Suomalainen koulu ja suomalaiset oppilaat nousivat maailmanlaajuisen ihmettelyn ja kunnioituksen kohteiksi, kun OECD-maat alkoivat vertailla oppimistuloksia: Hyvänä ykkösenä tuli maaliin pieni Suomi, -yllättäen kaikki, ja myös itsensä. Mutta sen jälkeen…
(Kuvaan on käytetty aineistoa vuodelta 2018. Liitteenä alempana VNK:n videolähetys PISA-esittelystä tänään. )
Hienot tulokset lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä ovat saavutus, johon kukaan ei helposti yllä, -ja joka lupaa hyvää kyseisen kansakunnan tulevaisuudelle: Hyvinvointi, talouskasvu (edellisen edellytys) ja menestys hankitaan nimenomaisesti juuri näillä osaamisalueilla. -Muu on taakkaa (nyt sanoin ilkeesti!) joka kustannetaan sillä, mitä edellä mainituilla osaamisilla hankitaan.
No, toki ”taakka” ei ole hyödytöntä, eikä laidan yli heitettävää, mutta on asioita, jotka kasvattavat resursseja, ja asioita jotka syövät sen mitä muilla sektoreilla luodaan ja kerätään.
Lehti esitti kysymyksen edellisen vaalikauden hallituksen opetusministerille, Li Anderssonille. Ikävää sanoa, mutta vastaus oli odotettu, ja jo ennen kuultu: Leikkaukset koulutuksesta kiihdyttävät alamäkeä.
”Pidän erittäin tärkeänä, että nykyisessä hallitusohjelmassa on mukana oppimisen tuen kokonaisuudistus, jolla pystytään toivottavasti vastaamaan heikosti pärjäävien oppilaiden tarpeisiin nykyistä paremmin”, sanoi Andersson lehdelle (05.12.).
Leikkauksien syyttäminen kaikesta on vasemmiston vanha mantra, eikä voi kiistää, ettei se usein osu kohteeseen, ja vaikkei osuisikaan, se vakuuttaa kuulijat. -Siinä Andersson on oikeilla jäljillä, että koulutus on aivan väärä kohde säästää, ja niin hankitut ”säästöt” voivat aiheuttaa kumulatiivisia kustannuksia toisaalla, eikä tulos ole budjetin menopuolta pienentävä, vaan jopa päinvastainen.
Vilkaistaanpa, mitä kouluissa on tapahtunut
Li Anderssonin opetusministerikautena aiemmin jo alkanut PISA-vertailussa näkyvä tulosten heikentyminen jatkui, -kuten jatkuu hänen seuraajansakin kaudella. -Muut eivät edenneet meidän ohitsemme, me suomalaiset taannuimme. Toki, ei yhdellä vaalikaudella ihmeitä tehdä, mutta ongelmien havaitseminen, tunnistaminen ja niihin puuttumisen ottaminen pöydälle voidaan tehdä, tai jättää tekemättä.
Li:n vahtivuorolla kouluissa jouduttiin aiemmin melko harvinaisen ongelman eteen: Koulujen työrauha on radikaalisti häiriytynyt. -”Häiriytynyt” on liian lievä ilmaisu: Koulujen pihoilla heiluvat puukot, tilanteisiin joudutaan kutsumaan vartijoita ja poliisejakin, ja melu luokassa saattaa vakavasti häiritä oppishaluisten koululaisten työrauhaa.
Toki, PISA-alamäkeen on monia syitä, mutta puhutaankos niistä kaikista? Muut toimenpiteet muissa asioissa saattavat jäädä tuloksettomiksi, jos oppimisrauhaa ei turvata.
Kun arvostelet nykyisen ”leikkaus-hallituksen” oletettua säästöpolitiikkaa, olethan jättänyt pöytääsi puhdistaessasi seuraajallesi kattavan yhteenvedon koulujen häiriö- ja kouluväkivalta-tilanteesta? Sinun aikanasi, Lissu, tämä ongelma ilmaantui.
On kysymys muustakin, kuin budjettileikkauksista ja priorisoinneista, -ja hyvin vakavasta asiasta. 
Luettavaa:
- Iltalehti 05.12. 2023: Kammottava romahdus Suomen Pisa-tuloksissa – Näin kommentoi ex-opetusministeri Li Andersson: Edellisen kauden opetusministeri Li Andersson (vas) on huolissaan lapsiperheköyhyyden kasvun vaikutuksesta oppimiseen.