Entinen Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö haluaa toistettavan 90-luvun keinotekoisen laman jälkeen tehdyt typeryydet: Yrittäjät ja kototaloudet uhrattiin budjetin vapaamatkustajien -turhan hallinnon- ja pankkien pelastamiseksi.
Valtionvarainministeri Iiro Viinasen (kokoomus) devalvaatiolla laukaisema lama -jota Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg oli itse luonnehtinut ”keinotekoiseksi lamaksi” -jo kauan ennen sen alkamista, vei omaisuudet noin 300 000:lta suomalaiselta, aiheutti n. 40 000 konkurssia, ja jätti tuhannet yrittäjät elinikäiseen ulosottokierteeseen -pois työelämästä.
Omaisuuden uusjako oli kansakunnan laajuinen. -Ja tämä kaikki tehtiin kaksivaiheisesti:
- Löysentämällä -VV-ministerin päätöksellä- rahapolitiikkaa, että halpaa lainarahaa oli saatavilla.
- Tekemällä talouspoliittinen äkkikäännös -Iiron devalvaatio- jolloin yrittäjät ja kotitaloudet syöksyivät vauhdilla päin seinää.
Pankit olivat tehneet itse itselleen luottotappioriski -ongelman kilpailemalla rahanjaosta hullun-kiilto silmissään. Kun yrittäjät ja asuntosäästäjät eivät pystyneet maksamaan lainojaan, joiden arvo oli sidottu valuuttakoriin, ja devalvaation myötä lainakulut nousivat yli maksukyvyn, heidät ryöstettiin:
Presidentti Mauno Koivisto (sos.dem.) johti joukkojaan ”presidentin oikeuspoliittisen seminaarin”, ns. Koiviston konklaavin, kautta. Presidentti määräsi oikeuslaitosta, että ”pankin ja asiakkaan riidassa, asia ratkaistaan pankin hyväksi”.
Pankkituki = yrittäjän tapporaha
Näinpä pankkituki, joka kattoi valtion varoista pankkien luottotappiot, rohkaisi pankkeja kaatamaan vakavaraiset ja maksukykyiset asiakkaansakin. -Näin myös tehtiin.
1991-laman syy ei ollut kysynnän romahtaminen tai lyhentyneet tilauskirjat, vaan yritysten lainanhoitokulujen hyppääminen sfääreihin VV-ministerin päätöksellä.
Niin mitä sitten tehtiin: Julkisia palveluja leikattiin, tulonsiirtoja vähintään jäädytettiin, hyvinvointivaltiota ajettiin alas. -Vain julkisen sektorin hallintohimmelit -turhien virkojen (puolue)läänitykset- säästyivät juustohöylältä.
Iiro Viinasen likaisen työn tekijäksi julkisen sektorin suhteen löydettiin v.1991 eräs Raimo Sailas. Leikkaukset kohdistuivat julkisiin palveluihin, virkakunnan suorittavaan osaan. Niihin aikoihin menetimme kokonaisia ikäluokkia suomalaisia erinomaisesti koulutettuja ja hyvin motivoituneita sairaanhoitajia. -He etsivät töitä mm. Britanniasta, joka otti heidät kiljuen vastaan. -He eivät ole tulleet takaisin.
Kun sairaalat sinnittelivät tingityllä henkilöstöllä, sairasosastojen välisestä hermeettisestä eristyksestä ei voitu pitää kiinni: Ainoana päivystävänä vuorossa oleva hoitaja joutui kutsumaan avukseen useampaa kättä vaativaan operointiin viereisen osaston ainoan hoitsun. -Juoksuvauhtia hiljentämättä osastojen välisellä bakteerinpitävällä rajalla suoritettu käsienpesu ei ehkä aina ollut niin tehokas, kuin papereissa lukee?
Minulla on ehdotus antibioottiresistentille sairaalabakteerille, -jos niitä ei ole jo nimetty:
Bacterus Raimo-Sailastus-et-Iiro-Viinanensis
Uutta 91-lamaa jo kyynikot odottelevat, eikä tälläkään kertaa ole kyse vientiteollisuuden kysynnän laskusta, vaan erinäisten finanssipoliittisten kepluttelujen vahinkojen kuittaamisesta veronmaksajien, kuluttajien ja kotimarkkinayritysten kustannuksella. Sähkölaskuissa osallistumme jo Fortumin ”dream-teamin” Venäjän-seikkailun ja myös Venäjän asialla Saksassa-juoksemisen tappioihin. Tappioihin syylliset eivät tietenkään mitään maksa.
Hyvinvointivaltion vaarantuminen ei ole nyt se kysymys: Hyvinvointivaltion romuttamisen 2.vaihe alkaa olla käsillä. 1991-laman ”hoito” on esikuvana:
Erkki Virtasen mukaan 90-luvun laman aikaiset leikkauslistat kannattaisi päivittää ja ottaa jälleen käyttöön
”Työ- ja elinkeinoministeriön entisen kansliapäällikön Erkki Virtasen mukaan 90-luvun laman aikaiset leikkauslistat kannattaisi päivittää ja ottaa jälleen käyttöön” otsikoi tottelevainen Suomen 2.suurin media. (Kannattaa muistaa, kuka maassa määrää: Se ei ole parlamentti, eikä media.)
Valtiovarainministeriön vuosiltaan Virtanen muistetaan hyvin nyt jo edesmenneen Raimo Sailaksen kanssa vaikutusvaltaisena työparina, joka muun muassa valmisteli useita leikkauslistoja 1990-luvun laman yhteydessä. (Verkkouutiset 13.01. 2024)
Tää on kyllä erikoinen ulostulo, -jopa Virtaselta: ”1990-luvulla talous saatiin kuntoon devalvaatiolla ja markan kellutuksella.”
Kerroin juuri, että koko ruljanssi alkoi Iiron devalvaatiosta. -Toki, se oli kupletin toinen säkeistö, -rahastuksen vaihe, -kun velkaa ottaneille oli ensin saatu koukku leukaan. En muuten ole huomannut ex-kansliapäällikön kiinnittäneen huomiota Sote-sirkukseen: Uuden hallinnoimisen tason rakentamiseen terveyssektoriin, joka muuten kärvistelee hoitajapulan kourissa. –Johtajista ei Suomessa ole pulaa.
Jos Virtasesta riippuu, ei ole pulaa jatkossakaan. Palveluiden kanssa voi olla toinen meininki. 
Luettavaa:
- Taloussanomat 13.01. 2024.
- Verkkouutiset 13.01. 2024: Ex-kansliapäällikkö Erkki Virtanen kaivaisi esiin 1990-luvun laman leikkauslistat,
Seppo Huhta
[…] Turhien byrokraattien heimopäällikkö haluaa -Sailaksen tapaan- uhrata julkiset palvelut hallintoh… […]