Taksialasta ja ”uudistuksesta” kirjoittaa vieraskynässä tänään Satu Jaatinen. Taksiliikenne ”vapautettiin” vuonna 2018, kun deregulaation trendi iski Suomeenkin, ja Englantiinkin.

(Kuvalähde: Facebook.)

”Lontoossa oli helppo saada taksi vielä viisi vuotta sitten. Nyt alkaa olla melkein mahdotonta. Pienet ja paikalliset ja taksifirmat, joista aina sai taksin, -niitä ei enää ole. Tai vastaavat, mutta taksia ei näy, tai tulee
tosi myöhässä. Uber tulee joskus, joskus ei. Maaseudulla voi olla aika vaikeaa Suomessakin.

Nykyään taksi-ala on keskittynyt pääomasijoittajien haltuun

Olen tästä kirjoittanut aiemminkin. Nykyään taksiala on sitten keskittynyt isoille yksiköille ja pääomasijoittajien haltuun, kuten niin moni muukin ala. Esimerkiksi Cabonline on Pohjoismaiden johtava
taksiyritys, jolla on noin 2 500 yhdistettyä kuljettajaa ja noin 4 400 ajoneuvoa Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Tanskassa.

Cabonline operoi useita tunnettuja tuotemerkkejä, kuten Inva-taksi, Fixu Taxi, Kovanen, Mankkaan Taksi, Flygtaxi, TaxiKurir, Norgestaxi, TOPCAB, Taxi Skåne, Taxi Väst, Umeå Taxi, Sverigetaxi ja Taxi 4×27. Cabonlinen omistaa yhdysvaltalainen HIG Group niminen pääomasijoitusyhtiö, jolla myöskin salkussaan mm. iCabbi-sovellus taksiyhtiöille tilausten tekemiseen.

Eilen remonttimieheni kiroilivat kuinka Stark on niin kallis nykyään ja valikoima huono. Kerroin heille, että sen omistaa sama Luxemburgissa päämajaa pitävä pääomasijoitusyhtiö, joka omistaa Mehiläisenkin. Yhtiöllä on myös omistuksessaan mm. Cloetta ja Formula 1.

Piti olla kotimaiset remontoijat, oli vain virolaisia

Tilasin kattoremontin Ruukilta. Oletin sen olevan vanha kotimainen firma. Se oli myyty Ruotsiin, kun SSAB osti Rautaruukin jo aikaa sitten. Osa siitä on sittemmin myyty saksalaiselle Mutares nimiselle pääomasijoittajalle. Kattoremontti ei mennyt hyvin: vaikka piti olla kotimaiset remontoijat, oli vain virolaisia, ja en ollut prosessiin ja lopputulokseen niin tyytyväinen kuin olisin olettanut. Esimerkkejä alojen keskittämisestä isoille kansainvälisille pääomasijoittajille on todella paljon, kaikkialla maailmassa ja etenkin Suomessa.

Asuin Lontoossa 27 vuotta, ja siellä näin saman kehityksen jo ennen Suomea. Taksien lisäksi, vesi, sähkö, junat, yritykset, kaikki myyty. Kouluja rakennettu elinkaarirakentamisella, kuten Suomessakin. Kalleilla tuloksilla, kuten meilläkin.

Ruotsissa on myös yksityistetty ja ulkoistettu, mutta esimerkiksi vanhushoivassa vähemmän kuin Suomessa: 20% vs. Suomessa yli 50%. Siellä paljolti pienille ja voittoa tekemättömille yrityksille, kun Suomessa Sotejäteille. Siellä on myös vielä valtion tai ruotsalaisessa omistuksessa ja ohjauksessa esimerkiksi koko metalli- ja energiaketju kaivoksista, sähköyhtiöistä, sähkönsiirrosta, sähköverkoista, metallinjalostuksesta Northvoltiin ja metallia käyttäviin yrityksiin.

Mutta taksit joutuivat sielläkin jo Suomea aiemmin pääoman pyöritykseen. -ja villeihin kuskeihin siinä sivussa. Tanskassa on ulkoistettu ja yksityistetty julkisia toimintoja hyvin vähän.

Omavaraisuudesta syntyy vaurautta

EU vaaliehdokkaana ja pankkiiritaustaltani nostan vaalikampanjassani esiin mm. EU:n ja sen valtioiden omavaraisuuden merkitystä: huomasimme sen tärkeyden energiakriisin aikana. Omavaraisuudesta syntyy vaurautta, turvallisuutta ja huoltovarmuutta.

Kun ei kaikessa olla riippuvaisia muiden pääomista, eikä anneta isojen toimijoiden päästä määräävään
markkina-asemaan, ostaa paikallista tuotantoa tai kilpailla pieniä pois markkinoilta, ja EU:n lainsäädäntö on pienien ja paikallistenkin tuottajien, yritysten ja kuluttajien tukena.”

Satu Jaatinen

(Kirjoittaja on Keskustan ehdokkaana eurovaaleissa, sitoutumattomana.)

Luettavaa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *