Hallituksen saavutuksista -tai saamattomuudesta- kuulee joskus pinnallista ja yksinkertaistettua väitettä. Arvostelijat näyttävät oppivan toisiltaan, jättäen seuraamatta päivänpoliittiset uutiset. Eilenkin toteutui eräs ”persujen petetty lupaus”: Suomen kansalaisuuden myöntämisperustetta tiukennettiin.
(Kuvaan on käytetty Extrauutisten aineistoa.)
Eduskunnassa äänestettiin maanantaina kansalaisuuslain muuttamisesta. Hallituksen esitys meni läpi äänin 98-81.
Muutettu laki tiukentaa kansalaistamisen edellytyksiä Petteri Orpon (Kokoomus) hallituksen ohjelman mukaisesti. Laki astuu voimaan lokakuun alussa tänä vuonna.
Asumisaika-vaatimusta pidennettiin pohjoismaisen käytännön mukaiseksi
Asumisajan pidentämisen tavoitteena on osaltaan parantaa kansalaisuutta hakevien ulkomaalaisten valmiutta yhteiskunnan täysivaltaiseen jäsenyyteen siihen liittyvine oikeuksineen ja velvollisuuksineen. Esityksellä pyritään myös siihen, että Suomen kansalaisuuden saamiseksi vaadittava asumisaika vastaisi nykyistä yhdenmukaisemmin muiden Pohjoismaiden edellyttämää asumisaikaa.
- Kansalaistamiseen edellytettävä asumisaika nousee viidestä kahdeksaan vuoteen.
- Jatkossa asumisajaksi hyväksytään vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu.
- Kansalaisuuden hakemisessa hyväksyttävien asumisaikaan mukaanlaskettavien ulkomailla vietettyjen päivien määrää vähennetään.
- Laista poistetaan kansainvälistä suojelua saavan asumisaikaa koskeva poikkeus.
- Kansalaisuudettoman, Suomen kansalaisen puolison, kielitaitoedellytyksen täyttävän hakijan ja 15 vuotta täyttäneen lapsen osalta asumisaikaa nostetaan yhdellä vuodella viiteen vuoteen.
- Lisäksi asumisaikaa nostetaan yhdellä vuodella kolmeen vuoteen tilanteissa, joissa asumisajasta poiketaan erittäin painavista syistä.
- Lakiin lisätään erillinen poikkeusperuste Suomen edustuston työntekijän puolisolle, jolta edellytettäisiin kahden vuoden asumisaikaa.
- Lisäksi lakiin lisätään uusi lakisääteinen enimmäiskäsittelyaika, joka edistäisi kansainvälistä suojelua saavien ja kansalaisuudettomien henkilöiden kansalaisuushakemusten kiireellistä käsittelyä.
Perusoikeudet ulotettiin jo 1995 kaikille Suomessa oleskeleville
Suomen kansalaisuuden valtiosääntöoikeudellinen merkitys on jo supistunut sen vuoksi, että vuonna 1995 voimaan tulleessa perusoikeusuudistuksessa perustuslain perusoikeussäännökset ulotettiin koskemaan pääsääntöisesti kaikkia Suomen oikeudenkäyttöpiirissä olevia. Esimerkiksi yhdenvertaisuus, uskonnonvapaus, sananvapaus ja monet muut perustuslaissa turvatut oikeudet koskevat kaikkia, myös Suomessa asuvia ulkomaalaisia, joilla ei ole Suomen kansalaisuutta. Suomen kansalaisuudella on kuitenkin merkittäviä vaikutuksia henkilön oikeusasemaan, ja Suomen kansalaisuuteen liittyy edelleen joitain oikeuksia ja velvollisuuksia, joita Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla ei ole.
Lainmuutos parantaa Suomen kansallista turvallisuutta
Suojelupoliisi arvioi ehdotetuista muutoksista lausuessaan, että asumisajan pidentäminen voi osaltaan mahdollistaa sen, että henkilöstä on todennäköisemmin tiedossa sellaisia kansallisen turvallisuuden kannalta merkityksellisiä tietoja, joiden kertyminen saattaa kestää kauemmin. Tältä osin esityksellä olisi suojelupoliisin mukaan myös kansallista turvallisuutta parantava vaikutus.