa suomalaiseen politiikkaan. Keskustelukumppaneita oli SAK:sta ja ty\u00f6nantajaliitosta (l\u00e4hes) kaikkiin eduskuntaryhmiin. Suomalaisyen tunnot ja toiveet, -ja vastatintatahto- olivat siis hyvin tiedossa. Kun Washingtonissa viri\u00e4v\u00e4 tilannearvio, ett\u00e4 Suomi on jo menetetty, -kuten Tsekkoslovakia<\/strong> ja muut It\u00e4-Euroopan maat- ja jos\/Kun Suomi allekirjoittaa Moskovan vaatiman YYA:n, Suomi on ’it\u00e4-blokin<\/em>’ maa, -ja siihen on suhtauduttava samalla tavalla.<\/p>\n

Suomelle hyvin vaaralliseen kehitykseen State Departmentissa her\u00e4ttiin Helsingiss\u00e4, -Yhdysvaltain suurl\u00e4hetyst\u00f6ss\u00e4. Ulkoministeri\u00f6n tavanomainen suurl\u00e4hettil\u00e4skonferenssi Washingtonissa, johon l\u00e4hettil\u00e4\u00e4t kutsutaan asemamaistaan, -p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tietonsa Yhdysvaltain ulkopoliittisista asenteista- oli piakkoin, -ja siell\u00e4 p\u00e4\u00e4tettiin iske\u00e4.<\/p>\n

Pikainen puhelinkierros Pohjoismaissa olevien Yhdysvaltain edustustojen v\u00e4lill\u00e4, ja Helsingin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut D-3 l\u00e4hti Malmilta kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n Tukholma<\/strong>n, Oslo<\/strong>n ja K\u00f6\u00f6penhamina<\/strong>n, -mukanaan Helsingist\u00e4 ilmailuattashea ja l\u00e4hetyst\u00f6sihteeri.<\/p>\n

Kierros oli tuloksekas: Washingtonissa kolme suurl\u00e4hettil\u00e4st\u00e4 jyr\u00e4siv\u00e4t virkamiesten esityksen: Suomi ei antaudu Moskovalle, vaikka tekeekin (pakkotilassa) my\u00f6s sotilaallisia artikloja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n sopimuksen Ven\u00e4j\u00e4n kanssa.<\/p><\/blockquote>\n

Suomea ei hyl\u00e4tty<\/h2>\n

Suomea ei siis kohdeltu Neuvostoliiton liittolaisena, -mihin virkamiesesitys olisi johtanut- ja erilaiset suositummuudet s\u00e4ilyiv\u00e4t, Suomea ei hyl\u00e4tty.<\/p>\n

State Departmentin virkamiesten esitys olisi tehnyt Suomelle saman, kuin Englannin<\/strong> p\u00e4\u00e4t\u00f6s katkaista kaikki taloudelliset suhteet Suomeen v.1943: Silloin Suomi -my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 tarkastelussa- ”ajettiin Saksan<\/strong> syliin<\/em>”.<\/p>\n

Id\u00e4n nousevaa painetta vastaan ei olisi ollut l\u00e4nnen suopeutta, vaan neuvostomieliset voimat olisivat jatkaneet marssiaan Suomessa, vallaten uusia yhteiskunnan alueita. Suomesta olisi tullut ns. kansandemokratia<\/em>, jollaisissa ”demokratia<\/em>”-sana huutaa turhuuttaan.<\/p>\n

-Ja kun Suomi on puheena, -ottaen huomioon maantieteen ja l\u00e4hi-historian it\u00e4rajan takana- pian ei olisi ollut kansaakaan, -ainakaan suomalaista<\/em>.<\/p>\n

Matti Koskimaa<\/strong>n kirja ’Veitsen ter\u00e4ll\u00e4<\/em><\/a>’ k\u00e4sittelee vain vuosien 1939-44 sotien tilanteita, joissa Suomen ja suomalaisten s\u00e4ilyminen oli -kerta toisensa j\u00e4lkeen- jopa aivan yksitt\u00e4isten ponnistusten varassa. Kuten sotateoreetikko\u00a0 Carl v.Clausewitz<\/strong>ille ”sota on politiikan jatkamista toisin keinoin<\/em>”, naapurimaassamme politiikka on sodan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien tavoittelua toisin -kierommin- keinoin.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 on se suomalaisten ’geopolitiikka<\/em>’: Torjuntavoittojen sarja jatkui viel\u00e4 1970-luvulla, -eik\u00e4 saa p\u00e4\u00e4tty\u00e4 koskaan.<\/p>\n

L\u00e4hestyin Suomen turvallisuuspolitiikkaa 40-luvun esimerkin kautta, -jolloin Yhdysvaltain ulkopolitiikka l\u00f6ysi viisauden, -juuri viimeisell\u00e4 mahdollisella hetkell\u00e4. -Washingtonissakin voi siis j\u00e4rki kukkia. Kunpa voisin sanoa samaa kaikista Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa johtavista.<\/p>\n

Pekka Kemppainen<\/p>\n

Luettavaa:<\/p>\n

    \n
  • Yhdysvaltain suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n Avra M. Warren<\/strong>in l\u00e4ht\u00f6 Suomesta. Malmin lentokent\u00e4lt\u00e4 1950<\/a>,<\/li>\n<\/ul>\n

    Aiemmissa julkaisuissa:<\/p>\n

    03-01. 2026:<\/p>\n

    Tervetuloa, etupiirien maailma!<\/a><\/p><\/blockquote>\n