Kommunistinen Kiina on säilyttänyt -ja vienyt entistä hurjemmalle tasolle keisarien ikivanhan hybriksen Kiinasta ”Keskustan Valtakuntana Taivaan ja maan välillä”. Hybrikseen sisältyy koko maailman taloudellinen ja sotilaallinen johtajuus, -ja ns. menneisyyden vääryyksien” kompensoiminen.
Voimme naureskella Venäjälle, joka katuu Alaskan myymistä Yhdysvalloille joskus tsaarien aikana. -Voisivat venäläiset muistella, että Pekingissä katsotaan Siperiaa sillä silmällä: Tsaarien Kiinan keisareilta anastamaa maata Uralille asti. -Ja kiinalaisilla on 10 000:n vuoden muisti! Britannian joskus käymää oopiumsotaa Kiinaa vastaan ei ole unohdettu sitäkään.
Kiinan palauttaminen taivaan ja maan välittäjäksi saattaa kokea takaiskuja, -niin proosallisen asian vuoksi, kuin talouden: Kiinteistökupla on puhkeamaisillaan, pankki-alalle kuuluu huonoa -ja pankkikonttoreita on jouduttu suojelemaan vihaisilta säästönsä menettäneiltä kommunistivaltion kovaotteisten mellakkapoliisien avulla, ja keskiluokan velkaantuneisuus haittaa jo kulutuskysynnän kasvua. Työttömiäkin on olemassa, -ja nälkää.
Kiina mainitaan markkinataloutena, mutta onko se sitä?
Marxilaisten -joita Kiinan nykyisetkin johtajat ovat- vähän kaavamaisen dogmin mukaan ihmiskunnan yhteiskunnallinen kehitys kulkee jo eräiden Marxin ja Engelsin laatiman sapluunan mukaan: Ensin on alkukantainen yhteisö (1), sitten orjanomistajien johtamat valtiot (2) jonka jälkeen feodalismi (3). Tätä seuraa kapitalismi (4), ja sorrosta ja vääryydestä ihmiskunnan vapauttaa sosialismi (5).
Ei se ihan näin ole mennyt, mutta valtiososialismissa (Neukuissa, Kiinassa, etc. itäblokissa) käyty marxilainen keskustelu olikin papukaijamaista dogmien hokemista. Kommunistibyrokraattien harmiksi myös ”kapitalistisessa lännessä” oli marxilaisia, ja he jatkoivat asioiden marxilaista pohdintaa.
Läntiset ei-ortodoksiset marxilais-taustaiset tutkijat totesivat em. Maxin ja Engelsin ”historiallisen materialismin” vajaaksi, ja täydennystä kaipaavaksi: Historiallisesti tunnetut itämaiset despotiat, suurkuninkaiden Persia, faaraoiden Egypti, kaikenlaisten ”hirveiden hospodarien” valtakunnat, -ja keisarillinen Kiina, -ne eivät sopineet marxilaiseen kaavaan yhteiskuntien kehittymisestä. Täytyi luoda uusi kategoria.
Länsimarxilaiset tutkijat hahmottivat talousjärjestelmän 3.2: Itämaisen tuotantotavan. Toisin kuin feodalismissa, valta ja asema eivät (välttämättä) periytyneet, eikä rahalla saanut valtaa, kuten kapitalismissa. -Itseasiassa päinvastoin: Vallalla sai rahaa. Ja valtaa sai olemalla despootin kaveri.
Mika Waltari kuvaa hyvin Mikael Karvajalka – Mikael Hakin -kirjoissaan sulttaanien Turkkia: Olit sulttaanin kaveri, sait ”kukkaron” valtion kassasta, maatilan ja omia tuloja, ja istuit päättäjien pöydässä. Jos et pysynyt jengissä, sinulta otettiin kaikki -ja sait köyden kaulaasi.
On selvää, että tämänkaltainen valtakunta ensin byrokratisoitui, sitten taantui ja heikkeni: Osaaminen ja tekeminen ei auttanut ylöspäin, -ainoastaan vallanpitäjien mielistely. Nyt lukija kysyy, miksi kaivelemme menneitä? Vastaan: Koska juuri sama toteutui Neuvostoliitossa -joka odotetusti romahtikin- ja sama on tapahtumassa Kiinassa.
Nyky-Venäjällä jälleen idoliksi nouseva Josef Vissarionovitsh Stalin toteutti ”itämaisen tuotantotavan” viimeistä piirtoa myöten: Hän nosti valitsemiaan häikäilemättömiä maalaiskommunisteja korkeisiin -ja hyvätuloisiin- virkoihin, tuhosi heidän tieltään edeltäjänsä aikana (samalla tavalla) nostetut vanhat bolshevikit, -ja aikanaan syöksi omat nostokkaansa samaan lihamyllyyn. -Siis sama meininki, kuin Tsengis-kaanilla, Assurbanibal-I:llä, -ja Kiinan keisareilla.
Nyt lukija ei kysy, miksi euromarxilaisten keksimä ”itämainen tuotantotapa” ei päässyt kommunismin oppikirjoihin Venäjällä: Se oli reaalimaailmaa, venäläisten ympärillä öin ja päivin.
Kommunistinen Kiina oli oikeastaan itämaista tuotantotapaa jo Mao Zedongin aikana, ja kun hänen jälkeensä avattiin talous kapitalismille, mikään ei muuttunut. -Ellei pahempaan suuntaan. Sen sai kokea mm. postimyyntijätti Ali Baban omistaja-perustaja. Ehkä hän teki jotain väärin, tai oli jonkun tiellä. -Itämainen despotia iskee yllättäen, jos siltä tuntuu.
Kommunismista kapitalismiin, -.tai sitten ei?
Seuraavassa tarkastelemme kiinalaisen kommunistijohtoisen sekatalouden onnistumista:
China’s real-estate slowdown has dealt huge damage to the economy—and it’s getting worse https://t.co/4qhnpAL4EX
— The Wall Street Journal (@WSJ) January 31, 2024
Kiinan asuntomarkkinoiden romahdus vahingoittaa taloutta, -ja pahemmaksi on menossa. – Kiinan kiinteistöalan hidastuminen on aiheuttanut valtavaa vahinkoa taloudelle – ja tilanne pahenee, kirjoittaa WSJ.
Uusien asuntojen myynnissä romahdus
Tammikuussa 2024 Kiinan 100 suurinta rakennuttajaa ilmoittivat syvän romahduksen uusien asuntojen myynnissä, -34 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntokauppa on hyvä talousnäkymien indikaattori. Kiinan teollisuustuotantokin on supistunut neljänä peräkkäisenä kuukautena.
Vihreä siirtymä -so. teollisuustuotannon siirtäminen kaikenlaisten hiilidioksidi-fobioiden ja rikkidirektiivien kiusaamista vanhoista teollisuusmaista kivihiiltä polttavaan kommunisti-Kiinaan, jossa lakotkaan eivät haittaa, -ja YT-neuvottelut käydään niskalaukauksien, auttoi Kiinan talouskasvuun, mutta tämäkin internationalistinen apu näyttää hyytyvän?
Markkinataloutta ei sitten voikaan säädellä keskuskomitean ukaaseilla, ja kommunistisen koneiston nyrkkivallalla?
Kiinan kiinteistökeisareilla on ulkomaista velkaakin?! Kymmenet heistä ovat jo laiminlyöneet ulkomaisten velkojensa maksamisen, ja rahoituksen pykiessä miljoonia jo osittain ostajien maksamia asuntoja on jäänyt keskeneräisiksi. Asuntojen ostajille -kiinalaiselle keskiluokalle- tämä on drastinen isku. Mega-luokan grynderi Evergrande on tällä viikolla määrätty selvitystilaan hongkongilaisessa tuomioistuimessa.
Jos sinulla on vielä sijoituksia tai omaisuutta Kiinassa, juokse!
Talouden epävakaus, valtion kasvava taipumus käyttää repressiota, sotaisat puheet Taiwania kohtaan, aktiiviset sotatoimet Himalajalla Intian rajalla, … -oliko MAARISKI se sana?
Niin, jo kerroimme että nälkä on tullut takaisin Kiinaan:
On Jan 22, in #Dongguan City, #Guangdong Province, China, two boys were picking up food from a garbage bin, and one of them carried a small baby on his back.
Dongguan was once one of the "Four Tigers of Guangdong", and an important city in the Pearl River Delta for commerce,… https://t.co/GwUKMU3Y4w pic.twitter.com/59O7QwSmtb— Inconvenient Truths by Jennifer Zeng 曾錚真言 (@jenniferzeng97) January 29, 2024
Tammikuun 22. päivänä Dongguanin kaupungissa, Guangdongin maakunnassa, kaksi poikaa poimi ruokaa roskakorista, ja toinen heistä kantoi pientä vauvaa selässään. Dongguan oli aikoinaan yksi ”Guangdongin neljästä tiikeristä” ja tärkeä kaupunki Helmijoen suistossa kaupan, korkean teknologian teollisuuden, palvelujen, matkailun ja teollistumisen kannalta, sekä tärkeä jäsen kansainvälisessä jalostusteollisuudessa. Se tunnettiin myös nimellä ”maailmantehdas”. Jos sinulla on vielä sijoituksia tai omaisuutta Kiinassa, juokse. Katso alta esitykseni Kiinan työttömyyskriisistä, jos et ole katsonut.
Kiinan suuren johtajan, Xi Jinpinin, edessä on ikäänkuin haasteita? -Jospa myynättömät asunnot saadaan kaupaksi, jos kaikkiin niihin asennetaan Herlinin hissit? 
Luettavaa:
- The Wall Street Journal 31.01. 2024: Kiinan taloudellinen tuska pahenee kiinteistöjen myynnin romahtaessa; Maailman toiseksi suurin talous kohtaa ongelmia monilla rintamilla, kun myös tehtaiden toiminta hidastuu,
- The Wall street Journal 30.01. 2024: ,
Eräs indikaattori valtiontalouden tilasta on terveydenhoito:
How bad is China's economy now?
A hospital in Shandong Province in China hasn't paid wages for 8 months, and the director has to come out to say that he will start a 10-day hunger strike to express how sorry he is to these unpaid employees.
Can you imagine how those 600 or 700+… https://t.co/0fgd1FrHqd pic.twitter.com/4VhFx2vDlC— Inconvenient Truths by Jennifer Zeng 曾錚真言 (@jenniferzeng97) February 1, 2024
Jennifer Zeng 01.02. 2024 : Kuinka huono on Kiinan talous nyt? Kiinassa Shandongin maakunnassa sijaitseva sairaala ei ole maksanut palkkoja 8 kuukauteen, ja johtajan on sanottava aloittavansa 10 päivän nälkälakon ilmaistakseen pahoittelunsa näille palkattomille työntekijöille. Voitteko kuvitella, kuinka nuo 600 tai 700+ työntekijää selvisivät ilman palkkaa 8 kuukauden ajan?
Mikko Paunio