Suomessa järjestettiin jälleen, niin kuin tapana on muidenkin vaalien yhteydessä, ”nuorisovaalit”. Nytkin osallistujia oli noin 95000. Tulos kertoo kiistattomasti noiden 15-18 vuotiaiden nuorten presidenttikisan suosikit.
Seppo Huhta
Voittajaksi selviytyi gallup-kärjessä oleva Alexander Stubb. Häntä kannatti 21,5 %:a nuorista, mikä on aavistuksen pienempi kuin gallupit ovat luvanneet hänelle ensimmäisellä kierroksella. Toiseksi nuoriso nosti Jussi Halla-ahon, jolle äänistä kertyi 21,8 %:a, eli eroa tuli Stubbin hyväksi 0,7 %, kun täysi-ikäisten gallupissa Stubb sai noin 10 % enemmän kannatusta kuin Halla-aho.
Haavisto oli hävitä Anderssonille
Pekka Haavisto sai nuorisolta 13,9 %:n kannatuksen, kun Li Anderssonin kannatus oli 12,2 %:a. Haaviston tapauksessa lukema tarkoittaa mm. sitä, että se on liki puolet pienempi kuin galluppien lupaamat luvut, ja Andessonin kohdalla lukema taas on gallpuppeihin verrattuna noin kaksinkertainen.
Vihreiden hokema ”Haavisto on nuorten ehdokas”, ei siis todellakaan pidä paikkaansa. Tälläista saattoi päätellä, kun Haavistolle järjestettiin tukikonsertti Helsingissä Tawastia-klubilla. Nimittäin 700 myynnissä olevasta lipusta saatiin kaupaksi 500, kun vuonna 2018 liput myytiin loppuun jo pitkälti ennen presidenttikonserttia, eli ”rock-Haaviston” ilosanomaa oli tullut vapaaehtoisesti kuulemaan liki kolmannes vähemmän kuin kuusi vuotta sitten. Jos tai kun nuo nuorisovaalit, ja Tawastia sekä Haaviston laskeva trendi gallupeissakin, antaa likimain pätevän ennusteen itse 12 päivän päästä käytävissä presidentinvaaleissa, niin voisi arvata, että Haavisto saa jota kuinkin 13-14 äänistä. Se ei tule riittämään toiselle kierrokselle.
Li Andersson on aina ollut suositumpi kuin puolueensa, ja on ainoa oikeasti nuorehko ehdokas näissä vaaleissa, Li on 36 vuotias, kun nuorison ehdokkaana mainostettu Pekka Haavisto on likempänä 70 vuotta: Hän täyttää maaliskuussa 66 vuotta. Iällä ei sinänsä ole merkitystä jos pää toimii, mistä Juho Kusti Paasikivi on hyvä esimerkki. Hän palveli kunniakkaasti Tasavallan presidenttinä vielä 85-vuotiaana.
Se mikä ei sovi yhteen totuuden kanssa, on tuo Haaviston markkinointi ikäkontekstissa. Fakta kun on, että vanhuuseläkeiän ylittänyt ei ole mitenkään päin ”nuorten” ehdokas. Sen tämä muutama päivä sitten käyty nuorisovaalikin osoitti. Tarkastellaan Haaviston uskottavuutta nuorten silmissä. Minulla on 16-19 -ikäiset kolme teiniä ja heidän kaverinsa, joiden mielipiteitä silloin tällöin tutkailen. -Haavisto siis julistaa olevansa suurikin lasten ja nuorten asioiden asiantuntija ja -ajaja. Mutta, kun tyypillä ei ole yhtään lasta, ja hän kuuluu sukupuolivähemmistöön. niin on ymmärrettävää, että nuoret kyseenalaistavat Haaviston ”huolen” ja kyvyt aidosti ymmärtää tämän päivän teinejä ja etenkään tyttöjä.
Harkimo räjäytti pankin
Harry Harkimo sai nuorten äänistä peräti 9,5 %:a, mikä on yli neljä kertaa enemmän kuin hänelle parhaimpiakaan lukuja tarjonneet gallupit ovat kertoneet. Syitä on monia: hän on erittäin tunnettu, hän on urheilumies, hän on naistenmies, hän ulkoiselta olemukseltaan rento, ja tuntuu puhuvan tosissaan ja paljon. Ja jostain kumman syystä se, että Harkimokin on täyttämässä tänä vuonna 70 ,ei näytä hänen suosiotaan rouhivan, päin vastoin.
Jutta on tuntematon, Olli on hajuton, mauton ja väritön
Jutta Urpilaisen saama äänimäärä nuorisolta kertoo, että nuoriso kokee hänet -ja ilmeisesti myöskin hänen teemansa- vieraiksi, eikä ainakaan kiinnostaviksi. Tämän päivän nuorisoa eivät näytä liikuttavan Afrikan ongelmat, niin kuin 60-luvun nuorisoa. Jutta itse on 90-luvun nuori. Ja hänet ehkä jopa -vaikkakin on kaunis nainen- mielletään ”tätimäiseksi” opettajaksi, mitä hän onkin siis ammatiltaan opettaja.
Urpilainen sai kannatusta nuorisolta vain noin neljänneksen, eli 5,7 %, kun tuorein SDP:n kannatus on noin 20 %:a. Luvalla sanoen, suuren puolueen ehdokkaan lukemaksi se on luokaton, vaikkakin on samaa suuruusluokkaa kuin Paavo Lipposen saama kannatus vuoden 2012 vaaleissa, mutta on sentään tuplat Tuula Haataisen kannatukseen verrattuna 2018 vaaleissa.
Olli Rehnin kannatuslukema oli samanvärinen kuin mieskin, eli harmaa, hyvin harmaa. Siis entisen valtapuolueen ehdokkaan tuki nuorilta jäi alle 5 prosenttiin: 4,9 %:a. Tulos on alle puolet Keskustan gallupkannatuksesta. Rehnin on kannatus gallupeissa taas on nyt noin 10 prosentissa, eikä sieltäkään totisesti nousta toiselle kierrokselle.
Siinä meni vanhat sekä nuoret samanlailla, -Aaltolan kannatus jämähtänyt
Mika Aaltola johti presidenttigalluppia (ketä voisin äänestää? 42 % ) reilu vuosi sitten. Nyt tuoreimmassa mielipdetiedustelussa kannatus oli 4 %:a. Jokseenkin saman kannatuksen -osapuilleen- Aaltola nimittäin sai nuorison äänistä, eli 3,8 %:a. On vaikeaa, että Aaltola nousisi toiselle kierrokselle, sitähän hän ei ollut lähelläkään myöskään nuorisovaaleissa. Vaikka millä mittarilla tahansa mittaisi, niin Mika Aaltola kuitenkin on tasavallan presidentin mitat täyttävä mies.
Sari Essayah ei vakuuttanut myöskään nuorisoa, sillä kannatus jäi 2,3 prosenttiin, mikä on sama lukema mitä gallupit ovat hänelle tarjonneet.
Kaiken kaikkiaan nuorisovaaleista voi todeta ainakin muutaman asian eli Haaviston kupla ”nuorison” ehdokkaana puhkesi, Halla-ahon kannatus on nuorten keskuudessa isompi kuin Perussuomalaisten tuki aikuisten joukossa. Stubbin saama äänimäärä myötäilee sekin galluppeja, tosin jos suomenruotsalaisten osuuden voisi riipiä pois Stubbin kannatuksesta, niin se olisi ollut noin 17 %:a. Tämä siksi, että RKP:lla ei ole omaa ehdokasta ja RKP:n kannatus on noin neljä prosenttia niin vaaleissa kuin gallupeissa-vuodesta toiseen.
Ruotsalaisessa kansanpuolueessa ei haluttu laittaa omaa ehdokasta, koska nyt ei ollut tarjolla sellaista valovoimaista tähteä kuin Elisabeth Rehn oli aikoinaan. RKP:n ehdokas olisi ollut ulkomaankuppaministeri Andres Adlercreutz, mutta tämä arkkitehdiksi kouluttautunut viiden lapsen isä ja aatelinen tuskin olisi saanut neljää prosenttia enempää äänistä ja kouluvaaleissa vielä vähemmän. Sitä paitsi Stubb täyttää kaikki RKP:n ehdokkaalle sopivat ehdot, paitsi että on kokoomuslainen. RKP:lle ei myöskään ole vähämerkityksellistä se, että jos äänistä meneekin myös osa Haavistolle, niin se on omiaan patoamaan Halla-ahon nousua toiselle kierrokselle. Jos nyt näyttääkin siltä, että ensimmäisenä toiselle kierrokselle lähdettäessä on Stubb, niin Halla-aho on nousemassa ohi Haaviston.
Tosin ilman Adlercreutziakin 11 presidenttiehdokkaasta kolme on ruotsinkielisiä. Ei voi muuta sanoa kuin, että tämä kielivähemmistömme on edelleen yli 100 vuotta sitten päättyneen sääty-yhteiskunnan jälkeenkin varsin hyvissä poliittisissa asemissa-talouden linnakkeista puhumattakaan.
Nuorisovaalit on upea suomalainen perinne, jota kantaa nuorisojärjestöjen keskusliitto Allianssi. Onneksi olkoon ja kiitokset heille. Perinne jatkukoon !
Pekka Kemppainen