Keskusrikospoliisin tuoreet havainnot kertovat selkeästi: Suomen sisäinen turvallisuus on vaarassa, kirjoittaa eurovaaliehdokas (kok.) ylikonstaapeli Mika Kasonen.
(Kuvituskuva: Laittomasti Ranskassa oleskelevat ja pariisilaiset ottavat yhteen, valvontakameran kuva 11.04. 2024.)
Huolestuttava määrä turvapaikanhakijoita on saapunut itärajan yli, ja heillä on potentiaali aiheuttaa riskejä yhteiskunnallemme. Vaikka välitöntä uhkaa ei aina ole, riskitekijöitä löytyy monia: äärijärjestöihin kuulumista, aseellista toimintaa, kansainvälistä etsintäkuulutusta ja rikollista historiaa Schengen-alueella ja Ukrainassa.
Ääriliikkeiden yleistyminen ja terrorismiin liittyvät uhat eivät tunne rajoja
Nyt tarvitaan ripeitä EU-tason yhteisiä ratkaisuja Suomen kansallinen turvallisuus edellä.
Ääriliikkeiden yleistyminen ja terrorismiin liittyvät uhat eivät tunne rajoja. Meidän on EU:ssa kyettävä estämään uhkaa aiheuttavien henkilöiden maahantulo sekä maassa oleskelu. Myös marginalisoituminen ja yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuminen aiheuttavat merkittävää riskiä radikalisoitumiselle, mistä Ruotsi on valitettavan hyvä esimerkki. Kielteisen turvapaikan saaneiden nopea palautus on välttämätöntä, jotta voimme varmistaa kansalaistemme turvallisuuden myös tulevaisuudessa.
Hallitus toimitti viime viikolla lausuntokierrokselle esityksen, joka mahdollistaisi turvapaikanhakijoiden käännyttämisen itärajalla. Avaus on tärkeä ja sen viesti erityisen painava: Suomen tulee kaikissa olosuhteissa kyetä turvaamaan kansalaistensa turvallisuus. Esityksen toinen keskeinen viesti on myös, että tilanteessa kuin tilanteessa Suomi on oikeusvaltio, joka toimii lainsäädännön pohjalta.
Unionin ulkoraja on vain yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki
Esitetyn kaltaisia kansallisia ratkaisuja tarvitaan, sillä EU:n yhteiset ratkaisut eivät nykyisellään anna riittäviä keinoja puuttua tarvittavalla tasolla vastaavaan välineellistämisen tilanteeseen, kuin mikä tällä hetkellä Suomen ja Schengen alueen rajoja uhkaa. Unionin ulkoraja on kuitenkin vain yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, ja siksi toimia ja Suomen erityispiirteiden huomioimista on ajettava voimallisesti myös tulevalla europarlamenttikaudella.
Ei voi liialti painottaa, että Suomi turvaa EU:n ja Schengenin yhteistä ulkorajaa. Venäjän muuttoliikkeen välineellistämisen keinoin toteuttama hybridivaikuttaminen on koko Euroopan unionia koskettava ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys, johon vastaamiseksi täytyy löytää myös kansallisten ratkaisujen rinnalle EU-tason yhteisiä ratkaisuja.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia kolmansiin maihin tulee vauhdittaa
Itärajalla turvapaikan haun rajaamisen lisäksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden, kansainvälisen oikeuden mukaisia palautuksia kolmansiin maihin tulee edistää sekä vauhdittaa, kun henkilön maassaolon perusteet lakkaavat. Hallitusohjelman mukainen kehitysavun ehdollistaminen omien kansalaisten takaisinotolle on hyvä alku, mutta tämän rinnalle tarvitaan toimiva palautusväylä ja tämän mahdollistamiseksi EU:n yhteisiä toimia, joita on aiheellista edistää myös Suomen kansallinen etu edellä.
Yksittäisten kansallisten sopimusten sijaan tarvitaan Euroopan Unionia, joka tehostaa keskusteluja lähtömaiden viranomaisten kanssa palautuskysymyksissä ja luo tähän koko Unionin tasolla keskitettyjä sopimuksia. Erityisesti muuttoliikkeen juurisyihin vaikuttavia toimia tulee tehostaa, missä työllistymismahdollisuuksien luominen on keskiössä. Olennaista on mahdollistaa väylä työperäiselle maahanmuutolle, jota Suomi tarvitsee. Edellä mainitun rinnalla tulee rajaturvallisuuteen liittyvän infran rakentamista vauhdittaa entisestään ja pyrkiä parantamaan EU-rahoitusmahdollisuuksien täysmääräistä hyödyntämistä.
Haluan olla vaikuttamassa siihen, että EU:n yhteisen ulkorajan turvaaminen on koko unionin asia ja että se näkyy myös rahoituksessa. 
Mika Kasonen
Ylikonstaapeli
Eurovaaliehdokas (kok.)
toimitus