Suuri kaivosvaraus Vesijärven ja Päijänteen rannoille Hollolan, Asikkalan, Padasjoen ja Hämeenlinnan kuntien alueille on eilen vahvistettu Tukesin taholta. Varaus koskettaa Lahteakin, koska on Vesijärven rannalla. Aiheesta kirjoittaa Satu Jaatinen

Varaushakemus tehtiin huhtikuussa yhden maailman isoimman kaivosfirman malminetsintäfirmalle nimeltä Equivest.

Aiemmat Päijänteen puolella olleet kaivosvaraukset lähtivät pois kovan paikallisen vastustuksen jälkeen: Kalkkisista, Jyväskylästä ja Luhangalta. Kaivokset ovat isoja nykyään. Sodankylän Kevitsan kaivosalue esimerkiksi, on 1480 hehtaaria.

Kaivoslain mukaan varauksen suhteen valitukseen on oikeutettu vain kilpaileva kaivosyritys

Kun kaivosvaraus tuli Heinolaan, niin kunta valitti. Kuntien tulee myös miettiä, haluaako ne kaavoittaa alueet pois kaivostoiminnalta. Valtuuston tulisi asiasta päättää. Ohjeet valitukseen ovat yllä olevassa linkissä. Valitus varauksesta maksaa 290e ja tehdään tyypillisesti monien tahojen kannalta kerralla.
Valitukseen kaivoslaissa varauksen suhteen on sinänsä oikeutettu vain kilpaileva kaivosyritys, mutta mielenilmaisu on hyvä tehdä joka tapauksessa.
Varaus antaa toimijalle etuoikeuden muihin kilpaileviin yhtiöihin nähden hakea alueelle malminetsintälupaa. Varaus ei oikeuta malminetsintään, kaivamiseen eikä louhimiseen.

Varaus ei rajoita maanomistajien oikeuksia

Varaus ei rajoita maanomistajien oikeuksia, eikä mahdollisia muita maankäytön tarpeita ja suunnitelmia.
Jos toimija päätyy vuoden kuluttua tai myöhemmin hakemaan malminetsintälupaa, lupahakemus kuulutetaan ja alueen maanomistajilla on mahdollisuus antaa omat muistutuksensa hakemuksesta. Lisäksi malminetsintähakemuksesta pyydetään lausunnot muiden muassa kunnalta ja alueen ely-keskukselta.
Malminetsintälupa oikeuttaa luvanhaltijan tekemään alueella tarkempia tutkimuksia, joiden vaikutukset ympäristöön ovat vähäisiä ja lyhytaikaisia. Tämä voi kuitenkin tarkoittaa myös satojenkin kilometrien kairauksia.
Mikäli malminetsinnöissä selviää, että kaivoksen perustaminen on kannattavaa, hakija voi hakea alueelle kaivoslupaa. Kaivostoiminta edellyttää kaivosluvan lisäksi myös ympäristövaikutustenarviointimenettelyn, ympäristöluvan sekä kunnan hyväksymän kaavan.
Tukes on myöntänyt 5.6.2024 seuraavat aluevaraukset:
PÄIJÄT-HÄME, KANTA-HÄME
Padasjoki, Hämeenlinna, Asikkala, Hollola, 5.6.2024. VA2024:0025 (13.3.2025 asti), Saitta (45.100,16 ha).
Equivest Metals Oy; etsii litiumia, cesiumia, yttriumia, scandiumia, lantanoideja, tantaalia, tinaa, kultaa, nikkeliä, kuparia, kobolttia ja sinkkiä.

Varausalue:

Nerosjärven itäpuoli/Neroskulma; siitä suoraan Padasjoen pohjoispuolelle Mainiemen eteläpuolelle Päijänteen rannassa; siitä Päijänteen rantaa myöten etelään Hirtniemen rantoja myöten Vähän-Äiniön lahden Pätiälänlahteen ja siitä etelään Asikkalan kirkonkylän länsipuolelle; siitä länteen Iso-Ainio, josta tietä myötäillen kaakkoon Kettulankulmaan Vesijärven rantaan ja rantaa myöten etelään kuntarajalle/Kailanpohjan-Lehtoniemen luonnonsuojelualueelle; siitä länsilounaaseen Pääjärven rantaan Etolan itäpuolelle; siitä järvi kierretään rantoja myöen pohjoisen kautta Rippolaan; siitä luoteeseen Mulkola, Lakkola ja Tuuloksen länsipulelle Suolijärven rantaan Sairiala/Toivaala; Siitä pohjoiskoilliseen Kuohijärven ranta/Pitkälänkulma; siitä periaatteessa suoraan alkupisteeseen (kierretään Kuohijärvi rantoja myöten). Kuohijärven itäpuolella oleva Evon retkeilylaue ja siihen liittyvät suojelualueet on rajattu varausalueen ulkopuolelle.

Järvet, joet:

Ahvennistenjärvi, Alanne, Iso- ja Vähä-Hankajärvi, Iso-Kelkute, Iso-Koivisto, Iso-Permuu, IsoTarus, Kauttisjärvi, Kirkkolammi, Kuohijärvi, Lampellonjärvi, Lovonjärvi, Majuanjärvi, Makeintaustanjärvi, Matjärvi, Monivalonjärvi, Naukjärvi, Nerosjärvi, Ormajärvi (ulkopuolelle rahattuna), Päijänne, Pääjärvi, Rautjärvi, Sikjärvi, Suolijärvi, Suotajärvi, Särsjärvi, Väätämä, Äinäjärvi; Heinäjoki, Isojoki, Kirkkojoki, Mustajoki, Ormijoki ja muita mahdollisia jokia.

Suojelualueet:

Padasjoella varausalueelle jäävät Kirkkolammin, Koiravuoren, Kirkkojoen – Saksalan, Sytösaaren-Marlahdenpellon ja Hirniemen luonnonsuojelualueet. Päijärnteellä vaarantuu Päijänteen kansallispuisto saaristoineen. Varausalueelle jäävät Myllykselän, Lehtoniemen-Papinsaaren-Kailanpohjan, Pähkinävuoren (2 kpl), Muurahaismäen, Kivirinteen, Käikälän (4 kpl), Lammin (7-8 kpl), Heinäsuon, Pohjoisten kartanon, Vuohikallion, Mustasniemenkallion (2 kpl) ja Frans Josefin luonnonsuojeluealueet sekä Oitenkylän Linnamäen, Jyrkänkallion, Kirkkokallion ja Orkkohoilon luonnonsuojelualueet. Iso-Taruksen ampuma-alue jää varausalueelle.”
Valtava kaivosvaraus juuri vahvistettu: on aika toimiin. Tukes on hyväksynyt kaivosvarauksen Vesijärven ja Päijänteen rannoille: Asikkalan, Padasjoen, Hollolan ja Hämeenlinnan alueille. Lahtikin on vaikuttunut kaivoksista ensimmäistä kertaa, koska kaivosvaraus on Vesijärven rannalla.
Varaus on australialaisen kaivosjätin malminetsintäfirmalta. Kirjoitin siitä Etelä-Suomen Sanomissa ja Seutunelosen lehdissä, kun varaushakemus jätettiin huhtikuussa. https://www.ess.fi/paakirjoitus-mielipide/6709801

Mitä voimme tehdä?

1. Kansalaisvaikuttaminen toimii.
Paikallisten vahva vastustus on saanut kaivosvaraajat perääntymään Päijänteen Kalkkisista, Jyväskylästä ja Luhangalta viimeisen kolmen vuoden aikana. Kalkkisten kylä teki valituksen ja Pelastetaan Päijänne ryhmä perustettiin.
2. Kaupunkien kuntapäättäjät ja virkajohto voivat laittaa stopin kaivoksen suunnitelmille. Nykyisessä kaivoslaissa kunta voi valtuuston päätöksellä ja kaavoituksella määritellä alueen kaivoksille sopimattomaksi, kuten Saimaan alueen kunnat ovatkin tehneet.
Toimin aiemmin 25-vuotta investointipankkiirina Lontoossa, nyt olen kunta- ja aluepäättäjä ja yrittäjä Päijät-Hämeessä. Perustimme Pelastetaan Päijänne FB ryhmän, kun Pallagen niminen kaivosvaraus rantautui Päijänteelle. Siihen liittyi 5000 ihmistä ensimmäisen viikon kuluessa.
Olen sittemmin toiminut kaivosten haittojen minimoinnin saamiseksi lainsäädäntöön, mm. Rajat Kaivoksille kansalaisaloitteen mentyä läpi Eduskunnan talousvaliokunnan kuulemisen kautta, EU:ssa Kriittisten Raaka-aineiden Asetuksen suhteen viime vuonna ja minut kutsuttin keväällä Teollisuus- ja työllisyysministeriön työryhmiin kansallisen Mineraalistrategian luomiseksi.
Satu Jaatinen 07.06. 2024
Kirjoittaja on sitoutumattomana ehdokkaana Keskustan listoilla eurovaaleissa
One thought on “Kaivosvaraus ulottuu Hollolasta Hämeenlinnaan”
  1. Satu Jaatinen:

    Tässä Suomi Areenan puheeni kirjoitettuna: Lähteet lisättynä alla.
    Pankkiiritaustaltani olen tottunut miettimään seurauksia ja vaikutuksia. Tekemään intressivertailuita.
    Tästä näkökulmasta katsottuna, Suomen tulee ottaa ehdottomasti paljon järeämpi ote kaivos- ja metallinjalostustoimintaan ja tulevaan akkuteollisuuteen.
    Suomessa olevista kaivoksista lähes kaikki, 80-90% on ulkomaisia. Ruotsalaiset, norjalaiset, venäläiset ja kansainväliset sijoittajat ja yritykset tykkäävät kaivaa ja jalostaa metalleja ja mineraaleja Suomessa. Täällä on hyvä infrastruktuuri, stabiili poliittinen järjestelmä, valtio on valmis sijoittamaan niin, ettei vaadi sananvaltaa, veroja ei penätä ja ympäristösäännökset ovat erittäin ymmärtäväisiä. Metallit ja niiden jalostustuotteet viedään enimmäkseen ulkomaille.
    Kun katson, mitä toiminnasta jää Suomeen, niin ihan oikeasti, kauhistun.
    Suomessa olevista kaikista kaivoksista on tullut parhaana vuonna 30 miljoonaa
    yhteisöverotuloja. 0.03% Suomen yli sadan miljardin verotuloista. Työntekijöitä 6,000, puolet näistä urakoitsijoiden palveluksessa. 0.22% Suomen työvoimasta. Metallinjalostuskin on suureksi osaksi ulkomaisessa omistuksessa. Sekään ei työllistä enempää kuin 0.55% Suomen työvoimasta.
    Saadaanko mitään?
    Kaivokset tuottavat yli 70% Suomen jätteistä. Yli 90% ongelmajätteitä. Metallinjalostus käyttää yli 10% Suomen sähköstä. Ja toisin kuin kansalaiset, yritykset eivät maksa sähköveroakaan kuin nimeksi.
    En edes tiennyt aiemmin, että Suomessa on Euroopan suurin kultakaivos. Suuri, tottakai se tuottaa paljon Suomelle, mietin.
    Se on kaivanut lähes neljän miljardin edestä kultaa maaperästämme. Maksanut alta kaksikymmentä miljoonaa yhteisöveroja. Työllistää tuhat ihmistä. Puolet näistä urakoitsijoiden kautta. Ei ole paljoa Suomen 2,6 miljoonasta työllisestä.
    Sanoo sulkevansa kaivoksen kymmenen vuoden kuluttua. Vienyt silloin tarvitsemansa kullan maaperästämme. Mitä meille jää sitten? Paljon jätteitä siivottavaksi?
    Tällä hetkellä olemme paljolti kuin Ghana. Sinne investoidaan ulkomaisten firmojen taholta paljon, sieltä viedään neljä kertaa enemmän metalleja kuin Suomesta. Ja se on maailman köyhimpien maiden joukossa. Huolimatta isoista ulkomaisista pääomainvestoinneista ja isosta viennistä.
    Kun Suomessa 80-90% toiminnasta on ulkomaisissa käsissä, Ruotsissa vain 10-20%. Siellä valtio saa 2.2 miljardia euroa vuosittaisia verotuloja ja osinkoja kaivostoiminnasta ja metallinjalostuksesta, ja suurin osa jää omaan teollisuuteen.
    Kanada edellyttää ulkomaisilta isoilta investoinneilta, että Kanadalle jää enemmän kuin se menettää.
    Norja on veloittanut 78%n suuruista yhteisöveroa öljyntuottajilta jo 1950-luvulta lähtien.
    Haluammeko olla kuten Norja, Ruotsi ja Kanada, ja pitää puolemme kun on kysymys ehtyvistä luonnonvaroistamme? Luonnonvaroistamme, jota maankuoreemme on luotu miljardien vuosien aikana, ja jotka noin vain voidaan kaivaa pois parissa kymmenessä vuodessa.
    Vai kuten Ghana?
    Toivon, että uuden kaivoslain kautta varmistamme, että teemme intressivertailuja ja pidämme Suomen puolia. Kuten sanoin, Suomen tulee ottaa ehdottomasti järeämpi ote kaivos- ja metallinjalostustoimintaan ja tulevaan akkuteollisuuteen.
    Olen Europarlamenttiehdokas numero 108.
    Keskusta, sit.

    Aiemmin 25v. investointipankkiirina Lontoossa.
    Nyt kunta- ja aluepoliitikko, yrittäjä.
    Nettisivuni: http://www.satujaatinen.fi
    Lähteet: Suomessa toimivien yhtiöiden yhteisöverotulot ja työllisyys: kaivosten yhteisvastuuraportit http://www.kaivostoiminta.fi 2014-2020 ja yhtiöiden vuosiraportit 2020; yhtiöiden omistajat: http://www.money.cnn ja http://www.markeyscreener.com ja yhtiöiden nettisivut; toimialojen työllisyys: TEM toimialaraportit; Ruotsin kaivosteollisuuden tiedot:

    http://www.sgu.se, https://euagenda.eu: economic value of the Swedish mining cluster (pdf),

    yhtiöiden vuosiraportit 2020; Norjan öljyteollisuuden verotus:

    https://www.norskpetroleum.no/en/economy/petroleum-tax/; Ghanan kaivosteollisuuden investoinnit ja vienti: https://www.statista.com/…/foreign-direct-investment-fdi…/, https://www.tradecommissioner.gc.ca/…/market…/0006583.aspx…; https://www.statista.com/…/8612/mining-industry-in-ghana/…;

    Kanadan intressivertailusta:
    https://thelawreviews.co.uk/…/the-foreign-investment…/canada; Suomen jätteet: https://stat.fi/julkaisu/cktwkbch43uld0b55tv7g9oup;

    Suomen sähköntuontannon käyttö:
    https://www.motiva.fi/…/energian…/sahkon_hankinta_ja_kulutus

    Sähköveron alennus teollisuudelle:
    https://www.vero.fi/…/verot-ja…/valmisteverotus/sahkovero

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *