Heinäkuussa tutkintavankeuteen otetulla venäläisellä sosiologilla ja valtiotieteilijällä on kontakteja Suomeen, ja hänen näkemyksistään oltiin meillä kiinnostuneita vajaat neljäkymmentä vuotta sitten, Neuvostoliiton lipuessa kohti surkeaa loppuaan. Tänään hänet on julistettu ”ulkomaiseksi agentiksi”, ja on Venäjän tuomiolaitoksen sanktioiden kohteena.
Venäjän federaation oikeusministeriö määritteli 6. toukokuuta 2022 venäläisen sosiologin ja valtiotieteiden kandidaatin Boris Kagarlitskin ulkomaiseksi agentiksi. Viime heinäkuussa tuomioistuin Syktyvkarissa määräsi hänet kahdeksi kuukaudeksi tutkintavankeuteen ”terrorismin oikeuttamisesta” mielipidekirjoituksessa. Rikosilmoituksen Kagarlitskia vastaan oli tehnyt turvallisuuspalvelu FSB.
Ennen kuin jatkamme oikeusprosessin tarkastelua, palaamme vuoteen 1991. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri ja maan pääministeri Mikhail Gorbatshov oli aloittanut pitkään viivästyneet uudistuskampanjat pelastaakseen maansa valtiollisen järjestelmän sortumiselta. Käytettiin sanoja glasnost (avoimmuus) ja perestroika (uudistuminen) kuvaamaan sitä, mikä oli väistämättä tehtävä, -ja antamaan neuvostokansalaisille toivoa, että asiat ovat muuttumassa.
Neuvostoliittoa oli yritetty uudistaa ennenkin: Puoluejohtaja Nikita Hrutshov oli ottanut rohkean askeleen 1950-luvun alussa, paljastaen stalinismin rikokset, ja pyytäen kansaa luottamaan uudelleen johtajiin. Tätä vaihetta kutsuttiin monilla nimillä. ”Suojasää” oli yksi, ja osuva, -ja älymystölle kaikkein tärkein.
Hrutshov paljasti salaisessa puheessaan 22. puoluekokouksen edessä -toki ilman kansainvälisiä vieraita- edeltäjänsä Josef Stalinin rikokset, ja miljoonien neuvostokansalaisten kärsimykset. Kerrotaan erään kokousvaltuutetun lähettäneen puhujalle kirjelapun: ”Mitä te, toveri Hrutshov, teitte silloin?”. Nikita, saatuaan kokousvirkailijalta lapun, luki sen ääneen. -Ja jatkoi kysymyksellä: ”Pyydän viestin lähettäjää nousemaan seisomaan.” Kun kukaan ei liikahtanutkaan, Hrutshov jatkoi: ”Tein samaa kuin te nyt, toveri Tuntematon.”
Pelko
Neuvostoliitto oli järjestelmä, joka perustui konformismiin (myötäilyyn) ja pelkoon. Sen purkaminen oli hyvin vaikeaa, -kuten diktatuurien yleensäkin. Hrutshev oli oikeaan aikaan liikkeellä, mutta hänen tekonsa jäivät puolitiehen. Hänen seuraajansa saattoivat helposti lipua takaisin vanhaan meininkiin, uskaltamatta uhmata menneisyyteen takertuneita, -jollaisia kuullemma on vielä tänäänkin, -ja suomalaisessakin vasemmistossa.
Nuoren ja dynaamisen Mikhail Gorbatshovin päästessä puolueen ja valtion johtoon 1980-luvulla vuosikymmeniä viivästyneet uudistukset näyttivät pääsevän käyntiin, mutta ne olivat jo auttamattomasti myöhässä. Puolueen, NKP:n, valtablokit antoivat hänen yrittää, vaikkeivat ehkä pitäneet hänen ideoistaan. Valtio hoippui jo tuhon partaalla.
Gorba lupasi neuvostokansalaisille uutta aikaa ja vapauksia, hymyili naapurimaille, ja asiat näyttivät alkavan muuttumaan. Katkeruus kuitenkin kasautui apparatshnikkien (koneiston miesten ja naisten) keskuudessa, ja elokuussa 1991 nähtiin vastareaktio: Suomalaisellekin poliittiselle luokalle -ja idänkaupan miehille- hyvin tuttu Gennadi Janajev kavereineen kaappasi vallan Gorban lomaillessa Sotshissa.
Janajev, suomalaisille poliittisille broilereille tuttu lupsakkaan-hauska ”Janatuinen”, epäonnistui vallankaappauksessaan surkeasti, Venäjän FSNT:n johtaja Boris Jeltsin puhui kansalle panssarivaunun päältä, ja vallankaappaus lässähti antikliimaksiinsa. Näiden tapahtumien aikana silloinen nuori yliopistomies Boris Kagarlitski oli Helsingissä.
Neuvostojärjestelmän paljastuessa sekä huijaukseksi että voimattomaksi, suomalainen vasemmistoälymystö näytti löytäneen uudelleen 1970-71 kadottamansa älyllisen keskustelun. -Upeeta, mutta lyhytaikaista. Maailmankuvan rakennuspalikat piti saada uuteen järjestykseen, ja ympäröivä todellisuuskin piti jollain tapaa huomioida. Gorban uudistuskampanjat olivat olleet tervetullut herättäjä ”70-lukulaisuuden” henkisestä stagnaatiosta, mutta elokuun alussa 1991 Gorba oli kaappaajien eristämänä loma-asunnossaan. Juntta salasi kaappauksen maailmalta, väittäen Gorban sairastuneen.
”Parane pian, Gorba!”
Neuvokkaat älyköt keksivät postikorttikampanjan: ”Parane pian, Gorba!” Oli toive, että janajevilaiset nujerretaan, ja Gorbatshov pääsee taas puikkoihin. -Silloin sosialismin uudistuminen jatkuu, Neuvostoliitto säilyy, eikä suomalainen vasemmisto-intelligentzija joudu porvarien pilkan kohteeksi.
Janajevin kaappausta vastaan osoitettiin mieltä Helsingissäkin, aurinkoisessa loppukesän säässä. Em. postikortteja jaeltiin ja otettiin vastaan, ja lähetettiin Kremlin osoitteella neukkuihin. Joku oli painattanut -vain parin askeleen päässä Senaatintorista olleessa painossa- lennäkin, hauskalla otsikolla: ”Kommunistit kaappasivat vallan Neuvostoliitossa”. Siellä torilla seisoi muiden mukana Boris Kagarlitskikin.
Kagarlitski näkyy kuuluneen Gorban uudistuksiin toivonsa laittaneeseen venäläiseen yliopistoväkeen. Hän kirjoitti reaaliajassa ympärillään kuhisevasta prosessista, maltillisen reformistin näkökannoin. -Sehän sopi suomalaisille älyköille: Harppaus heidän 70-luvun arvoistaan ei ollut liian pitkä. Imeskeltiin jo sanoja: ’Neuvostoliitto ei ollut oikeaa sosialismia’.
Kolmen päivän vallankaappaus siis hiipui, Gorba pääsi takaisin, -vain osoittautuakseen puolinaisten tekojen mieheksi, -hänkin. Gorban yrittäessä kukistaa Baltian itsenäistymistä, Venäjän Federatiivisen Sosialistisen Neuvostotasavallan johtaja Boris Jeltsin ilmoitti valtionsa eroavan NL:sta. Neukkula lopetettiin muodollisesti joulukuun 25. 1991.
”Jos pelkäämme, ne tulevat takaisin”
Suomalaisen toimittajan kysyi Venäjän vapautumisen syksynä kadulla Pietarissa -jolla oli uudelleen vanha nimensä (vaikka mm. ’Oranssiyhdistys’ vielä seuraavana kesänä matkusti Leningradiin)- kouluttautuneen-näköiseltä nuorelta pariskunnalta, ”mitä sitten jos kommunistit tulevat takaisin? Pelkäättekö?” Venäläisnuorten vastaus oli tilanteeseen hyvin osuva: ”Jos me pelkäämme, ne tulevat takaisin.”
Jotain näyttää Venäjällä tulleen takaisin, sillä kertomuksemme henkilön, sosiologi Boris Kagarlitskin kokemukset osoittavat, että Venäjän uudistuminen on jälleen kerran jäänyt puolitiehen, ja paluu menneisyyteen on alkanut.
FSB aloitti rikosprosessin Boris Kagarlitskia vastaan terrorismin oikeuttaminen tai terrorismin propaganda Internetin avulla (rikoslain 205.2 §). Hänet on siirretty Syktyvkariin (Komin tasavaltaan). Kagarlitskyn pidätyksestä ei kerrottu aiemmin.
Pidätyksen jälkeen Kagarlitskin puhelin oli suljettuna, eikä hänen olinpaikastaan annettu heti tietoja. Venäläisillä on paljon ikäviä muistoja tämänkaltaisista asioista.
(Kuvassa Kagarlitski Syktyvkarissa 2023 ja Helsingissä 1991, kuvaan käytetty aineistoa mm. Sadankomitealta.)
Pidätystä jatkettiin kuudella kuukaudella
Uutistoimisto TASS kertoi 21.11: Toinen läntisen piirin sotilastuomioistuin jatkoi terrorismin oikeuttamisesta syytetyn sosiologi Boris Kagarlitskin (Venäjän federaatiossa ulkomaalaiseksi agentiksi tunnustetun) pidätystä kuudella kuukaudella. Hän on nyt tutkintavankeudessa.
Kagarliski kärsii verenkierovaivasta, mutta kertoi olevansa kunnossa. Tutkijan ystävät –Venäjällä, miten Suomessa?– ovat kuitenkin huolissaan hänen terveydentilastaan. 
Luettavaa:
- Piskovskaja Gubernija 26.07. 2023,
- Kommersant 26.07. 2023,
- PAX.fi: Kuinka ”Parane pian Gorba” -kortti syntyi,
- Kommersant 21.11. 2023,
- TASS 21.11. 2023,
[…] Venäjällä vangittu sosiologi on tunnettu Suomessa […]