Kansanedustaja Pia Kauma valittiin yksimielisesti Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajaksi.
(Kuvalähde: Eduskunta 03.07. 2024.)
Ensi vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Euroopan turvallisuus ja yhteistyökokouksen, Etykin, Helsingin päätösasiakirjasta, ja Suomesta tulee vuodeksi 2025 hallitustenvälisen Euroopan Turvallisuusjärjestön, Etyjin, puheenjohtajamaa. Tänään, 3. heinäkuuta, Bukarestin Etyj-kokousta johtaa jo suomalainen.
Etyjin parlamentaarinen yleiskokous valitsi kansanedustaja Pia Kauman (Kokoomus) jatkamaan Ety-järjestön yleiskokouksen puheenjohtajana. Kauman nauttima tuki oli parlamentaarikoiden keskuudessa niin laajaa, ettei vastaehdokkaita asetettu.
”Myös konservatiivit ja puolueryhmien vasen laita tukivat ehdokkuuttani, mihin olen erityisen tyytyväinen”, Kauma toteaa, ja kertoo tehtävästään: ”Haluan olla toiminnassani inklusiivinen. Monissa maissa vallitsee tällä hetkellä polarisoitunut poliittinen ilmapiiri, joten on tärkeää keskustella turvallisuuskysymyksistä yhdessä, kaikki poliittiset ryhmät mukaan ottaen.”
Kuvalinkki avautuu uuteen välilehteen.
Romanian Bukarestissa pidettävän yleiskokouksen pääaiheet ovat Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Moldovan tilanne ja Lähi-idän konflikti heijastusvaikutuksineen.
”Minun ja ulkoministeri Elina Valtosen muodostama puheenjohtajuustandem tulee pitämään keskiössä tarvetta kunnioittaa Helsingissä 1975 sovittuja yhteisiä periaatteita”, Kauma sanoi kiitospuheessaan yleiskokoukselle.
Myös Lähi-idän tilanne oli esillä kokouksessa. Tiistain (02.07.) täysistunnossa käytiin debatti Lähi-idän tilanteesta, ja myös Etyjin kumppanimaa Israelin parlamentti Knessetin edustaja käytti keskustelussa puheenvuoron.
”Israelin ja Hamasin välinen sota sekä riskit sen laajenemisesta ovat tällä hetkellä poliitikkojen keskeinen huolenaihe, mikä näkyi paikoin tunteikkaina ja jopa räiskyvinä puheenvuoroina. Tulemme jatkamaan Lähi-idän tilanteen seuraamista yleiskokouksessa”, totesi Knessetin edustaja.
Romania ei myöntänyt Venäjän ja Valko-Venäjän parlamentaarikoille viisumeita
Bukarestin täysistuntoon 29.6.–3.7. osallistui 225 parlamentaarikkoa eri Etyj-maista. Isäntämaa Romania ei myöntänyt Venäjän ja Valko-Venäjän parlamentaarikoille viisumeita, joten näiden maiden edustajia ei ollut paikalla kokouksessa.
Venäjän duuma ilmoittikin tänään keskiviikkona jäädyttävänsä osallistumisensa Etyjin yleiskokoukseen.
”Tämä oli Venäjän tapa kääntää narratiivi itselleen edulliseksi. Venäjä protestoi päätöksellään sitä, että sen parlamentaarikot eivät saaneet viisumeita Bukarestin kokoukseen eivätkä moniin aikaisempiinkaan istuntoihin. Venäjän delegaatio ei todennäköisesti tule saamaan viisumeita syyskokoukseemmekaan Dublinissa lokakuun alussa. Kaikki jäsenmaat kutsutaan kokouksiimme, mutta on isäntävaltion päätäntävallassa, kenelle viisumit myönnetään”, Kauma kuvailee.
Kaumalla oli Bukarestissa myös useita kahdenvälisiä tapaamisia. Hän tapasi Romanian senaatin ja parlamentin alahuoneen puhemiehet sekä Romanian ulkoministerin ja Etyjin puheenjohtajan Ian Borgin.
Kauma tapasi kahdenvälisesti muun muassa Yhdysvaltojen, Israelin, Serbian, Albanian, Kreikan, Montenegron, Islannin, Viron, Liettuan, Latvian, Puolan, Georgian, Turkmenistanin, Moldovan, Kanadan, Ison-Britannian ja Sveitsin valtuuskunnat sekä hallitustenvälisen Etyjin edustajia.
Istunnossa hyväksyttiin myös yleiskokouksen vuosibudjetti, valittiin kolme varapuheenjohtajaa, kolmen komitean virkailijat sekä pääsihteeri Roberto Montella uudelle viiden vuoden kaudelle.
Bukarestin julistuksessa mainittiin Ukrainan lisäksi Georgian ja Gazan tilanteet
Istunnon päätteeksi hyväksyttiin reilun 80 sivun mittainen Bukarestin julistus, joka sisältää poliittisia suosituksia Ertyj-jäsenmaiden hallituksille. Julistus tuo esille muun muassa parlamentaarikkojen huolestuneisuutta Venäjän pitkittyvästä hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan, Georgian poliittisesta tilanteesta ja Gazan humanitäärisestä ahdingosta.
Ville Kaunisto Bukarestissa: Suomi on varautunut Venäjän informaatiovaikuttamiseen
Suomen Etyj-valtuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Kaunisto (Kokoomus) totesi tiistaina (02.07.) puheenvuorossaan Etyj-kokouksen yhteydessä pidetyssä seminaarissa Suomen olevan suhteellisen vastustuskykyisen Venäjän informaatiovaikuttamiselle.
”1300 kilometriä yhteistä rajaa on opettanut meidät varautumaan kaikenlaiseen. Suomalaisilla on yhteinen käsitys siitä, mitä Suomi on, hyvä lukutaito ja medialukutaito sekä vahva yksimielisyys ulko- ja turvallisuuspolitiikasta”, totesi Kaunisto.
Saksan Etyj-valtuuskunnan järjestämässä miniseminaarissa kuultiin Suomen puheenvuoron lisäksi romanialaisten. liettualaisten, ukrainalaisten, virolaisten ja moldovalaisten kokemuksia Venäjän disinformaatiokampanjoista.
”Suomella on vahvaa osaamista informaatiovaikuttamisen torjumiseksi, mutta se ei tarkoita, että olisimme immuuneja. Pahin virhe on luulla tietävänsä, miten asiat hoidetaan ja siten sulkea silmänsä jatkuvasti muuttuvilta vaikuttamistavoilta”, Kaunisto jatkoi.
”Pysähdyttävä analysoimaan, mistä tieto on peräisin”
Kaunisto muistutti, että poliitikoilla on erityisen suuri vastuu olla osallistumatta yhteiskuntarauhaa ja demokratiaa horjuttaviin disinformaatiokampanjoihin: Poliitikoilla on erityinen vastuu olla levittämättä väärää tietoa.
”Ennen kuin levittää vahvistamatonta tietoa, hyvä neuvo on ottaa aikalisä ja pysähtyä analysoimaan, mistä tieto on peräisin. Se edellyttää avoimuutta, läpinäkyvyyttä, riippumattomia ja luotettavia tiedotusvälineitä sekä kykyä lukea rivien välistä. Se on helpommin sanottu kuin tehty”, Kaunisto päätti.
