Sodankyläläinen kunnanvaltuutettu ja yrittäjä nosti eilen somessa tapetille oman kokemuksensa kaivosyhtiöiden toiminnasta Suomen Lapissa. Julkaisemme Riikka Karppisen kirjoituksen kommentoimatta.

(Kuvaan on käytetty Reima Vanhasen (Twitter) ja Angloamericanin aineisto.)

”Kävin tänään (17.03. 2024) ulkomailta tulleen tuttavani kanssa retkellä Viiankiaavalla kevätsunnuntain kunniaksi.”

”Kiinnitin huomiota, että pitkospuureitille vievän soratien laidassa parkitti henkilöauto tyhjäkäynnillä. Hetken kuluttua selvisi, ettei mikä tahansa, vaan kaivosyhtiö AA Sakatti Mining Oyn palkkaaman vartiointifirman työntekijä pitämässä lukua ulkoilijoista. Se ryömitteli autoni perässä aavan reunalle vievän poroaidan veräjälle.

Ulkoilualueen portti lukittu, ”Onko teillä nimiä?

Toisin kuin ennen tai ylipäätään normaalisti, veräjä oli laitettu nyt lukkoon. Ei se mitään, jatkoimme matkaa kävellen. Vartointifirman mies tuli kuitenkin kypärä päässään kysymään, millä asioilla liikumme alueella. Kerroin, että olemme menossa ulkoilemaan. Se ei ollut mahdollista, koska alue on kuulemma työmaa-aluetta. Sanoin, että alue on suojelualuetta ja siellä saa liikkua kuka tahansa.

Seuraavaksi sain kysymyksen, onko meillä nimiä. Kerroin, että on. Kun tiedusteltiin, mitkä nimemme ovat, pyysin saada tietää, mikä laki antaa oikeuden velvoittaa retkeilijöitä kertomaan henkilöllisyytensä. Vartija meni vaikeaksi ja väitti, että kysyi pelkästään ”onko teillä nimiä.” Toistin, että meillä on nimet, ja lähdimme kävelemään aavalle.

Hetken kuluttua kaksi vartijaa lisää tuli seuraamaan meitä autolla. Hekin vaativat saada tietää, millä asialla liikumme Viiankiaavalla. Kerroin taas, että olemme menossa ulkoilemaan. Meitä kehotettiin ottamaan yhteyttä Anglo American Sakatti Mining Oyn toimitusjohtaja Pertti Lambergiin.

Viiankiaapa on sukumme perintömaata

Viiankiaapa on kulkenut sukumme perintömaana sukupolvelta toiselle vuodesta 1853 alkaen. 2000-luvun alussa valtio kuitenkin lunasti sen meiltä Natura 2000 -suojeluun. Alueesta emme halunneet luopua, sillä luottamus valtioon on pohjoisessa ollut perinteisesti heikkoa. Mekin ajattelimme, että voimme olla varmoja alueen ja sen luonnon säilymisestä vain, kun omistamme sen itse. Mutta kuten tiedetään, valtion edessä maanomistajan oikeudet ovat heikot. Olimme lopulta viimeinen tila, joka pitkän taistelun jälkeen joutui luopumaan maistaan Viiankiaavalla.

Kun tänään vartijat kovistelivat minua ulkoilusta kaksinkertaisesti suojellulla Viiankiaavalla, usko tämän maan oikeusvaltioperiaatteisiin nyrjähteli. Ajattelin sivistymättömiä, juurettomia, historiattomia siirtomaaisäntiä menneiltä vuosisadoilta. Miksi me olemme antaneet sellaista tapahtua? Miksi me annamme sen tapahtua taas?

Ei se mitään, jos vartijat päivystävät kairakoneiden ympärillä valvomassa yhtiön omaisuutta ja työntekijöitä. Ei minulla ole heille asiaa. Mutta se on toinen juttu, että retkeilijöitä seurataan ja häiritään valtion mailla, kysellään nimiä ja syytä liikkua alueella kaukana yhdestäkään kaivosfirman koneesta. Ei ole mitään oikeutta, jolla kaivosyhtiöt tai vartiointifirmat saisivat niin toimia.

Toivon kaivosyhtiöltä, että se kouluttaisi työntekijöitään ja alihankkijoitaan toiminnan juridisesta perustasta. Kunnioittakaa asiallisia käytöstapoja. Jättäkää ulkoilijat rauhaan.
Kaikille muille muistutuksena: vaikka yksikin kaivosyhtiön edustaja muuta väittäisi, Viiankiaavalla saa retkeillä ilman tehovalvontaa tai henkilöllisyystodistusta.
On ajan kuva, että kaksinkertaisella suojelualueella Suomen Lapissa päivystävät vartijat – eivät suojelemassa luontoa tai ihmisiä, vaan katoavaa luontoa poraavia polttomoottorikoneita.”

Ei kaivoksia suojelualueille.

Riikka Karppinen 17.03. 2024

Kirjoittaja on Sodankylän kunnanvaltuutettu, yrittäjä ja paljon muuta . Väliotsikot  Uutispeilin. Emme tavoittaneet kirjoittajaa kommentteja varten.

Luettavaa:

  • AA Sakatti Mining Oy on Anglo Americanin vuonna 2011 perustettu suomalainen tytäryhtiö, joka toimii Sodankylässä. Sakatin esiintymä sijaitsee 15 kilometriä Sodankylästä pohjoiseen. Alue on osittain Viiankiaavan soidensuojelualueella, joka on myös Natura 2000 -alue.  Sakatin esiintymää on tutkittu vuodesta 2009 alkaen, malmiesiintymän geologian tunteminen on kriittinen osa kaivoshanketta.
  • Riikka Karppinen, facebook,

Sodankylän Viiankiaavan kaivostyömaalla osoitettiin mieltä

One thought on “Kaivosyhtiö yritti estää kunnanvaltuutettua pääsemästä suojellulle Natura-alueelle Sodankylässä”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *