Kommunistisen Kiinan levittäytyminen Etelä-Kiinanmerellä muiden talousvyöhykkeille alkoi jo 1990-luvulla, ja kiihtyy kansainvälisen yhteisön jättäessä kiinalaisten aggression huomiotta. Tarkastelemme.
Kiinan ensimmäinen siirto oli Mischief Reef -riutalle asettuminen, joka sattui olemaan Filippiinien talousvyöhykkeellä Etelä-Kiinanmerellä (SCS). Kiina, kuten Venäjä Barentsinmerellä, kuten Turkki itäisellä Välimerellä, kuten nyt viimeksi Venezuelan kommunistinen hallinto Etelä-Amerikan Atlantin-rannikolla, tulkitsevat kansainvälistä merisopimusta omalla mielivaltaisella tavallaan, tai jättävät kokonaan huomiotta.
Etelä-Kiinanmeren merenpohjan, kuten muutkin merialueet, jakavat -kansainvälisten normien mukaan- rannikkovaltiot keskenään, niin että kukin saa uloimmasta oman territorionsa kuivasta maasta (rannikosta tai saaresta) mitattuna naapurivaltion vastaavaan kohteeseen keskiviivan mukaisesti. -Mainitut valtiot haluavat tässä asiassa kikkailla, eivätkä noudata sopimusta.
Islamistipresidentti Recep Tayyip Erdoganin aikana Turkki on vaatinut Aegeianmeren pohjaa jaettavaksi ilman että Kreikalle kuuluvia saaria huomioidaan. -Alueella arvellaan olevan luonnonrikkauksia, tietysti. Samaa Erdogan yrittää Syyrian ja Kyproksen merialueiden suhteen. Erdo puuhailee myös Libyan itäosaa hallitsevan paikallisen sotaherran kanssa, saadakseen Turkin hallintaan itäisen Välimeren öljy- ja kaasukenttiä.
Terroristijärjestö-Hamasin kontrolloima Gazan kaista antaa myös option merenpohjaan. -Ilmankos Erdo ”tuomitsee” Israelin, aina muistaessaan. Rauhan, ja YK:n ehdottaman ns. kahden valtion mallin, toteutuessa Palestiinalla (=Gaza ja Länsiranta) olisi siis taloudellinen perusta öljytuloissa. -Joku toivoo, että nämäkin rahat käytetään jihadiin.
Barentsinmerellä Venäjän ja Norjan välistä talousvyöhyke-rajaa neuvoteltaessa ei em. keskiviivaperiaate kelvannutkaan venäläisille, vaan vetivat hatusta tai jostakin mielivaltaisen ”sektoriperiaatteen”. Kansainvälinen juridiikka ei sellaista tunne, eikä siitä ole ennakkotapauksia.
-Mutta palataan Kiinaan: Keinotekoiset saaret aluevaltauksen välineinä
Kun Yhdysvallat sulki 1990-luvulla sotilastukikohtansa Filippiineillä, kiinalaiset kommunistit kokivat hetkensä tulleen: Mischief Reefin vain laskuvedellä hät’hätää näkyvissä olleille koralliriutoille ilmaantui kiinalaisia ruoppaajia, jotka herkästä ympäristöstä piittaamatta alkoivat kauhoa koralleista kasoja, joita Kiina sitten väitti omistamikseen saariksi, jotka ”aina” olivat kuuluneet Kiinalle.
Törkeiden ympäristövahinkojen hinnalla pykätyille luodoille ilmaantui nopeasti Kiinan armeijan rakenteita: Laitureita, bunkkereita, tutka-asema ja it-pattereita. -Sitten Kiinalle kelpasikin keskiviiva reviirien määrittelyn perusteeksi.
2010-luvun alussa kinalaiset tekivät samat temput Scarborough Shoal -matalikolla, joka sijaitsi Filippiinien talousvyöhykkeellä. Filippiinien hallitus vei asian Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen välimiestuomioistuimeen Haagissa, ja uusi puolustussopimuksensa Yhdysvaltojen kanssa.
Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte (v.2016-2022) suuntautui mieluimmin yhteistyöhön Kiinan, kuin Yhdysvaltojen kanssa, mutta Kiina ei palkinnut ystävällisyyttä. Kiinalaiset pitivät kiinni saaliistaan, ja alkoivat häiritä Filippiinien merivartioston alusten ja myös kalastusalusten liikkumista anastamillaan vesillä. Viime vuonna Duterte vaihtui Ferdinand Marcos Jr:iin, mutta Kiinan käyttäytyminen ei muuttunut.
Kommunistinen Kiina katsoo omistavansa 85,7% Etelä-Kiinanmeren (SCS) merialueesta, ja jos kiinalaista kuivaa maata ei ole omistusvaatimuksen tueksi, se tehdään nopeasti rakennetun kiinalaisen ruoppauskaluston avulla.
YK-tuomioistuimen päätös v.2016 ei yhtään hillinnyt kiinalaisten nälkää.
Filippiinien entisen korkeimman oikeuden apulaistuomari Antonio Carpion mukaan Kiinan vaatima alue peittää 80 prosenttia Filippiinien talousvyöhykkeestä (EEZ), joka käsittää 381 000 neliökilometriä merialuetta.
Valtaustoiminnallaan Kiina loukkaa, paitsi Filippiinien, myös Vietnamin, Brunein ja Malesian oikeuksia merialueeseen.
Kiina väitti alkuun, että se perustaa keinotekoisille saarille sääasemia. Sillä verukkeella kommunistit miehittivät Fiery Cross Reef -riutan vuonna 1987. Sinnepä ilmaantuikin vuosina 2014–2015 270 hehtaarin saari, ja -yllätys yllätys- sotilastukikohta, jonka lentokentän kiitorata on 3km. Satamakin on sitä luokkaa, että Airiston Helmen omistaja, liikemies Boris Melnik, näkee sellaisia vain unissaan. -Toki, samaa tarkoitusta palvelee.
Vuonna 1995 Kiinan valtaamalle Mischief Reefille ilmestyi ”kiinalaisten kalastajien suojia”: 590 hehtaarin keinosaari, jossa oli ilma- ja laivastotukikohta. Vuoden 2017 jälkeen Kiinalla oli jo -paitsi Mischief Reefillä myös Fiery Cross Reefillä ja Subi Reefillä (Spratly-saarilla)- ilmeisen sotilaallisia betonirakenteita (66 jalkaa kertaa 33 jalkaa) joissa on avautuva katto. Nämä rakenteet sopivat hyvin Kiinan HQ-9-ilmatorjuntaohjuksille, joiden nopeus on 4,2 Machia ja toimintasäde 200 kilometriä. Kiinan tavoittelemasta merialueesta on siis suuri osa Kiinan tutkavalvonnan ja ilmatorjunnan ulottuvilla.
”Kiinan hallinnassa oleva Scarborough Shoalin ilma- ja laivastotukikohta saa kuitenkin tutkapeittonsa valmiiksi koko Etelä-Kiinan merellä 200 kilometrin säteellä olevien ilmatorjuntaohjusakkujen tukemana”, kirjoittaa Carpio. Kiinan keinosaari-tukikohtiin voidaan arvion mukaan sijoittaa yhteensä 72 hävittäjää ja 15 pommikonetta, kuljetuskoneita ja tarvittavat huolto- ja tankkaus-maapalvelut.
Niin mitä Kiina nyt?
Sääntöperustaisen, YK:n ja Ety-järjestön kautta ristiriitoja sovittelevan, maailman vaipuessa par’aikaa menneisyyteen alueiden haltuunotto sotaisin keinoin on jälleen saamassa (käytännön) legitimiteetin, se jolla on aseistettu joukko jollakin alueella, voi katsoa olevansa sen ”laillinen” omistaja. So it goes.
Jos kertaamme, ketkä ovat kunnostautuneet muiden valtioiden meri- ja maa-alueiden hamuamisessa, meille näyttäytyy jonkinlainen roistovaltioiden blokki. Kas, -nehän esiintyvätkin jo kansainvälisissä kiistoissa toinen toisensa tukena.
Luettavaa:
- Inquirer 04.12. 2023,
- GIS.Reporting 04.12. 2023,
- Trade Finance Global 02.11. 2029,