Tänään onkin hyvä päivä muistella kansanvaltaa ja äänestämistä. Demokratia ei ole ollut meille suomalaisille aina itsestään selvä etu, joka on meille annettu ja varmistettu.
(Kuvassa mm. Kansanvaltuuskunnan johtaja Kullervo Manner.)
SDP:n puoluetoimikunnan jäsenistä ja sosialistisista ääriaineksista koostuva ”Suomen työväen toimeenpaneva komitea”, jonka puheenjohtajana oli Eero Haapalainen, teki tammikuun 27. päivänä päätöksen aseellisen kapinan aloittamisesta, mutta käytännön syistä kapinaa päästiin tekemään vasta seuraavana päivänä.
Vallankumousjuntta määräsi punakaartit –Työväen järjestyskaartin– pidättämään johtavat porvarilliset poliitikot, mm. senaattori P. E. Svinhufvudin. ”Toimeenpaneva komitea” edusti sosialidemokraattien jyrkkää siipeä, ja siihen kuului mm. demarikansanedustajia. Punakaartien yliesikunta toteutti annetun käskyn vasta seuraavana päivänä -28.01., joten porvarit ehtivät karkuun.
Eduskunnan piti kokoontua 28. tammikuuta, mutta se estettiin aseellisten kapinoitsijoiden toimesta. Muutama porvarillinen kansanedustaja pidätettiin. Demarit perustivat samana päivänä Kansanvaltuuskunnan johtamaan kapinaa. Kapina koki sittemmin surullisen lopun.
Että muistakaa äänestää tänään! -Ihan senkin takia, että 107 vuotta sitten joku kyseenalaisti demokratian.
Ei se ollut vallankumous, vaan ihmiskuntaan kuuluva sotimisinto kansalaisten kesken siitä, kuka pääsee valtaan.
Suurin syy sisällissotaan oli poliisitoimen romahdus. Se oli ollut venäläisten hallussa ja se loppui itsenäisyysjulistukseen. Rehellisä poliiseja olisi tarvittu.
Myös se avusti punaisia, kun saivat venäläisiltä sotilailta aseita. Valkoisia avusti Saksassa salaa koulutetut sotilaat. Sodan tulokset olivat kamalat, kun väestöstä tapettiin muutamassa kuukaudessa 1,5%, mikä on hyvin harvinaista. Espanjalta meni saman tuhoprosentin aikaansaamiseen 3 vuotta.
Kummatkin osapuolet valkoiset ja punaiset olivat tekevinään parasta tekoa suomalaisille. Paras teko olisi kuitenkin olut keskinäinen neuvottelu. Sovittelu ei ole vieläkään katsottu parhaaksi politiikaksi ainakaan ulkopolitiikassa ja ei ainakaan suurvaltojen kesken.
Myös vuonna 1918 vasurit äänestivät taktisesti.