Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki tuli eilen framille Ukrainassa käytävää sotaa, ja myös Suomen NATO-jäsenyyttä kommentoiden. Professorin mukaan sodan syynä oli Ukrainan pyrkimys hakea jäsenyyttä, eikä Suomenkaan olisi pitänyt liittyä NATOon.

(Patomäki ei ole otsikkokuvassa, vaan taitelijaprofessori Kari Suomalaisen luoma mielikuvitushahmo.)

Professori Heikki Patomäki on eronnut Vasemmistoliitosta maaliskuussa 2022, -johtuen puolueen suhtautumisesta Suomen jäsenyyshakemukseen Pohjois-Atlantin puolustusliitoon NATO:oon. Tarkastelemme.

Heikki Patomäen perusteluihin voi syventyä Iltalehden (05.11. -linkki) uutisessa. Professori lähtee siitä, mistä moni vähemmän-oppinutkin erehtyy aloittamaan Euroopan turvallisuustilanteen analysoinnin: Jos/kun Venäjän itse itselleen määrittelemiä ns. turvallisuusintressejä loukataan, Venäjä on ikäänkuin syyntakeeton, eikä siltä voi vaatia asiallista käyttäytymistä. -Mutta ei paneuduta tähän, Patomäki avautuu Iltalehdessä.

Venäjän hyökkäyssodan alkua (24.02. 2022) -ja sitä edeltänyttä tilanteiden kulkua- uutisoineena muistan hyvin käydyt keskustelut, ja Turkin sekä Valkovenäjän välitysyritykset. Keskusteluja käytiin ja neuvottelijat tapasivat. Ettei mitään yhteisesti hyväksyttyä löytynyt, siitä saamme toivottavasti varmaa tietoa joskus, kun arkistot avautuvat. Kuva ei jääne niin simppelille tasolle, kuin millä professori Patomäki liikkuu.

Venäjä ja sopimusten pitäminen

Ukraina oli jo vuosia sitten saanut turvatakuita -takuut suvereniteetilleen ja alueellisille rajoilleen- mm. Venäjän ja länsivaltojen allekirjoituksilla. Sotaan oli niistä huolimatta jouduttu 2014 ja uudelleen 2022. Presidentti Volodymyr Zelenskij ehti vielä ennen Venäjän hyökkäyksen alkua ilmoittamaan julkisesti, että jos Ukrainalle löytyy uskottavat ja pitävät turvatakuut, NATO-jäsenyyden tavoittelusta voidaan luopua.

Tänään tiedämme, että Venäjän sotavalmistelut olivat olleet täydessä vauhdissa vähintään 1-2 vuotta ennen 24.02. 2022, joten Zelenskij puhui kuuroille korville. Venäjä ja sopimusten pitäminen, onkin jännä aihe, -mutta muut ovat jo sitä käsitelleet. Minsk-2:ta allekirjoitettaessa -sopimuksessa taistelut lopetettiin de facto-rintamalinjalle- Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti heti kynän paperista nostettuaan, ettei tämä sitten koske Debaltsevan kaistaa rintamalla.

Venäläiset iskivät Debaltsevasta vetäytyviä ukrainalaisia vastaan, siis yli sovitun demarkaatiolinjan, ja alueella joka Minskin paperin mukaan jäisi Ukrainalle. Sopimus oli siis kuollut jo ennen kuin Putin sai kynän takaisin taskuunsa. -Tähän kokemukseen nähden meneillään olevan konfliktin rauhanneuvottelujen tuloksettomuus ei ketään yllätä.

Patomäki kuitenkin -ei mitään oppineena eikä mitään unohtaneena- elättelee toiveita, että jos Venäjälle annetaan jotakin, ”karhu rauhoittuu”.

Vasemmistoliitto, NATO ja Venäjän sodat

1990-luvulla perustettu Vasemmistoliitto mielletään erään tietyn perinnön kantajaksi. Sen edeltäjäpuolueet muistetaan korostetusta sitoutumisesta ”rauhantyöhön”, joka valitettavan usein kätki  Neuvostoliiton (sota-)intressien ajamisen, ja silmien sulkemisen sen ihmisoikeusrikkomuksilta. Tämän perisynnin kantajalle turvallisuuspoliittisen orientoitumisen 2000-luvulle on täytynyt olla erityisen haasteellista.

Vasemmistoliitossa olikin käyty keskustelua turvallisuuspoliittisen asennoitumisen päivittämisestä jo 2000-luvun alusta alkaen. Aloitteellisia olivat olleet mm. eräät nais-kansanedustajat ja puolueen silloinen puheenjohtajakin. Viime vuosituhannen juoksuhaudoissa yhä kököttävien vanhoillisten vastakampanjasta jäi elämään slogan ”nato-kiimaisista naisista”, joka kertoo enemmän keksijänsä (mainitaan tuonnempana) kieroutuneesta suhtautumisesta naisiin, kuin herjaamisen kohteista.

”Näkymätön puolue-apparaatti”

Puolueesta 2006 ovet paukkuen lähtenyt puheenjohtaja (1998–2006)  ja puolueensa valovoimaisin hahmo,  Suvi-Anne Siimes, kertoi havainneensa puoluetta johtaessaan, että puolueen sääntöjen mukaisen päätöksenteko-menettelyn ulkopuolella, näkymättömissä, piilee toinen apparaatti, joka todellisuudessa johtaa puoluetta, -ja ohittaa itselleen ei-mieluisat päätökset. Virallisissa kokouksissa päätetyt asiat eivät välttämättä toteudu, kun joku näkymätön päättääkin toisin. (Suvi-Anne Siimes: ”Politiikan julkisivu” Otava 2007)

Siimes nimesi pitkäaikaisen kansanedustajan ja euroedustajan Jaakko Laakson tämän salaisen valtakoneiston operatiiviksi, mikä ei yllättänyt ketään politiikkaa 70-luvulta alkaen seurannutta. Jos 70-luvulla ei olisi jo nimetty kansliapäällikkö Perttustahämmästyttäväksi hämähäkiksi”, tietäisimme kenelle nimitys kuuluu.

SKDL-Vasemmistoliitto -jatkumon kahdet juuret löytyvät -jos sallitte yksinkertaistamisen?- 40-luvulla maanalaisuudessa tai Moskovassa sinnitelleestä SKP:stä (Suomen kommunistinen puolue) ja eduskunnan (sosialidemokraattisesta) ”rauhan oppositiosta”. Molemmat porukat löysivät toisensa sodan jälkeen samasta puolueesta, SKDL:stä. -Mutta heidän maailmansa eivät koskaan kohdanneet: Vakoilu ja byrokraattinen kähmäily, ja järjestödemokratia ja eduskuntatyö ovat kuin eri planeetoilta.

SKP:n surullisen-kuuluisa puolueriita 1970-80 -luvuilla, ja Suvi-Annen kohtaamat vaikeudut ovat tätä perua. -Kun Moskovan käskyjä noudattaneet, ja konspiratiivisuuteen kasvaneet, puoluekaaderit eivät oikein koskaan oppineet demokratian pelisääntöjä, eivätkä kunnioittamaan kansanvaltausuutta elupäätään. -Eivät valtakunnanpolitiikassa, eivät oman puolueensa järjestötyössä. -Tämän perinteen ”soihdunkantaja” -ihan tälle vuosituhannelle asti, voitteko kuvitella!- oli tämä Siimekselle vaikeuksia tuottanut Jaakko Laakso.

KGB-agenttina (koodinimi: Jan, Stasin tiedostoissa Mantel) useasti mainitun Laakson karkotti Vasemmistoliiton liepeiltä puolueen nykyinen puheenjohtaja Li Andersson. (Hyvin tehty!)

Uutiselle aiheen antanut Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki ymmärsi lähteä itse -keväällä 2022- kun Vasemmisto teki reippaan turvallisuuspoliittisen ratkaisun, ja asettui NATO-jäsenyyshakemuksen jättämisen kannalle.

Puolueen puheenjohtajan, Li Anderssonin, poliittinen taito yllätti politiikan tarkkailijat, kun puolueensa eduskuntaryhmä antoi NATO-äänestyksissä kansanedustajille omantunnonvapauden, -äänestää siis sai hallituksen esitystä vastaan, jos siltä tuntuu. Loistava peli-liike: NATO-foobikoilta vedettiin matto alta, -ja heidän harvalukuisuutensa jäi eduskunnan pöytäkirjoihin. -Eikä päästy urputtamaan ”pakko-natotuksesta”, kuten lienee ollut aie? NATO-jäsenhakemusta vastusti isossa salissa vain 5 vasuria, ja Ano Turtiainen. (Hyvässä seurassa on aina kliffaa!)

Mahdolliset YYA-kauden fossiilit muissa puolueissa -erityiseen demareissa– joutuivat myös suhtautumaan tilanteeseen, jossa saattaisi joutua ”entisistä kommareista” vasemmalle. Kun eduskunnan vasemmistopuolueiden pääosan asettuminen jäsenyyshakemuksen puolelle oli ratkaiseva seikka -myös hallituskriisin välttämiselle-, meillä on nyt tiedossa henkilöt joille kiitokset voi osoittaa.

Ovatko YYA:n ja ”naapuri-yshtävyyden” viimeiset Bitter-Einderit nyt kaivaneet esiin sotakirveensä, -se jää nähtäväksi.

Pekka Kemppainen 06.01. 2024

Luettavaa:

7 thoughts on “NATO-vastustajien liikekannallepano yltää jo pahnanpohjimmaisiin”
  1. Ihan kuin lukisin kokoomuksen lobbari skeidaa muutaman kerettiläisen kera. Meneekö täällä oikeastaan mikään kommentti läpi vai onko itsesensuuri muodissa niin kuin vanhoina hyvinä aikoina.

    1. Sun kommenttis meni läpi nostalgisista syistä: Kaipaan niin tätä tiettyä 70-luvun stalinistien No-NATO -jargonia. -Vaikkei siinä ollut järjen hiventäkään, niin tiettyä tahatonta komiikkaa. -Kuin vanhoina hyvinä aikoina.

  2. Putinin propagandan mukaan Natoon liittymisen estäminen oli sodan syy tai yksi merkittävistä syistä. Tosiasiassa Putin tietää itsekin, että Nato ei ole uhka Venäjälle. Nytkin Venäjän Nato-rajojen varuskunnat ovat liki tyhjinä miehistä ja kalustosta, jotka on viety Ukrainaan.

    Ainoa, mikä Putinia ärsyttää Nato-naapureissa on, että niitä ei voi pompottaa Venäjän pillin mukaan, kuten ennen Suomeakin pompottivat.

  3. USA se vasta vastuuttomasti käyttäytyykin ja ympäri maailmaa. Tätä ei niin kuin huomata millään.

    1. On aina naiivia kuvitella, että USA olisi en pahempi kuin Venäjä (pienvalta) tai Kiina. Kyseessä on vain se, että USA:lla on rahkeita toimia pitkin maailmaa tavalla joka näkyy. Venäjällä oli NL:n aikaa kokolailla rahkeita ja niinpä sitten näkyikin jossain määrin toimia oman vaikutusvallan lisäämiseksi kaikin keinon. Kiina toimii jo ahkerasti pitkin maailmaa, mutta heidän sotilaallinen kykynsä on vielä kasvamassa. Kyllä Kiina lähettelee armeijaansa sinne tänne, kunhan vahvistuu ensin. Maailmalla isot taistelevat vaikutusvallasta kaikin keinoin, kukin voimavarojensa rajoissa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *