Toyota on nykyään maailman suurin autonvalmistaja 10 miljoonan uuden auton vuosituotannolla. 10 miljoonan uuden auton tavoite saavutettiin vuonna 2012, samana vuonna kun Toyota ilmoitti valmistaneensa maailmanmarkkinoille siihen mennessä 200 miljoonaa autoa. Toyotan historian tuntien ei ole yllätys, että merkki on päässyt siihen asemaan automarkkinoilla jossa se tänä päivänä on. Automarkkinoilla ei merkitse niinkään yrityksen koko kuin innovatiivisuus ja kyky luoda lisäarvoa.
Kangaspuista moottoriteille
Toyotan tarina lähti liikkeelle Japanissa vuonna 1894 kun Sakichi Toyoda kehitti Japanin ensimmäiset koneistetut kangaspuut, innovaation josta tuli maan tekstiiliteollisuuden mullistanut keksintö. Vuonna 1918 syntyi Toyoda Spinning and Weaving-nimeä kantanut yritys ja kuusi vuotta myöhemmin poika Kiichiro Toyoda auttoi isäänsä luomaan automaattisen kutomakoneen. Vuonna 1926 syntyi yhtiö Toyoda Automatic Loom Works. Myöhemmin yhtiö sai nimen Toyota Industries.
Kiichiro matkusteli 1920-luvulla ahkerasti Euroopassa ja Yhdysvalloista ja kiinnostui automarkkinoista. Sakichi möi patentin automaattiselle kutomakoneelle ja tienasi noin 150 000 euroa. Saatiin alkupääoma perustaa vuonna 1937 Toyota Motor Company Kiichiron ohjauksella. Vuonna 1934 oltiin jo kehitetty ensimmäinen Toyotan moottori joka jäljitteli Chevroletin vuoden 1933 mallia ja vuonna 1936 kehitetty ensimmäinen henkilöautomalli, Toyota AA. Yhtiön nimi Toyoda vaihdettiin muotoon Toyota, sillä Toyota on japaninkielessä yksinkertaisempi kirjoittaa ja sen japanilainen kirjoitusasu viittaa onnennumeroon kahdeksan.
Numero toi Toyotalle onnea Toisen maailmansodan jälkeen: se pääsi nauttimaan Japanin ja Yhdysvaltain liittolaisuudesta joka tarjosi näkymät Yhdysvaltain autonvalmistukseen ja muuhun teollisuuteen. Nimi Toyota valittiin myös erityisesti Yhdysvaltain suurmarkkinoiden tarpeisiin. Samalla syntyi johtamisfilosofia The Toyota Way ja myöhemmin Toyotan tuotantojärjestelmä Toyota Production System.
1960-luvulla Toyota toi Japanissa alati kasvavan keskiluokan markkinoille automallin Toyota Corollan. Corollasta tuli kaikkien aikojen menestynein automalli jota on myyty vuodesta 1966 vuoteen 2021 yli 50 miljoonaa kappaletta, 12. sukupolvessa. Vuonna 1965 Toyota toi Yhdysvaltain markkinoille mallin Toyota Corona joka oli paranneltu versio epäonnistuneesta Toyopet sedanista, mallista jolla oli liian korkea hinta riittämättömään hevosvoimaan nähden.
Toyotalla on ollut myös muita hyvin menestyneitä automerkkejä: mm. Prius, Avensis, Hilux, iQ ja Auris. Viimeisimmässä J.D. Powerin yhdysvaltalaistutkimuksessa luotettavimmista autoista parhaiten menestyi Toyotan premiumauto Lexus.
Toyotan tuotantojärjestelmä – japanilaista insinööritaitoa
Toyotan tuotantojärjestelmässä yhdistyvät ajatusmallit, teemat ja tekniikat jotka muodostavat yhdessä tuotannon sosio-teknisen järjestelmän. Kiichiron lisäksi toimintamalleja suunnittelivat Taiichi Ohno, Shigeo Shingo ja Eiji Toyoda. Tuotantojärjestelmässä keskeistä on laadunvalvonta jokaisella tasolla pyrkimyksenä parantaa jatkuvasti prosessia ja poistaa kaikki hukkatyö. Jokaiselle tuotannon kehittäjälle annetaan tarkoin määritellyt vastuualueet ja kannustetaan jokaista parantamaan kokonaisuutta tuotannon alusta loppuun. Just-In-Time (JIT) on tuotannonohjausstrategia jossa pyritään parantamaan tuotantoprosessia kokonaisuutena: perusideana on toimittaa tarvittavia raaka-aineita tai tuotteita seuraavaan työvaiheeseen tai asiakkaalle vasta silloin kun niitä tarvitaan ja vain siinä määrin kuin niitä tarvitaan.
JIT-menetelmää on myöhemmin käytetty yleisesti kaupassa tai varastoinnissa tehostamaan varaston kiertonopeutta, ideana vähentää aikaa joka käytetään materiaalin varastointiin sekä pienentämään varastokustannuksia. Se ei kuitenkaan sovellu yrityksille jotka pyrkivät vähentämään logistiikan ympäristökustannuksia ja joille on edullisempaa toimittaa kerralla suuria volyymeja tavaraa keskusvarastoille ja siitä asiakkaille.
Toyotan kehittäjistä Shigeo Shingo loi poka yoke-järjestelmän jossa pyritään saavuttamaan äärimmäinen saavutettavissa oleva taso ns. nollavirhetaso. Poka yoke- järjestelmä tutkii sekä kone- että ihmisperusteisesti virheiden alkuperän sataprosenttisesti. Järjestelmä sisältää jatkuvia tarkistuksia prosesseissa jotta kaikki epänormaaliudet voidaan havaita ajoissa, sekä järjestelmän itsetarkistuksina että ihmisperusteisesti. Järjestelmä tarjoaa reaaliaikaista tietoa virheistä toisin kuin pitkän kierron tuotannonvalvontaprosessi joka perustuu lopputarkastukseen. JIT-malli, TPS-järjestelmä kokonaisuudessaan ja Toyotan insinööriosaaminen sinänsä on tarjonnut jälkipolville paljon tietoteknistä taitoa niin tutkimukseen kuin soveltavaan työhön eri aloille.
Tulevaisuus
Toyota panostaa tulevien vuosien malleissa erityisesti hybridiautoihin vaikkei vetyteknologiakaan ei ole poissuljettua kuten Mirai-mallin lanseeraus on osoittanut. Toyota on julkistanut vuonna 2015 Environmental Vision 2050-ympäristötavoiteohjelman jossa se sitoutuu vähentämään tuotteiden hiilidioksidipäästöjä 90 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Kun perusta on kestävä on mahdollista rakentaa menestystä myös jatkossa.
Sanna Onkamo
Pekka Kemppainen