Hallitus näyttää onnistuvan, opposition toiveista huolimatta

Itse asiassa oppositio sai itsestään riippumattomista syistä läpi sellaista, jota se ei varmasti uskonut, eli hallituksen tekemistä kolmen miljardin sopeuttamistoimista hoidetaan hiukan yli puolet verotuksella, -ei leikkauksilla.

(Arkistokuva: Riihipuimista.)

Keskeisin veronkorotus on tietenkin arvonlisäveron tuntuva 1,5 prosentin korotus siis 24 %:sta 25.5 %:tiin pois lukien ruuan arvonlisäveron korotus.

Hallitus oli suunnitellut ensin yhden prosenttiyksikön korotusta mutta päättikin nostaa 1,5 % %:a ja sillä uskotaan saatavan lisätuloja valtion kassaan jopa 1350 miljoonaa euroa lisärahaa siis liki puolet uudesta sopeutustarpeesta.

Eläkkeisiin kajotaan maltillisesti

Kaikkein pienimmät eläkkeet jätetään vallan rauhaan, eli alle 23 tuhatta euroa vuodessa siis 1916/ kk saavat eivät joudu eläkkeensä osalta sopeutustoimien kohteeksi.

Keskisuuriin eläkkeisiinkään valtion koura ei kovin ankarasti tartu, sillä jos saa eläkettä 2500 euroa kuukaudessa, niin vuodessa jää käteen noin sata euroa nykyistä vähemmän.Sen sijaan kahdessa ylimmässä tuloluokassa, eli 55 000 euroa vuodessa ja sitä enemmän tienaavat, joutuvat maksamaan nykyistä selvästi enemmän, ja jos on todella suurituloinen eli yli 82 000 euroa, niin sitten iskee jo nk. ”raippavero”.

Taloutta koetetaan myös vauhdittaa, -ei vain kansaa kurjistaa

Esimerkiksi puhtaille investoinneille annetaan 150 miljoonan euron verotuki. Hyvä esimerkki tästä on, että hallitus päätti Suomen liittymisestä EU:n liikenteen päästökauppaan jo 2027, ei vasta 2031, mihin asti sitä oltaisiin voitu venyttää. Hallitus uskoo vakaasti, että investoinneista hyödytään niin, että Suomi saa liikenteen päästökaupasta jopa satojen miljoonien eurojen huutokauppatulot.

Päästökaupassa on siis kysymys siitä, että halutaan ohjata kuluttajia pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä sähköön nostamalla bensan ja dieselin hintaa. Tosin sähköautojen ajoneuvovero nousee 60 euroon vuodessa, eli 5 euroon kuukaudessa, eli noin 15 senttiin päivässä.

Vero on varmaan kohtuullinen myös keskimäärin 40 000 euroa maksavien sähköautonomistajien mielestä.

Esimerkiksi peruskouluun laitetaan lisärahaa 200 miljoonaan tähän vuoteen verrattuna. Ja aivan erityinen ensi vuoteen kohdistettu koulukiusaamisen hillitsemisraham eli 5 miljoonaa, tulee ensi vuoden budjettiin. Se on aika mitätön summa mutta ”eteenpäin se on, vaikka nokahleen kaatus”, sanoo vanha peräpohjalainen sananlasku.

Myös tutkimukseen ja viennin edistämiseen hallitus panostaa euroja nykyistä enemmän.

Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että oppositionkin näkemyksiä on kuultu, vaikka säästäminen näyttääkin onnistuvan.

Ja hyvä niin, koska Marinin hallituksen linjan jatkaminen olisi merkinnyt Suomelle putoamista ensinnäkin EU:n ”tarkkailuluokalle”, eli jotkut Maltan ja Italian ja Kreikan ”talousviisaat” mm. olisivat päässeet määräilemään miten Suomessa ollaan ja eletään. Ja hyvin todennäköisesti 90-luvun laman tilanne olisi toistunut, jossa meille ei enää olisi annettu lisää lainaa mistään ja työttömyys olisi noussut yli puoleen miljonaan.

Seppo Huhta