Kun Puolan pääministeri käyttää sanontaa, ”tätä ei ole tapahtunut sitten vuoden 1945”, ja puhuu ”sotaa edeltävästä aikakaudesta”, hän ei tee sitä kevyin perustein. Toisen maailmansodan alkuhetkenä pidetään saksan hyökkäystä Puolaan syyskuussa 1939, -joten puheenaiheella on erityinen painoarvo.
Puolan pääministeri Donald Tusk aivan varmasti on huolellisesti harkinnut sanansa ja sanojen välit. Kerrataan, mitä hän tänään lausui:
”Mikä tahansa skenaario on mahdollinen”
”Nyt hälyttävintä on, että kirjaimellisesti mikä tahansa skenaario on mahdollinen. Emme ole kokeneet tällaista tilannetta vuoden 1945 jälkeen. Tiedän, -se kuulostaa murskaavalta, varsinkin nuoremman sukupolven ihmisille, mutta meidän on moraalisesti totuttava uuteen aikakauteen. Elämme sotaa edeltävää aikaa. En liioittele. Joka päivä se on yhä selvempää”.
Europe has moved into the pre-war era, this has not happened since 1945 – Polish Prime Minister Donald Tusk
"What is most alarming now is that literally any scenario is possible. We haven't experienced a situation like this since 1945. I know it sounds crushing, especially for… pic.twitter.com/wdBn1hlzOg
— NEXTA (@nexta_tv) March 29, 2024
En halua pelotella ketään, mutta sota ei ole enää käsite menneisyydestä. Sota on todellisuutta, ja se alkoi yli kaksi vuotta sitten”, Tusk lisäsi.
Puolan pääministerille antoi aiheen lausuntoon espanjalaisen kollegansa Pedro Sánchez:in toppuuttelu jyrkistä puheista.
”Kävin Eurooppa-neuvoston viime istunnossa mielenkiintoisen keskustelun Espanjan pääministerin Pedro Sánchezin kanssa”, Tusk taustoitti.
”Hän pyysi meitä lopettamaan sanan ”sota” käytön lausunnoissa. Hän (Sánchez) väitti, että ihmiset eivät halua tulla uhatuiksi tällä tavalla, että Espanjassa se kuulostaa abstraktilta. Vastasin, että minun osassani Eurooppaa sota ei ole enää abstraktio – ja että meidän velvollisuutemme ei ole keskustella, vaan toimia ja valmistautua puolustamaan itseämme.”
Lehti muistutti, että Tusk antoi haastattelunsa kesäasunnossaan Itämeren rannalla, -vain muutaman kilometrin päässä saksalaisten ensimmäisestä hyökkäyskohteesta 1. syyskuuta 1939. Maailmansota alkoi kahta päivää myöhemmin, 3. syyskuuta. Me suomalaiset emme unohda, että Suomi joutui -aivan samalla tavalla- sotaan 30. marraskuuta.
Tusk muistutti samassa haastattelussaan tänään myös eurooppalaisten kitsaasta suhtautumisesta puolustusmenoihin. Hän kehotti käyttämään puolustukseen vähintään 2% BKT:stä (brutto-kansantulosta), kuten NATO:kin edellyttää jäsenmailta.
Jo toinen NATO-jäsenvaltion vanhempi poliitikko varoittaa ”sotaa edeltävästä maailmasta”
Ison-Britannian puolustusministeri Grant Shapps käytti näitä sanoja jo tammikuussa, ja NATO-jäsenmaan Viron suurlähettiläs Jüri Luik totesi perjantaina (29.03.) julkaistussa haastattelussaan:
”Mutta uskallan sanoa, että vasta nyt, keskellä tätä suurta sotaa, on valjennut kaikille NATO:n johtajille ja korkeille sotilasjohtajille, että tätä kaikkea (puolustusliittoa) voidaan todellakin tarvita hyvin pian, että on olemassa todellinen uhka. todellinen sotilaallinen tehtävä, ja että meidän tulee käyttäytyä ja toimia niin, että tämä koneisto (NATO) on valmis, kun sitä tarvitaan,” … ”Minusta näyttää siltä, että tämä on oivallettu vasta )Venäjän) aggression alkamisen jälkeen.”
Venäjän presidentti Vladimir Putin kiistää aikeensa jatkaa hyökkäämistä Ukrainasta länteen:
”On täyttä hölynpölyä, kun ihmiset sanovat, että aiomme hyökätä Eurooppaan Ukrainan jälkeen.”
Puolassa ja Baltiassa muistetaan kuitenkin Venäjän edustajien lausunnot vuonna 2014 ja 2022, vielä vähän ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa. -Suomenkin mediassa levisi v.2014 ns. asiantuntijan lausunto, että ”Venäjä ei tavoittele Krimin valtaamista”. Baltiassa on hyvässä muistissa sekin, että Putin pitää -omien puheidensakin mukaan- heidän maitaan osana historiallista Venäjän imperiumia. NATO:n poliittisesta valmistautumattomuudesta puhui maanantaina (25.03.) Liettuan ulkoministeri Gabrielius Landsbergis.
Tusk tiivisti tulevaisuuden arvionsa: ”Jos emme voi tukea Ukrainaa riittävällä kalustolla ja ammuksella, ja jos Ukraina häviää, kukaan Euroopassa ei voi tuntea olonsa turvalliseksi”.
Luettavaa:
- El Pais 29.03. 2024: Donald Tusk: “Estamos en una época de preguerra. No exagero” (Donald Tusk: ”Elämme sotaa edeltävää aikaa. En liioittele”),
- Washington Examiner 29.03. 2024,
Kannattaa lukea, mitä mieltä Suomen kansalaiset ovat tilanteesta, kun kirjoittavat valtion lausuntopalveluun.
Natoon liittymisesta oli myös lausuntopalvelu ja muistaakseni 93% vastusti. Kun palveluaika loppui, lausunnot katosiva heti, eikä niistä välitetty. Lausunto on annettava asiallisena, koska muuten se poistetaan. Lisäksi lausunto julkaistaan kirjoittajan nimi paljastaen.
Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus (Defence Cooperation Agreement, DCA) on erikoinen, koska Suomeen tulee kaukaisen valtion joukkoja maan puolustajaksi viereisen suurvallan hyökkäsuhkan johdosta. Sopimus on vyvin kyseenalainen, koska kaukainen tukikohtia rakentava suurvalta on uhka naapurimaalle ja suhteet naapurimaahan ovat olleet hyvät ja taloudellisesti kannattavat 80 vuotta. Tosin sitä ennen naapuri vaati rajansiirtoa vuonna 1939 oman turvallisuutensa suojaksi. Suomalaiset katkaisivat keskustelut ja naapuri aloitti valloituksen. Sotaa kesti 105 päivää ja vuoden kuluttua alkoi uusi sota Suomen liityttyä Saksan kumppaniksi. Saksan voimiin luotettiin, mutta ne eivät riittäneetkään tuhoamaan naapurivaltaa ja Suomen kävi erittäin huonosti. Menetimme 75000 sotilasta lisää ja jouduimme suuriin velkoihin. Onneksi tilanne muuttui Suomenkohdalta ja rauhaa on kestanyt 80 vuotta.
Onko nykyinen sopimut turvaksi vai sodan mahdollisuuksia lisäävä, sitä tulisi harkita historiaa muistaen eikä uskoen pelkkiin kuvitelmiin, mihin maailma on menossa.
Et sitten ole perehtynyt historiaan? Neuvostoliiton kanssa ei ollut mitään ”rauhaa”. Yrittivät vielä 1971 kumota Suomen valtiojärjestyksen, -ja itsenäisyyden siinä samalla. Jos siellä lausuntopalvelussa on trollattu samaan tahtiin, kuin täällä, ei ihme että russomania ja neukkulan kaipuu siellä rehotti.
Elin 1970 lukua terveenä nuorukaisena, enkä huomannut mitään pahaa naapurista. Sieltä vieraili vain hyviä viihdystysohjelmien tekijöitä. Ei varmaan huomannut moni muukaan, koska valtavat sotavelat tuli maksetuiksi 1970 luvulla. Suomi oli miltei velaton. Venläiset eivät tuohon aikaan puuttuneet Suomen valtion asioihin. Sitä en tiedä, miksi eivät puuttuneet. Ehkä se johtui Kekkosesta, joka piti huolta, että Suomessa talous ja nuorten koulutus meni hyvin, eivätkä muut maat päässeet määräilemään meitä.
Nyt on täysin toisin, vaikka suurtalousmedia muuta kirjoitteleekin, joiden mytomaniaan näyt itse luottavan.
Tuohon pitää lisätä vielä Iltalehden uutisointia. ”Venäjän federaation tutkintakomitea VÄITTÄÄ tutkijoiden löytäneen todisteita Moskovan terrori-iskusta epäiltyjen yhteyksistä Ukrainaan.”
Voi myös VÄITTÄÄ, että Iltalehti on mytomaaninen uutisoija. Todisteitten löytämisen jälkeen asetetaan uutinen kyseenalaiseksi.
”Venäläiset eivät tuohon aikaan puuttuneet Suomen valtion asioihin.” -Mitä ny määräsivät, mikä puolue saa olla hallituksessa. Kokkarit ja SMP eivät. Olematta mitään mieltä hallituksesta, on hienoa, että molemmat ovat nyt siellä!
1971 naapuri yritti vaihtaa Suomen yhteiskuntajärjestelmän, mutta onneksi saimme taas torjuntavoiton! -Kekkonen oli mies paikallaan, ja -kuten 1944- naapurilla oli kiire johonkin, että Suomen-juttu piti peruuttaa. Aikaikkuna meni kiinni.
[…] Eurooppa elää nyt sotaa edeltävää tilannetta […]
[…] Eurooppa elää nyt sotaa edeltävää tilannetta […]